Ajatteletko muita ihmisiä ja asioita negatiivisen..
..vai positiivisen kautta. Ja miksi juuri näin?
Itse ajattelen aina ensin sitä mitä hyvää henkilössä tai asiassa on. Se tekee elämästä mukavampaa 🙂
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen hyvää hyvixistä ja pahaa pahixista.
Niin, tässä kohtaa Minä en ajattele mustavalkoisesti. Kun on kyse muista ihmisistä ja miten heitä kohtelen.
Kenelläkään ei ole oikeutta näin ihmisiä luokitella.
Arvaan, pahiksia on ne joista sinä et satu pitämään?
Itse reagoin asioihin hyvällä, negatiiviseen en reagoi mitenkään. Koska negatiivinen ei ansaitse reaktiota tai ylimääräistä ajatusta. Pyrin toimimaan niin että hyvä kasvattaa hyvää ja tarpeeton negatiivinen ei pääse kasvamaan. Muiden haukkuminen ja tylytys kuuluvat juuri tähän kategoriaan.
ap
Mitäs jos jokainen käyttäytyisi hyvin "hyviksiä" kohtaan ja huonosti "pahiksia" kohtaan??
Jokaisella meistä on omat hyvikset ja pahikset?
Sotahan siitä syttyisi.
ap
Positiivisen kautta. Johtunee ehkä siitäkin, että mulla ei ole sellaisia kokemuksia ihmisistä kuin vastaajalla nro 2: mua ei ole käytetty hyväksi, mua ei ole puukotettu selkään, ihmiset ovat yleensä mulle mukavia. Joo, on ollut sellaisia tilanteita, joissa olen huomannut olevani vain siksi, että siitä on etua toiselle ihmiselle, mutta eivät niitä kokemuksia mitenkään valtavasti ole. On se jännä, miten ihmisten kokemusmaailmat eroavat toisistaan! Mäkin olen kuitenkin jo 40, olen asunut useammalla eri paikkakunnalla (myös ulkomailla) ja ollut monessa mukana (esim. opiskeluaikana olin aktiivinen ainejärjestössä ja sen lisäksi olin myös laitosjohtoryhmässä ja monessa erilaisessa työryhmässä). Työelämä on mulla yksinäistä, koska olen yrittäjä, mutta sen vastapainona olen aktiivi ratsastusseurassani.
Olen havainnut sen, että kun on itse avulias, sitä apuakin aina tarjotaan.
Positiivisen kautta. Johtunee ehkä siitäkin, että mulla ei ole sellaisia kokemuksia ihmisistä kuin vastaajalla nro 2: mua ei ole käyt etty hyväksi, mua ei ole puuk otettu selkään, ihmiset ovat yleensä mulle mukavia. Joo, on ollut sellaisia tilanteita, joissa olen huomannut olevani vain siksi, että siitä on etua toiselle ihmiselle, mutta eivät niitä kokemuksia mitenkään valtavasti ole. On se jännä, miten ihmisten kokemusmaailmat eroavat toisistaan! Mäkin olen kuitenkin jo 40, olen asunut useammalla eri paikkakunnalla (myös ulkomailla) ja ollut monessa mukana (esim. opiskeluaikana olin aktiivinen ainejärjestössä ja sen lisäksi olin myös laitosjohtoryhmässä ja monessa erilaisessa työryhmässä). Työelämä on mulla yksinäistä, koska olen yrittäjä, mutta sen vastapainona olen aktiivi ratsastusseurassani.
Olen havainnut sen, että kun on itse avulias, sitä apuakin aina tarjotaan.
Mä en ajattele lainkaan muita. Välillä sen olen sanonut ihan suoraan kasvotusten, kun ihmisillä on outo luulo, että ajatelen niitä. Aina vastaanotto on todella närkästynyt, en ymmärrä miksi. Varmasti joku ajattelee näitä ihmisiä, mutta minä se en ole.
Vierailija kirjoitti:
Olen kohta 60. Kokemukseni mukaan hyvin monet ihmiset ovat ilkeitä, käyttävät hyväksi, puukottavat selkään jne inhottavuuksia.
Yritän silti parhaani mukaan ajatella myönteisesti etukäteen, että katsotaan millainen tuo ihminen on.
Valitettavasti sitä joutuu useinkin pettymään raskaasti.
Juuri näin.
T. 26v
En ajattele näen asiat kuten ne on mielestäni joko positiivista tai negatiivistä, aivan turha maisemaan on alkaa sekaantua se joko on kaunis tai ei ole.
Pyrin ajattelemaan positiivisen kautta. Vaikuttaa merkittävästi oman elämän mielekkyyteen.
En halua olla katkera ja kyyninen pessimisti, se on asenteesta kiinni miten asioihin suhtautuu.
