Miltä narsistista tuntuu?

Juuri tätä mietin tänään.

Olisi kiintoisaa todella päästä sellaisen ihmisen mieleen, päähän ja ajatteluun sisälle.

Narsisti tietää selviävänsä kyllä. Hovia rakennetaan pikkuhiljaa vuosien saatossa ja siihen valikoituu narsistin agendaa ajavat ihmiset. Todellisuus on sitten mitä he ja narsisti sanoo. Aina ne jaloilleen tippuu omissa piireissään. Se ei hetkauta että ulkopuoliset pitää mielisairaana, luonnevikaisena, kuvottavana jne, koska narsistilla on oma kuplansa ja hovi ylläpitää sitä erinomaisuuden harhaa hänelle. Hovi myös itse elää siinä kuplassa eikä hahmota omaa asemaansa. Narsisti vahvistaa sillä tavalla sitä heidän yhteenkuuluvuuttaan ja erinomaisuusharhaa suhteessa muihin. Mutta siis kaikkihan he on vain narsistia varten siinä. Ei narsistia harmita muuta kuin ihmset jotka ei ymmärrä hänen suuruuttaan ja erinomaisuuttaan, mutta sellaisenhan voi aina mitätöidä, niin totuus ei pääse koskettamaan.

Narsisti ei ole välttämättä psykopaatti vaan hänellä on tunteita.

Minusta kyllä näytti siltä, että narsisti-esimieheni kärsi itsekin ja oli kovin stressaantunut. Uskon, että hän oikeasti koki olevansa jatkuvasti hyökkäyksen kohteena. Hänen energiansa kului siiihen, että hän kävi sotaa kaikilla rintamilla ja hankki itselleen uusia vihollisia omalla käytöksellään koko ajan. Jos ei ollut menossa oikeaa hyökkäystä, niin kuviteltu. Mikä tahansa kysymys tai toinen mielipide oli hänelle henkilökohtainen hyökkäys ja taas mentiin. Toki hän varmasti myös nautti pelaamisesta, eikä varmasti edes osaisi elää ilman sitä. Mutta itse hän varmaan kuvitteli, että kun pääsee eroon tuosta ja tuosta tyypistä, niin sitten onni koittaa. Hän ei ymmärtänyt, että on itse sellainen, että hänellä on pakko olla vihollinen. Yhden savustetun tilalle tuli aina uusi.

Kyllähän narsisteja jopa hakeutuu hoidon piiriin. Yleensä he kuvittelevat, että ovat joutuneet vainon ja kiusaamisen kohteeksi, eivätkä ihmiset vain ymmärrä heidän erinomaisuuttaan.

Minun tuntemani (ja ihan itse diagnosoimani) narsistintapainen oli perusmielentilaltaan tyytymätön ja turhautunut. Hän oli hyvällä tuulella silloin, kun sai huomiota ja ihailua, mutta sitä hän ei koskaan saanut tarpeeksi, vaikka olikin kohtuullisen hyvännäköinen, menestynyt ja varakas. Ihailua hänen oli haettava jatkuvasti uusilta ihmisiltä, koska tuttavien vaihtuvuus oli nopea. Myös nousuhumalassa hän oli hyväntuulinen, mutta laskuhumalassa hänen ongelmainen mielensä näyttäytyi voimakkaasti ja väistämättä.

Muiden pompottaminen oli tuon tyypin mielipuuhaa. Erityisen paljon hän piti sotkeutumisesta muiden ihmisten parisuhteisiin; hänhän oli kymmeniä naissuhteita ja kaksi poikkeuksellisen rumaa ja väkivaltaista (löi itse) avioeroa kokeneena ekspertti siinä, miten parisuhteet hoidetaan hyvin. Katumusta hän tunsi vain siitä, jos hänen suunnitelmansa menivät mönkään, ja sellainenhan oli vain muiden syytä - hän itse katui vain sitä, että oli suunnannut hyvyytensä ihmisiin, jotka eivät ymmärtäneet sitä ansaita.

