Miesystävä kutsuu itseään ”isukiksi”

Kutsun omaa vaimoani big mama:ksi.

Hänellä on daddy-fetissi. Googleta asiaa. Ihan hauska leikki varmaan, ei tekemistä lapsiinsekaantumisen kanssa.

Mieheltä olisi fiksua ensin kysyä, mitä tykkäät sellaisesta. Se osoittaisi todellista välittämistä.

Vierailija kirjoitti:

Mieheltä olisi fiksua ensin kysyä, mitä tykkäät sellaisesta. Se osoittaisi todellista välittämistä.

Siis miehen olisi fiksua jne. :)

Hyi oksetus. En voisi olla miehen kanssa, joka puhuu tuollaista. Se olisi kerrasta poikki.

Isukki kuulostaa ällöltä. Daddy parempi.

Ei toi daddy-juttu oikein suomennu luontevasti :D

Minunkin mieheni luuli minua äidikseen, vaikken ollut kuin n. 24 v. ja 44 kg.

Alkoi vastailla samalla tavalla yksitavuisesti kuin äidilleen kun kysyin millainen päivä oli ollut.

- Tajusi kun selitin, etten ole hänen äitinsä ja mua kiinnostaa hänen kuulumisensa ihan positiivisessa mielessä.

Ymmärsin toki, kun tiesin mammansa tenttaamistavan :D

Olen tässä vuosien varrella (yhteiseloa yli 40 vuotta) silloin tällöin huomauttanut tästä äidin ja vaimon erosta. Vaikka on lapsiakin tullut ja sitten jo omilleen mennyt, en näe suhteemme muuttuneen äiti-lapsi-suhteeksi missään vaiheessa.

kutsu mua rehtoriks..

Puhuuko se yhdynnän aikana ”isin tytöstä”?

Pyytääkö pukeutumaan vähän ”tyttömäisesti” ja puhumaan sellaisella teennäisen lapsekkaalla piipittävää äänellä?

Onko hankkinut myös nalleja ja nukkeja makuuhuoneen somisteeksi? Entä My Little Pony julisteita?

Juuu, itsellä menisi heti nimeltä mainitsematon paikka autiomaan tapaan kuivaksi jos minua kutsuttaisiin noin... Lyhyyteni takia joku voisikin kutsua minua tuollaiseksi mutta yh, se olisi heti lähtö minun kohdallani. En ikinä edes kutsuisi itseäni ns. mamiksi. Kiitos ei... Nytkin iho kananlihalla mutta en ole vain tuota tyyppiä. Tuollainen on ok jos se on osapuolille ihan ok, kunhan takana ei ole mitään sairaampaa...

Pistääkö ensiksi Satulinnan soimaan?

Kerran kysyi miksen koskaan pidä saparoita.

Ajattelin että pitäiskö juosta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Minunkin mieheni luuli minua äidikseen, vaikken ollut kuin n. 24 v. ja 44 kg.

Alkoi vastailla samalla tavalla yksitavuisesti kuin äidilleen kun kysyin millainen päivä oli ollut.

- Tajusi kun selitin, etten ole hänen äitinsä ja mua kiinnostaa hänen kuulumisensa ihan positiivisessa mielessä.

Ymmärsin toki, kun tiesin mammansa tenttaamistavan :D

Olen tässä vuosien varrella (yhteiseloa yli 40 vuotta) silloin tällöin huomauttanut tästä äidin ja vaimon erosta. Vaikka on lapsiakin tullut ja sitten jo omilleen mennyt, en näe suhteemme muuttuneen äiti-lapsi-suhteeksi missään vaiheessa.

Ex-mies puhutteli minua vuosikausia äitikäksi..... tyyliin älä nyt äitikkä, mitä sä nyt äitikkä yms. Tuntui,että olin lähinnä käskytettävä koira perheessä tai jokin neutraali olento ilman sukupuolta. Lapset kuitenkin jo 18 ja 13v kun erosimme. Tuntui todella vastenmieliseltä kun vaati todella usein "rakastelu"... tyyliin mitä tykkäisit äitikkä...Hyi h..vetti :(

Vierailija kirjoitti:

Kerran kysyi miksen koskaan pidä saparoita.

Ajattelin että pitäiskö juosta.

Ap

Kyllä, juokse! Selkeästi sellainen fetissi, joka ei näytä sopivan sinulle eikä tarvitsekaan. Ehdotteleekin tuollaista. Joo, juokse ja vähän äkkiä.

Ilman muuta pitää juosta ja jättää sika jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Ilman muuta pitää juosta ja jättää sika jälkeen.

Ei siinä pakoon juokseminen auta. Tulee perässä vinkuen ja röhkien niin että tömisee.

Ei aikuiset naiset käytä saparoita.

Tuo on merkki siitä että olet hänelle seksuaalinen fetissi, et kumppani.