Miksi matematiikassa huonot ihmiset kuvittelevat että heillä on korkea ÄO?
Tätä olen aina pohtinut mutten uskaltanut sanoa ääneen.
Kommentit (35)
Enemmän minä olen kyllä kohdannut heitä, joiden mielestä matematiikan hallinta ja osaamisen (,toisinaan mahd. loogisen päättelyn rinnalla) olisivat se yksi ja ainoa tapa mitata älykkyyttä. - Ja ellei "mitattavalla" olisi taitoa selvitä matemaattisista tehtävisä ja hän kompuroisi loogista päättelyäkin vaativissa tehtävissä, niin hän ei ainakaan voisi olla kovin älykäs ja hänen äo olisi heikko, tai ainakin heikompi. -Ei ainakaan miään sellaisa tasoa oleva, josta kukaan ns. täyspäinen kuvittelisi tai uskoisi olevansa, jotenkin erityinen.
Sinkkumies
Mun matikka ei ollu niin heikko kun joku fysiikka, mut se johtu osittain siitä että matikkaa oli jo ala-asteella, yläasteella ku en opetellu lähes mitään (mut päästettiin lähes säälistä läpi esim fysiikassa..), niin ne aineet mitkä sillon tuli esim toi fysiikka, jäi hepreaks mulle. Matikan ns. pohja luotiin jo ala-asteella, joten se ei ole vieras. Mut matikka yhtään haastavampana, on mulle sellainen punainen vaate. Mulla menee hermot eikä mua kiinnosta se pätkääkään. Sori vaan kaikki neropatit, mensalaiset ja muut ... :DD
Sellasta matikkaa mitä tarvii kaupan kassalla, se on kivaa ja helppoa. Sitä vaikeemmat vaatii harjotusta, ja matikka ei oo mun sillä listalla mitä tykkään opetella tai edes haluan oikeestaan oppia... Mul menee keskittyminen heti, jos matikkaa joutuu harjottelemaan. Jos on hyvä ihminen opastamassa henkilökohtasesti niin opin monimutkasempiaki juttuja (esim yksikkömuunnokset ei ne vaikeita ole) mutta tosiaan en yhtään tykkää niistä.
Älykkään on äärettömän tärkeää olla epäkaavamainen :)
Ainoastaan matikka neroilla on korkea äö. Enkku neroilla ei oo.
En usko, että kaikki sellaiset kuvittelevat. Niiden osalta, jotka kuvittelevat, olisiko vaikka sen vuoksi, että heidän testattu äo:nsa on korkea.
Miksi jotkut matemaattisesti lahjakkaat kuvittelevat, että he automaattisesti ovat muutenkin älykkäitä?
Koska eivät sentään mitään insinöörejä ole.
Tässä on kieltämättä ristiriita. Meillä on näitä kaikkia älykkyyden lajeja, mutta vain yhdellä on mahdollista päästä yliopistoon, matemaattisella älykkyydellä. Onkohan noita muita älykkyyksiä edes oikeasti olemassa? Vaiko onko ne vaan keksittyjä poliittisen korrektiuden takia?
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kieltämättä ristiriita. Meillä on näitä kaikkia älykkyyden lajeja, mutta vain yhdellä on mahdollista päästä yliopistoon, matemaattisella älykkyydellä. Onkohan noita muita älykkyyksiä edes oikeasti olemassa? Vaiko onko ne vaan keksittyjä poliittisen korrektiuden takia?
Eri älykkyydet ovat hyviä eri juttuihin? Mulla ei ole sellasta älykkyyttä, että pääsisin yliopistoon, mutta mulla on älykkyyttä, että pärjään kadulla.
Kakkahattutäti kirjoitti:
ÄO-testit eivät mittaa matemaattisia taitoja suoraan, vaan enemmän visuaalista rotaatiota ym.
Pääset melko pitkälle matematiikassa, jos osaat soveltaa visuaalisesti näkemääsi malliratkaisua uuteen ongelmaan. Ei erityistä ongelmaa saada tällä kyvyllä kymppiä lukion pitkästä matematiikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kieltämättä ristiriita. Meillä on näitä kaikkia älykkyyden lajeja, mutta vain yhdellä on mahdollista päästä yliopistoon, matemaattisella älykkyydellä. Onkohan noita muita älykkyyksiä edes oikeasti olemassa? Vaiko onko ne vaan keksittyjä poliittisen korrektiuden takia?
Eri älykkyydet ovat hyviä eri juttuihin? Mulla ei ole sellasta älykkyyttä, että pääsisin yliopistoon, mutta mulla on älykkyyttä, että pärjään kadulla.
Yliopistoihmiset nämä älykkyyden lajit ovat keksineet. Jos uskovat tähän niin näkisin että lipasto haluaa kaikki älykkäät. Matemaattisesti älykkäät aina halutaan, ja urheilullisesti älykkäät jotka kerää massia. Mutta muut älykkyydet taitaa olla niitä huonompia.
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
ÄO-testit eivät mittaa matemaattisia taitoja suoraan, vaan enemmän visuaalista rotaatiota ym.
Pääset melko pitkälle matematiikassa, jos osaat soveltaa visuaalisesti näkemääsi malliratkaisua uuteen ongelmaan. Ei erityistä ongelmaa saada tällä kyvyllä kymppiä lukion pitkästä matematiikasta.
Ei pääse.
Matikan ope
Olen aina ollut todella laiska. Ala-asteella sain matikasta helposti kiitettävää, mutta matikka kiukutti minua. Aineiden kirjoittelu ja kielten opiskelu oli mukaansatempaavaa. Yläasteella lakkasin panostamasta matikkaan. Lukiossa olin jo niin tippunut kärryiltä etten pärjännyt edes lyhyessä matikassa oikein hyvin. Tämä oli tietoinen valinta, että keskityn jommassa kummassa pätemisen, kun molempiin olisi mennyt niin paljon aikaa. Jälkeenpäin olisin ollut viisas, jos olisin käynyt lukion neljässä vuodessa, niin olisin saanut tarpeeksi löyhän aikataulun sekä oppinut tarpeeksi kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kakkahattutäti kirjoitti:
ÄO-testit eivät mittaa matemaattisia taitoja suoraan, vaan enemmän visuaalista rotaatiota ym.
Pääset melko pitkälle matematiikassa, jos osaat soveltaa visuaalisesti näkemääsi malliratkaisua uuteen ongelmaan. Ei erityistä ongelmaa saada tällä kyvyllä kymppiä lukion pitkästä matematiikasta.
Ei pääse.
Matikan ope
Minä ainakin pääsin. Lukion pitkä matematiikka 10, kirjoituksissa laudatur ja suora pääsylippu yliopistoon. Siitä lähtien matemaattista osaamista ei ole tarvinnut yhtä paljon tai vaatimustaso on ollut alhaisempi.
Koulumatematiikassa olen suoriutunut kehnoin arvosanoin, kemiassa ja fysiikassa taas pärjäsin hyvin. Varmaan on surkea äo. :(
Älykkyystesteissä on aina niitä ’palikkatestejä’, entä jos ei tajua niitä melkein yhtään? Mulla on jotain hahmotushäiriötä, mutta en mikään ihan tyhmä ole, kun olen kielissä hyvä ja matikastakin kirjotin ällän...