En katsoisi tuon tyypin olleen koskaan elämäänsä tyytyväinen. Hän eli tulevaisuuden odotuksissa ja pettyi jatkuvasti pieniin asioihin (muiden syytä). Hän ei viihtynyt ollenkaan omassa seurassaan, vaan jos esimerkiksi unta ei tullut, hän lähti iltayöstä baariin istumaan ja lukemaan lehtiä. Outo piirre kylläkin: hän piti ihmisiä pääsääntöisesti tyhminä, mutta ei tullut hetkeäkään toimeen ilman heitä ympärillään.

Poliitikoissa täytyy olla paljon näitä kaikkivoipia oman suuren totuutensa ja toisten polkemisen ylistäjiä. Ei voi olla nauttimatta, kun joku tällainen sotkeutuu omiin kuvioihinsa innon puuskassaan. Rosvot kiinni, vai itsekö jäi.

Akuutissa haastateltavana mm. narsistiksi haukuttu TIS-Elias:

http://areena.yle.fi/1-4276855

kyllä siellä on ainakin pelkoa pohjalla, ja kateutta

Riippuu varmaan onko overt vai covert -tyyppinen narsisti. Paksunahkainen narsisti on varmaan tyytyväisempi elämäänsä, sillä hän on vakuuttunut, että saa täydennystä. Haavoittuva, eli covert narsisti on koko ajan huolissaan siitä, että saako täydennystä.

Vaikea kuvitella, että kukaan narsisti olisi kuitenkaan täysin tyytyväinen itseensä. Sanat omasta erinomaisuudesta ei ole hirveän uskottavia, jos suuren osan ajasta täytyy olla passiivisaggressiivinen tai muuten ilkeä. Se itsensä korostaminen muiden kuullen on epätoivoinen yritys vakuuttua itse omasta suurudesta.

Vierailija kirjoitti:

Akuutissa haastateltavana mm. narsistiksi haukuttu TIS-Elias:

http://areena.yle.fi/1-4276855

Muistaakseni tässä ei lopulta otettu mitään kantaa siihen, onko Elias narsisti vai ei. Se olisikin ollut epäeettistä. 

Jokin ongelma tuolla kaverilla kuitenkin selvästi on. Katsoin tuotantokauden ja hänen käytöksensä oli todella poikkeuksellista. Ei se, että hän petti tyttöystäväänsä, vaan se julmuus, joka näkyi siinä, miten hän manipuloi kaikkia naisia... Ja uskomaton ylimielisyys, jonka takia hän oli vakuuttunut siitä, että pettämistä ei muka paljasteta. Myös puheet omasta itsestä olivat hämmentävän itserakkaita. Hän selvästi uskoo voivansa pelata ihan omilla säännöillä ja olevansa ovelampi kuin muut.

Mutta Elias ei vaikuta kovasti kärsivän. Hän onnistuu lopulta puhumaan ja selittämään asiat parhain päin. Tyttöystäväkin antoi anteeksi. Ei ihme, koska viimeisellä iltanuotiolla nähtiin, että kaveri puhuu kuin ruuneperi ja valehtelee täysin sujuvasti. Hän on itse asiassa ainoa, joka on tuossa tilanteessa valehdellut. Kaikki muut ovat heti tunnustaneet.

Narsisti on henkilö jolta puuttuu kuin puolet aivoista. Olemassa oleva puolisko on ylikehittynyt joten narsku on sillä niin "pätevä" omassa lajissaan. Puutteita on juuri kyky huomata tekonsa seuraukset ja motiivien tutkiskelu miksi hän tekee kuten tekee. Narsisti elää siksi riistämällä muita ja käyttämällä muita paikkaamaan omat puutteensa, siksi se puoli ylikehittyy. Toinen puoli, jossa järki sanoisi narskulle että nyt teet väärin toisia kohtaan surkastuu entisestään, jos sitä yleensä edes on. Narsisin parantaminen on kuin yrittäisi saada tehtyä haikalasta kasvissyöjän, mutta se toimii aina vain vaistojensa varassa.

