Käyttäkää ihmiset MERISUOLAA

Lainattu Raikaswebistä:

Olen seurannut viime kuukaudet ilolla sitä kehitystä, joka liittyy ihmisten suhtautumiseen tärkeisiin rasva-asioihin. Todella moni suomalainen on ymmärtänyt kyseenalaistaa Pekka Puskan ja muun virallisen tahon sadut ja ruvennut käyttämään omaa järkeään ja ennen kaikkea kuuntelemaan omia tuntemuksiaan. Kaikenlaisten kevyttuotteiden myynti on romahtanut ja esimerkiksi voin kulutus on selvässä kasvussa. Ekokauppojen pitäjät ovat kertoneet siitä, kuinka kookosöljyt viedään melkein käsistä, joten ei tässä voi muuta kuin iloita, sillä onhan laadukkaiden rasvojen käyttö ehdottomasti yksi parhaista jutuista, mitä voimme tehdä terveyttämme ja hyvinvointiamme ajatellen.

Rasvahypen keskellä toivoisi ihmisten kiinnittävän huomiota myös toiseen todella tärkeään asiaan. Tämä on laadukkaan suolan käyttö. Valtaosa meistä pitää suolaa pahana asiana ja sitähän se normaali kaupan yliprosessoitu valkoinen jauhe onkin. Mutta kun puhumme aidosta raffinoimattomasta merisuolasta, niin se on jo aivan eri juttu. Olen monesti sanonut sitä, että jo pelkästään vaihtamalla tavallisen suolan parempaan vaihtoehtoon, voi saavuttaa todella huomattavia terveyshyötyjä. Suomalaiset ovat pahasti alisuolattua kansaa, joka jo osaltaan voi selittää monia vaivoja.

Tuli tehtyä menneellä viikolla pienimuotoinen kesäreissu tuonne rakkaaseen länsinaapuriin. Tietysti tsekkasin paikallisten ruokakauppojen tarjontaa ja täytyy kyllä sanoa, että Ruotsissa ollaan ainakin luomuvalikoimien suhteen hieman Suomea edellä. Ihan perusmarkettien HeVi-osastolta löytyy oma luomuhyllystö, jossa oli ihailtavan runsas tarjonta. Ja sekin pisti silmään, ettei Ruotsin ruokakaupoista juurikaan löytänyt valmiiksi marinoituja lihamössöjä, vaan liha myytiin lihana. Positiivisin ruokakauppakokemus löytyi kuitenkin Helsingistä. Stockmannin Herkku on kyllä nimensä veroinen ruokakauppa. Huikea juustovalikoima ja vasta avattu luomuosasto saivat aikaiseksi todella leveän hymyn…

Vierailija kirjoitti:

Rothschildillä ja rikkailla on vuosia sitten jo louhitut aidot himalayan suolat varastossa. Todella harvalla on aitoa himalayan suolaa. Voin kuvitella aidon himalayan suolan ihanan suolaisuuden.

Tiedä mitä epäpuhtauksia niissä kinuskisuoloissa on. Puolet väriainetta ja puolet suolaa.

”Saatte enemmän mineraaleja”, sanoi ap. Mutta kuinka paljon enemmän mineraaleja, mitä mineraaleja, ovatko kyseiset mineraalit ihmiselle tarpeellisia ja kuinka paljon on kyseisten mineraalien päivittäistarve?

Ruokasuola on NaCl. Jos siinä on jotain mineraaleja seassa niin paljon, että vaikuttaa makuun, niitä täytyy olla ihan merkittävä määrä. Ja jos ne mineraalit niin paljon parantavat ruoan makua, miksi niitä ei myydä erikseen mausteena? 

Jokaisessa suolassa on pitkälti samat ravintoaineet. Huolimatta pienistä värisävyeroista tai makueroista, yksikään ei ole toista merkittävästi parempi ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Tutkittu ja todistettu. Mutta hyvin brändätystä tuotteesta toki saa (jotkut) paremman mielen ja (kaikki) laihemman lompakon.

Suola on suolaa. Erikoissuolat eivät ole sen kummempia. Lisäksi tavallisesta suolasta saa jodia.

Jodin puute aiheuttaa kehitysvaurioita lapselle, lapsettomuutta, tuliluomia jne. Aloin käyttää jodioitua merisuolaa, kun kropassani oli jo 10 sellaista kirkkaanpunaista pistettä... 

Kuulkaa kun se ruususuola on tavan suolaa, jossa on kaikki epäpuhtaudet, raskasmetallit ja kuona-aineet mukana. Mitään terveydelle hyödyllisiä mineraaleja siitä ei saa, tai ainakin sitä joutuisi syömään kilokaupalla, että ne jotain vaikuttaisi. Samalla saa sitten kilokaupalla sitä lyijyä ja kuparia ja muuta turhaa roinaa kehoonsa. Väri tulee raudasta. Mutta onhan se söpöä syödä RUUSUjotain!

https://www.is.fi/terveys/art-2000005985409.html

Suola on natriumkloridia ja jodioitu suola on hyväksi. Kivennäisaineet voi hankkia muualta. Hörhöjen höpötyksiä nuo taikasuolat. Merisuolan ja Himalajansuolan joukossa olevat epäpuhtaudet eivät ole mitään ihmelääkkeitä vaikka eivät myöskään vaarallisia ja ne ovat liiallisesti käytettynä yhtä epäterveellistä kuin mikä tahansa suola.

Vuosikaudet olin käyttämättä jodioitua ruokasuolaa. Ostin kotiini silloin vain merisuolaa ja himalajansuolaa. Jossakin vaiheessa kuitenkin kyllästyin merisuolan ja himalajansuolan makuihin. Aloin kaivata tavallista ruokasuolaa, joka maistuu vain ja ainoastaan suolalta eikä miltään ylimääräisiltä mineraaleilta. Erityisesti peruna imee suolan maun jotenkin sillä tavalla, että ne suolan muut maut kuin suolamaku mielestäni korostuvat liiaksi. Makusyistä siis palasin tavalliseen ruokasuolaan.

Meri- ja himalajansuolaakin minulla yhä on kotonani. Käyttäisin niitä, jos kaipaisin niiden makuja ruokaani, mutta tällä hetkellä en vain kaipaa. Pelkän suolan maku ilman ylimääräisten mineraalien makuja on asia, josta nautin suuresti.

Terveydentilassani en muuten huomannut mitään eroa sen mukaan, käytinkö tavallista ruokasuolaa vai meri- tai himalajansuolaa.