Lähtökohtaisesti positiivisen kautta. Se helpottaa kanssakäymistä, kun ei heti vihaa ketään vain olemuksen takia. Toki on ihmisiä, joista huokuu sellainen, että on hyvä olla varuillaan, mutta lopulta näistäkin ihmisistä saa selville syyn, miksi näin on. Olisin menettänyt monta hienoa ihmiskontaktia elämässäni, jos olisin antanut negatiiviselle ennakko-oletukselle vallan.
Ymmärrän myös negatiivisesta lähtökohdasta olevia, sen kautta on ehkä helpompi suojata itseään.
Vierailija kirjoitti:
Pyrin ajattelemaan positiivisen kautta. Vaikuttaa merkittävästi oman elämän mielekkyyteen.
En halua olla katkera ja kyyninen pessimisti, se on asenteesta kiinni miten asioihin suhtautuu.
Eli elät mielummin mielekkäästi mutta harhassa, kuin totuudessa.
Sitten tällaiset newage quotistit vielä odottavat sitä valaistumista, kun se on juuri sitä että näkee miten asiat on ilman että niitä alkaa itse pukemaan joksikin miksi haluaa.
Asioiden näkeminen kuten ne ivat ei ole muuten katkeruutta, sinä pelkäät katkeroituvasi siitä mitä näet, joten verhoudut positiivisuudenverhon taakse.
Kukin tyylillään toki.
Mielestäni se ei riipu aivan vähän siitäkään, kenestä ja millaisesta ihmisestä on kysymys.
Jos näet tyyppi itse on jatkuvasti negatiivinen ja esim. arvostelee minua aivan kaikessa ja nimenomaan negtiivisen kautta (syyllistäen yms.) niin kyllä se omakin suhtautumiseni häneen kääntyy aika pian negatiiviseksi ja muuttuu vastaamaan todellisuutta realistiseksi käsitykseksi ja kuvaksi hänestä ja hänen muuttumiskyvystään ja -haluistaan.
Positivisin ratkaisu seurauksiltaan taitaa siinä vaiheessa rajoittaa kanssakäymistään ja kommunikaatiotaan hän kanssaan.
Näin välttää altistumisen liikaa hänen negatiivisuutensa vaikutuspiiriin ja sen alaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alapeukusta päätellen positiivisessa ajattelussakin on jonkun mielestä jotain väärää.😂
Ärsyttivätkö alapeukut sinua ap? Mitä ajatuksia tunsit, kun huomasit ne?
Ajattelin asialla olevan sama henkilö joka täällä kaikki haukkuu, lyttää, käyttäytyy ala-arvoisesti ja jonka maailmankuva on itselleni aivan käsittämätön.
Eli negatiivisesti. Vain harhainen kuvittelee, että keskustelupalstalla yksi ja sama ihminen vastailee kaikkeen.
Mitä lääkityksiä sulla menee? Eivät toimi oletetulla tavalla nyt sinulla. Pyydä seuraavalla kerralla psykiatrilta parempia. Sinähän saat, kun vain pyydät.
Negatiivinen positio kirjoitti:
Mielestäni se ei riipu aivan vähän siitäkään, kenestä ja millaisesta ihmisestä on kysymys.
Jos näet tyyppi itse on jatkuvasti negatiivinen ja esim. arvostelee minua aivan kaikessa ja nimenomaan negtiivisen kautta (syyllistäen yms.) niin kyllä se omakin suhtautumiseni häneen kääntyy aika pian negatiiviseksi ja muuttuu vastaamaan todellisuutta realistiseksi käsitykseksi ja kuvaksi hänestä ja hänen muuttumiskyvystään ja -haluistaan.
Positivisin ratkaisu seurauksiltaan taitaa siinä vaiheessa rajoittaa kanssakäymistään ja kommunikaatiotaan hän kanssaan.
Näin välttää altistumisen liikaa hänen negatiivisuutensa vaikutuspiiriin ja sen alaiseksi.
Millä mandaatilla kuvittelet tuntevasi henkilön muuttumiskyvyn sen perusteella, mitä hän ajattelee sinusta? Aivan kaikesta on tapa, jota harvoin näkee todellisessa elämässä. Oletko aivan varma?
Juuri kerroit myös, että olit jo antanut hänen vaikuttaa sinuun negatiivisesti. Et onnistunut välttymään siltä vaan annoit sen jo tapahtua.
Positiivisuutesi kuulostaa hyvin pinnalliselta ja heikolta.
Vierailija kirjoitti:
Negatiivinen positio kirjoitti:
Mielestäni se ei riipu aivan vähän siitäkään, kenestä ja millaisesta ihmisestä on kysymys.
