Tunnetteko tai tiedättekö miljonäärien lapsia ja lapsenlapsia?

Olen miljonäärin lapsi. Kotona piti aina tehdä kotitöitä pienellä viikkorahalla ja jo lapsena auttaa isän firmassa palkatta. Kunnolla omaa rahaa mm. omien vaatteiden ostoon sain vasta aikuisena kesätöistä ja opintotuesta.

Opiskellessa oli rahat vähissä ja laskin, mihin rahat riittää. En saanut mitään rahaa vanhemmilta opiskeluun, nostin opintotuen ja -lainat. Kävin itse hankituissa kesätöissä. Yhden kerran olin 17v vanhempien kanssa ulkomailla. Muuten vanhemmat matkusteli ilman lapsia.

Vanhempien rikkaus perustui säästäväisyyteen ja ahkeruuteen. He olivat itse ansainneet rahansa ja nauttivat itse oman työnsä tuloksista.

Kannattaako olla kateellinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Tunnen moniakin. Kaikki ovat erilaisia. Ei ole mitään yhdistävää piirrettä. On reiluja on nipoja. Eivät ihmiset loppujen lopulta niin erilaisia ole.

Joku tykkää leffoista, joku notkuu baareissa.

Eräänlainen huolettomuus ja varmuus heitä kyllä kantaa.

Tunnen, ja tuo huolettomuus ja varmuus kantaa. He aina luottavat, että asiat järjestyvät, vaikka juuri sillä hetkellä ei rahaa olisi. Käyttävät myös omaa rahaa leveästi, ja sitten ihmettelevät, kun raha loppui.

Raha loppui? Luulin, että tässä puhuttiin miljonäärin lapsista.

Ei niillä vanhemmilla koko ajan piikki ole auki. Mulla kaveri rikkaasta perheestä, hyvin holtiton rahankäyttäjä. Kun kerran kuukauden loppupuolella rahat olivat vähissä, olisi halunnut lainata multa rahaa. Sanoin ei ja neuvoin panttaamaan timanttikorviksensa. Ei kuulemma uskaltanut, kun lahja mummilta (vaikka olisihan ne takaisin saanut).

Osoittaapa käsittämätöntä huonotapaisuutta pyytää rahaa itseään köyhemmiltä. Huonosti kasvatettu lapsi.

Tunnen esim. poikani, jonka omaisuus nyt 51 vuotiaana on noin 6 milj.euroa.

Mukava, antelias mies. Tyttärensä täytti juuri 16 ja saa kaiken mitä haluaa, kuten myös vaimo.

Tunnen myös Etolan, miljonääriveljekset. Erkki antoi pojalleen Porschen ylioppilalaslahjaksi. Eli vähän erilaiset lahjat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä7437 kirjoitti:

Tunnen moniakin. Kaikki ovat erilaisia. Ei ole mitään yhdistävää piirrettä. On reiluja on nipoja. Eivät ihmiset loppujen lopulta niin erilaisia ole.

Joku tykkää leffoista, joku notkuu baareissa.

Eräänlainen huolettomuus ja varmuus heitä kyllä kantaa.

Tunnen, ja tuo huolettomuus ja varmuus kantaa. He aina luottavat, että asiat järjestyvät, vaikka juuri sillä hetkellä ei rahaa olisi. Käyttävät myös omaa rahaa leveästi, ja sitten ihmettelevät, kun raha loppui.

Raha loppui? Luulin, että tässä puhuttiin miljonäärin lapsista.

Äidilläni oli ison yrityksen omistajan tytär kaverina 50-luvulla. Isä maksoi opiskelut ja asumisen, ja antoi kuukaudeksi rahaa. Tyttö osti koko rahalla kukkia, ja sen jälkeen oli peeaa. Kaikki muut laskivat pennosten riittävyyttä, ja joutuivat tukemaan tätä rikasta tyttöä.

Tämä liittyy siis edeltävään vastaukseen rahan loppumisesta.

Vierailija kirjoitti:

Olen miljonäärin lapsi. Kotona piti aina tehdä kotitöitä pienellä viikkorahalla ja jo lapsena auttaa isän firmassa palkatta. Kunnolla omaa rahaa mm. omien vaatteiden ostoon sain vasta aikuisena kesätöistä ja opintotuesta.

Opiskellessa oli rahat vähissä ja laskin, mihin rahat riittää. En saanut mitään rahaa vanhemmilta opiskeluun, nostin opintotuen ja -lainat. Kävin itse hankituissa kesätöissä. Yhden kerran olin 17v vanhempien kanssa ulkomailla. Muuten vanhemmat matkusteli ilman lapsia.

Vanhempien rikkaus perustui säästäväisyyteen ja ahkeruuteen. He olivat itse ansainneet rahansa ja nauttivat itse oman työnsä tuloksista.

Kannattaako olla kateellinen?

Sulla on tiukempaa kuin minun lapsillani...

terv. Hyvätuloinen mutta ei rikas.

Yhden lapseni paras kaveri on miljonäärin tytär. He asuvat meidän lähellä Westendissä vanhassa talossa, jonka hienoin juttu on pyykkikuilu sekä  kakkosena automaattinen parvekkeen markiisi. Perhe on ihan samanlainen kuin muutkin. Meidän naapuri on niin ikään miljonääri. Vaimo käy töissä kuten Espoossa tavataan käydä, mies tykkää kruopsuttaa pihamaata, lapset hakeutuivat ulkomaille kouluun kun eivät kotimaisiin päässeet. Ihan tavallista väkeä hekin siis.

Paras kaverini on tällainen. Itse olen ihan tavis-rikkaasta perheestä eikä vanhempani ole miljonäärejä. Hän on mielestäni ihan tavis. Kouluttautunut, tekee uraa, ei tuhlaa turhuuksiin. Asuu toki kalliilla alueella ja Audilla, mutta näihin pääsee ihan itsekin työtä tekevänä, jos niitä arvostaa. Ollaan oltu kavereita teinistä saakka eikä miljonääriperhetaustaa huomannut silloinkaan.