Vierailija kirjoitti:

Minun tuntemani (ja ihan itse diagnosoimani) narsistintapainen oli perusmielentilaltaan tyytymätön ja turhautunut. Hän oli hyvällä tuulella silloin, kun sai huomiota ja ihailua, mutta sitä hän ei koskaan saanut tarpeeksi, vaikka olikin kohtuullisen hyvännäköinen, menestynyt ja varakas. Ihailua hänen oli haettava jatkuvasti uusilta ihmisiltä, koska tuttavien vaihtuvuus oli nopea. Myös nousuhumalassa hän oli hyväntuulinen, mutta laskuhumalassa hänen ongelmainen mielensä näyttäytyi voimakkaasti ja väistämättä.

Muiden pompottaminen oli tuon tyypin mielipuuhaa. Erityisen paljon hän piti sotkeutumisesta muiden ihmisten parisuhteisiin; hänhän oli kymmeniä naissuhteita ja kaksi poikkeuksellisen rumaa ja väkivaltaista (löi itse) avioeroa kokeneena ekspertti siinä, miten parisuhteet hoidetaan hyvin. Katumusta hän tunsi vain siitä, jos hänen suunnitelmansa menivät mönkään, ja sellainenhan oli vain muiden syytä - hän itse katui vain sitä, että oli suunnannut hyvyytensä ihmisiin, jotka eivät ymmärtäneet sitä ansaita.

En katsoisi tuon tyypin olleen koskaan elämäänsä tyytyväinen. Hän eli tulevaisuuden odotuksissa ja pettyi jatkuvasti pieniin asioihin (muiden syytä). Hän ei viihtynyt ollenkaan omassa seurassaan, vaan jos esimerkiksi unta ei tullut, hän lähti iltayöstä baariin istumaan ja lukemaan lehtiä. Outo piirre kylläkin: hän piti ihmisiä pääsääntöisesti tyhminä, mutta ei tullut hetkeäkään toimeen ilman heitä ympärillään.

Ei saa...tana mikä ku...sipää. Itse olen miettinyt, että voiko narsismin parantaa väkivallalla.

up.

Meghan ainakin vaikuttaa tyytyväiseltä ja onnelliselta elämäänsä täysin välittämättä kenenkään muun tunteista. Kun katkaisee yhteydet kaikkiin heihin, jotka esittävät kritiikkiä ja ympäröi itsensä hovilla, joka tukee itseä, on narsistin helppo uskoa niihin omiin väitteisiinsä, että vika on aina kaikissa muissa.

Jatkuva vertailu ja henkinen sotatila. Näkee uhkia hauraalle identiteetilleen ihan kaikkialla.

Luulisi, että hänellä on paha olo. Yrittää koko ajan jotain, jotta ei olisi niin paha olo. Huomiotahan ne kaipaavat.

Onkohan uusi miesystäväni narsisti. Kovin omituista hänen käytös välillä kyllä on. Vaikuttaa jotenkin kylmältä moniin asioihin, in todella tiukat mielipiteet joistain asioista ja vaikuttaa jokseekin kyyniseltäkin. Ei osaa oikein ottaa kehuja vastaan ja vetää monen asian huumoriksi., mikä viittaisi heikkoon itsetuntoon. Silti on välillä niin ”olevinaan”.

Ei vaikuta kovin ihanalta ihmiseltä tässä kuvattuna ja olenkin alkanut harkita suhteen päättämistä heti alkuunsa.

Saattaa olla kadoksissa minulta ja vastaa viestiin pitkällä viiveellä. Ensiajatus oli, että pelimies ja voi olla sitäkin, mutta narsistiset piirteet ovat nousseet pintaan.

Parempi vetäytyä takavasemmalle tässä vaiheessa ja onneksi omatkin tunteet ovat viilentyneet hänen käyttäytymisen vuoksi vaikka alkuun hän sai minut niillä ihastumaan.