Oikeistolainen ajatushautomo Libera purkaisi työehtojen yleissitovuuden

Ajatushautomo Libera kohautti keskiviikkona kertomalla kannelleensa EU-komissiolle Suomen työehtosopimusten yleissitovuudesta. Liberan mukaan yleissitovuusjärjestelmä on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa.

Liberan mukaan jäykkä työehtojärjestelmä estää työsuhteita syntymästä ja heikentää uusien yritysten mahdollisuuksia kilpailla asemansa jo vakiinnuttaneiden firmojen kanssa. Työehdot ovat useimmilla aloilla juuri näiden isojen toimijoiden määrittelemiä.

Yksityisen rahoituksen turvin toimiva Libera luonnehtii itseään itsenäiseksi ja puoluepoliittisesti sitoutumattomaksi ajatuspajaksi, joka tukee ja edistää yksilönvapautta, vapaata yrittäjyyttä, vapaita markkinoita ja vapaata yhteiskuntaa.

Työehtojärjestelmää koskeva kantelu on kuitenkin käytännön politiikkaa, vaikka sitä ei sellaisena haluttaisi tarjoilla. Libera jatkaa siitä, mihin yleissitovuuden perusoikeuksien vastaiseksi järjestelmäksi kokeva Suomen Yrittäjät jäi.

Ajatuspaja on ikään kuin neutraali ja ulkopuolinen toimija, joka voi toimia vapaammin kuin jotkin muut toimijat, vaikka Liberan tapauksessa sen toimintaa johtaa vihreiden kuntapoliitikko, hallitusta kokoomuksen kansanedustaja ja jonka verkostoon kuuluu muun muassa keskustalainen liikenne- ja viestintäministeri.

Liberan kantelu osuu aikaan, jolloin työmarkkinoilla riittää jännitteitä kiistassa henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta. Ay-liike vastustaa hallituksen suunnitelmaa irtisanomisen helpottamisesta, ja hallitus puolestaan pitää yhtä tiukasti kiinni siitä, että lakiesitys tulee, vaikka se joutuisi sisällyttämään siihen jonkinlaisen vastaantulon. Ylityökieltoa ja lakkoa pukkaa.

Lähiviikkoina selviää, ottaako komissio Liberan kantelun käsittelyynsä. Lännen Median haastattelemat asiantuntijat eivät ennusta kantelulle kovin kaksista menestystä (30.9). Eurooppaoikeuden professori Päivi Leino-Sandberg arvioi, ettei asia kuulu EU:n rooteliin. Hän pitää työmarkkinaosapuolten asemaa enemmänkin poliittisena kuin juridisena kysymyksenä.

Työoikeuden professorin Seppo Koskisen mukaan kyse on pikemminkin sosiaalipoliittisesta kuin kilpailullisesta lainsäädännöstä, minkä vuoksi asia kuuluu kansalliseen harkintaan.

Kantelu saattaa jäädä kepillä jäätä -kokeiluksi, jossa ajatuspaja testaa, miten syvällä poliittisen vaikuttamisen kentällä se voi toimia ja kuinka pitkälle sen vaikutusmahdollisuudet ulottuvat.

https://www.satakunnankansa.fi/a/201227429