Miksi minusta on vanhemmiten tullut sellainen et mietin aina
rahaa ja nyt potuttaa eniten se kun ei kumpikaan saada isoo perintöö niinkuin monet? Ihme juttu, en ajatellut ennen tuollaisia. Mies ei saa olleskaan perintöä ja on hyvä mies muuten ja silti mietin tämmöisiä. Mä saan ehkä jotain, kauheeta ajatteletteko te tällaisia?
Kommentit (14)
Turha kadehtia ja olla katkera. Suomessa sulla olisi ollut mahdollisuus opiskella sellaista alaa, että rahaa tulis sulle rutkasti.
ei siitä sitten niin suurta hyötyä ole. Vanhemmat eivät halua antaa ennakkoperintöä, nythän siitä olisi ollut iloa, kun asuntolainan kanssa kitkutellaan ja kaikkia hankintoja lapsiperheellä paljonkin olisi.
Mutta onneksi se periminen ei ole ajankohtaista nyt, sehän tarkoittaisi sitten sitä, ettei vanhempia enää olisi.
Mulla vanhemmilla omaisuutta paljon, perittyä ja itse taottua. Silti en ole elänyt varsinaisesti yltäkylläisyydessä, vanhemmat ovat ipanasta asti opettaneet että raha ei tule tyhjästä.
lapsena muistan kun lähipiirin muilla lapsilla oli hienot releet ja vempeleet, vaatteet ja taskurahat. Meillä ei rahaa tuhlattu hienoihin muotileluihin ja -vaatteisiin. Isompiin tavaroihin piti itse säästää osa rahasta.
Nyt vanhempana tajuan mikä onni oli että näin oli. Arvostan ihan muita juttuja kuin muut jotka samoissa rahapiireissä pyörivät (meidän kaupunki on loppujen lopuksi pieni, 100000 asukasta...). Siellä on onnetonta väkeä joille se kuori ja kulissi on kaikki kaikessa, sisällä ei ole mitään.
Ja oletteko huomioineet, että ne suurimmat merkkikuteilla brassailijat asuvat itse asiassa vuokralla ja ajelevat sillä v.96 Fordilla? Eli se pienikin raha heillä menee ulkoisen uskottavuuden korostamiseen, se on se arvo heille ja heidän lähipiirilleen...
Monissa perheissä ei yksinkertaisesti raha riitä siihen, että lapsilla olisi mahdollisuutta kouluttautua.
Vierailija:
Turha kadehtia ja olla katkera. Suomessa sulla olisi ollut mahdollisuus opiskella sellaista alaa, että rahaa tulis sulle rutkasti.
Ei sinne todellakaan kaikki pääse jotka haluaisi, joten noidankehä on valmis.
Miksi vanhempien tai valtion tms. pitäisi kustantaa kaikki?? Lukionjälkeiset opintoni olen itse rahoittanut, siis eivät vanhemmat ole niistä mitään maksaneet. Tietenkin opintotuen + asumislisän saa valtiolta, mutta työtä tehden siinä samalla voi hankkia koulutuksen, ihan minkä tasoisen vaan. Enkä suinkaan ole ainut, joka näin tehnyt!
Ei pidä odottaa valmista. Pitää toimia! Vaikka lainaakin joutuisi ottamaan niin suuremmilla vuosituloilla sen saa sitten nopeasti maksettua pois.
ja mulle tulee sit joskus pieni perintö, ennakkoperintöä on jo mummoni jakanut aika runsaasti joten sieltäkään tuskin kovin paljoa enää tulee. Hyvä näin, voi nauttia elämästä näin eikä tarvi vanhempien sukulaisten miettiä perintöriitoja heidän jälkeensä.
Joillakin näin on. Lapset kulkevat samoissa vaatteissa koko kouluajan, kuulevat koulukiusausta köyhyydestään, joutuvat koulukiusatuiksi, siinä menee itsetunto ja motivaatio. Ei kaikki asiat ole aina niin mustavalkoisia.
Vierailija:
Miksi vanhempien tai valtion tms. pitäisi kustantaa kaikki?? Lukionjälkeiset opintoni olen itse rahoittanut, siis eivät vanhemmat ole niistä mitään maksaneet. Tietenkin opintotuen + asumislisän saa valtiolta, mutta työtä tehden siinä samalla voi hankkia koulutuksen, ihan minkä tasoisen vaan. Enkä suinkaan ole ainut, joka näin tehnyt!Ei pidä odottaa valmista. Pitää toimia! Vaikka lainaakin joutuisi ottamaan niin suuremmilla vuosituloilla sen saa sitten nopeasti maksettua pois.
ja toiset jotain muuta.
Mutta aikuisenakin voi opiskella. En jaksa kuunnella renkutuksia ja voivottelua, kun asialle voisi oikeasti tehdä jotakin. Peruskoulun numeroita voi korottaa aikuisenakin ja pyrkiä niillä sitten muualle opiskelemaan. On avointa yliopistoa ja kesäyliopistoa jne. ITSESTÄ se kaikki lähtee.
Kaikille ei ole jaettu samoja kortteja, mutta asenne ja oma pokka tässä elämän pelissä tärkeimpiä.
aikanaan ohittamaan minut ja menemään jollekulle toiselle. Sitä ois tulossa aika runsaasti. :(
me ei olla koskaan saatu kumpaakaan apua.
mä kävelin just yhen hautaustoimiston ohi kattelin olisko ollut hienoja uurnia mulle... kyllä se elämä vaan opettaa että täällä hetki ollaan ja parhain päin se kannattais viettää...
Ostettiin asunto ja miehen vanhemmat ovat maksaneet tulevaan kotiin kodinkoneet ennakkoperintönä ja lisäksi lahjoittaneet remonttiin niin suuren summan rahaa kuin ilman veroa voi lahjottaa per vuosi. Toisaalta ymmärrän että haluavat auttaa ja auttaahan se tosi paljon tässä vaiheessa kun asuntoa laitetaan, nythän sitä rahaa kuluu.
Mutta samalla vähän surettaa että vanhemmat tuollaisia miettivät...
Itsellä heillä on elämä sillä mallilla että en kuvittele heidän yhtään ainutta kauhaa tai kippoa omaan huusholliinsa tarvitsevan, kaikki mahdollinen on. Haluavat näin auttaa meitä nuoria.
Anoppini aina sanoo kun häntä vuolaasti kiittelen taloudellisesta avusta että " Käärinliinoissa ei ole taskuja" . Itkettää ihan.
ehkä sitten joskus muutaman tuhat euroa saa jos sitäkään. Kyllä kieltämättä käy kateeksi sellaisia, jotka ovat saaneet syntyä varakkaaseen perheeseen ja ikinä ei ollut rahahuolia. Itse olen koko elämäni elänyt rahaongelmien kanssa.