Korona pelottaa ja vituttaa. Sekä matkan peruuntuminen. Nuoren ajatuksia koronasta.
Mua on tän koko korona-ajan takia pelottanu ja vituttanu paljon. Mihinkään ei saa mennä, harrastuksia ei saa jatkaa. Matkustaminen kiellettyä. Ymmärrän hyvin näille kaikille syyt ja kannatan rajoituksia. Ottaa silti päähän, tästä kesästä piti tulla elämän kesä, koska oon vikaa vuotta alaikäinen. Kuulun riskiryhmään eli joudun oleen kokoajan pois ihmisten luota.
Ajattelin, että rankan lukion ekan vuoden jälkee sais pitkän tauon joka palauttais, mutta ei. Etenkin lukihäiriön takia lukion eka vuos oli raskas, mutta sain paljon uutta itsevarmuutta. No mihinkään ei voi mennä tai tehä mitään. Odotetulle matkalle Italiaan piti mennä, mutta arvata saattaa päästäänkl. No helpottaa että ei muutkaan pääse....kiitos jos luit.
Kommentit (3)
Blaa blaa blaa blaa niinhän meillä kaikilla.
Miksi koet sillä erityistä arvoa, että olet viimeistä vuotta alaikäinen. Entä ensi vuosi. Eikö se ole yhtä merkityksellinen.
Kerron omasta lapsestani, joka on abi ja hänellä myös lukihäiriö. Kyllä häntäkin harmittää korona varmaan ihan yhtä paljon kuin sinua.
Mutta hän ajatteli eräässä asiassa samoin kuin sinä ja se ihmetytti. Hän puhui erään syksyn koko ajan siitä, että tämä on hänen viimeinen joulunsa alaikäisenä. Hän haluaa valtavasti lahjoja. Sanoin siihen, että okei, ostan, mutta sen jälkeen ostan vähemmän, kun kerran olet täysi-ikäinen sen joulun jälkeen.
Hän sai valtavasti joululahjoja. Ne olivat hänen toivomiaan.
Seuraavana jouluna hän oli täysi-ikäinen. Oli harmissaan, kun sai vähemmän. Ei se olämä nyt niin erilaiseksi ollutkaan muuttunut, kun 18-vuotisrajapyykki oli ylitetty. Ei ihminen muutu yhdessä yössä.
Miksi elämäsi kesä on juuri se, jolloin vielä olet alaikäinen?