Jos näet tyyppi itse on jatkuvasti negatiivinen ja esim. arvostelee minua aivan kaikessa ja nimenomaan negtiivisen kautta (syyllistäen yms.) niin kyllä se omakin suhtautumiseni häneen kääntyy aika pian negatiiviseksi ja muuttuu vastaamaan todellisuutta realistiseksi käsitykseksi ja kuvaksi hänestä ja hänen muuttumiskyvystään ja -haluistaan.
Positivisin ratkaisu seurauksiltaan taitaa siinä vaiheessa rajoittaa kanssakäymistään ja kommunikaatiotaan hän kanssaan.
Näin välttää altistumisen liikaa hänen negatiivisuutensa vaikutuspiiriin ja sen alaiseksi.
Millä mandaatilla kuvittelet tuntevasi henkilön muuttumiskyvyn sen perusteella, mitä hän ajattelee sinusta? Aivan kaikesta on tapa, jota harvoin näkee todellisessa elämässä. Oletko aivan varma?
Juuri kerroit myös, että olit jo antanut hänen vaikuttaa sinuun negatiivisesti. Et onnistunut välttymään siltä vaan annoit sen jo tapahtua.Positiivisuutesi kuulostaa hyvin pinnalliselta ja heikolta.
Tarkoitin, että jos tyypille on jo selkeästi sanottu, eli olen kertonut hänelle, että koittaisit nyt edes vähän hillitä,tai rajoittaa esim. sitä negatiiviseen keskittyvää taipumustasi aina arvostella minua repivästi ihmissuhteessamme ja tehdä niin joka ainoa kerta kun tapaamme.
Kyllä tarve tuon tuollaisen sanomiseen on syntynyt ihan kokemuksesta, muuten en sitä hänelle sanoisikaan.
Ja jos haluan jatkaa hänen kanssaan, niin totta hitossa haluan, että tuollainen käytös minua kohtaan loppuu ja korvautuu hänen taholtaan paremmalla kohtelulla ja että hänen käytöksensä minua kohtaan siis muuttuu.
SE oli ja on siis tuon sanomisen tarkoitus (...jos et sitä siis ymmärtänyt).
Tarkoitin siis muuttumiskykyä esim. ystävyys-tms. läheisenä ajatellussa suhteessa.
Muu hänen 'muuttumisensa' on minun kannaltani aivan samantekevää,jos en kuitenkaan sitä missään näe , siitä tiedä,enkä voi siitä keneltäkään kuulla.
Ja mitäpä iloa sitäpaitsi olisikaan kuulla joltain ulkopuoliselta henkilöltä, että ystäväsi on äärimmäisen kohtelias ja hieno ihminen, jos hän (tuo ystäväsi siis) (kuvaannollisesti sanottuna) olisi sinä aamuna heittänyt vaikka laskiämpärillisen paskaa sinun.päällesi.
ps* (Et taida oikein ymmärtää ihmissuhteita, niiden arvoja ja dynamiikkaa)
Useimpia ihmisiä negatiivisen kautta, minkä takia yritän olla ajattelematta sellaisia ollenkaan.
En osaa arvoida, ajattelenko muista keskimääräistä negatiivisemmin vai positiivisemmin. Molempia ajattelutapoja löytyy.
Tällä palstalla näkee paljon negatiivisia asenteita. Voisi melkein luulla, että normi on olla tuomitseva, harhaluuloinen tai vihamielinen. Itsekin tulen mielessäni välillä tuominneeksi muita tai teen vääriä oletuksia, joskus jopa ääneen sanoen ja myöhemmin katuen. Kuitenkin yleensä ennen ääneen sanomista hetken mietittyäni huomaan, ettei negatiiviselle tulkinnalle ollut järkevää selitystä, joten sen on täytynyt johtua enemmän itsestäni kuin toisesta.
Jos on taipumusta ajatella toisista tietyllä tavalla eikä yritä tietoisesti ohjata ajatuksiaan armollisemmiksi, niin silloin se ensimmäinen tulkinta jää helposti päälle, sitä pitää oikeutettuna ja myös sen ääneen sanomista. Kun sen on sanonut ääneen, niin on vielä vaikeampi enää muuttaa käsityksiään, koska mielen muuttaminen saattaa käydä ylpeyden päälle. Ajattelemattomista puheista tulee aiheuttaneeksi muille pahaa ja vaikuttaa itse pöljältä. Olisikin hyvä niin muiden kuin itsensä kannalta perustella itselleen miksi ajattelee toisista tietyllä tavalla, pyrkien ymmärtämään, että kaikki ovat ihmisiä erilaisista olosuhteista, joita eivät ole voineet itse valita.
Ajattelin asialla olevan sama henkilö joka täällä kaikki haukkuu, lyttää, käyttäytyy ala-arvoisesti ja jonka maailmankuva on itselleni aivan käsittämätön.