Lue keskustelun säännöt.
Mulla olisi ollut kaikki potentiaali hyvään elämään
20.04.2020 |
Mutta pilasin itse elämäni turhan takia. Olin Kaunis, hyväsydäminen, naiivi, koulussa hyvin menestynyt nainen, mutta en osannut arvostaa ja suojella itseäni pahoilta ihmisiltä, joten olen nyt tilanteessa jossa haluan vaan kuolla. Harmittaa menetetty potentiaali.
Kommentit (19)
Joskus Jumalan tarkoitus on, että opit näkemään enemmän.
Zinc
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ehkä usko siellä syvässä suossa nyt tätä mutta jonain päivänä katsot taaksesi selviytyjänä ja hymyilet. Elämällä on ihmeellinen tapa järjestyä vaikka se epätoivon hetkellä toivottomalta tuntuukin. Aika antaa myös uudenlaista perspektiiviä murheisiin. Niin kauan kun olet hengissä, on potentiaalia.
Nuorena tehdään virheitä, niistä opitaan. Ajattele vaikeus eräänlaisena oppituntina. Tulevaisuuden pääoma jonka se antaa on viisaus. Ole lempeä itsellesi. Me kaikki teemme virheitä. ❤️
Lähetän voimia ja rakkautta sinulle ❤️
Sä siellä! Vaikeudet ei määritä sua ihmisenä. Sulla on edelleen hyvät lähtökohdat elämälle. Kannattaa käydä jutteleen vaikka psykologille niin ei tarvii oman pään sisäl vatvoo asioita. Jos akuutti kriisi iskee niin on olemassa myös sellainen kriisipuhelin johon voi soittaa, ja mielenterveyspäivystys sitten huomenna taas. Et ole yksin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvosta ja suojele tästä lähtien itseäsi. Eletty on eletty, joten siihen ei kannata palata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnen aivan samoin :’(
N26
Hei nuoret naiset! Stay strong. Hakekaa ammattiapua. Älkää jääkö yksin. Lähetän vilpittömästi voimia ja kaikkea hyvää teille. Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin elämässänne. Olette vasta elämän "alussa", tulevaisuus on toivoa täynnä vaikka nykyisyys olisikin murheen täyttämä.
Ei ole myöhäistä. Niin kauan kun henki pihisee, toivoa on!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin samaistua joka sanaan. Miksei aikakonetta ole keksitty 😞.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voin samaistua joka sanaan. Miksei aikakonetta ole keksitty 😞.
Miksi edes jahkailla mennyttä, sitä ei tekemättömäksi saa. Voitte joko a) jatkaa elämää ja oppia menneestä tai b) elää menneessä kiinni ja näin olleen nykyisyys jää elämättä. Kumpi kuulostaa paremmalta vaihtoehdolta?
Mun potentiaali pilattiin pitkälti jo narsistisessa moniongelmaperheessä:( Siitä, ja koulussakin jatketusta kiusaamisesta, huolimatta yritin koulussa pärjätä ja pitkään onnistuikin, mutta lopulta varmasti ainakin pitkälti ihan siitä valtavasta henkisestä stressistä johtuen meni fyysinenkin terveys loppuiäksi ja päädyinkin vain koko yhteiskunnan sylkykupiksi:(
Itseäkin monesti harmittaa miten jotkut ihmiset tuhoavat toisten elämiä, porskuttavat itse vähintäänkin normi-hyvää elämää, ja se tuhottu kituu ihmisrauniona päätyen lopulta varhaiseläkkeelle tai omaan poistumaan tuota hyvää elämää todennäköisemmin. Ja joojoo, on poikkeuksia, mutta riittävästi pascaa niskaan koko elämä, niin ei jaksa enää nousta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekin tahtoisin unohtaa viimeiset kymmenen vuotta elämästäni. Olen myös yli 20-vuotias nainen ja oikeasti jos olisi ollut helppoa lähteä niin enhän minä täällä enää olisi. Koirani takia elin nämä aiemmat vuodet ja nyt ei ole sitäkään enää. Silloin tavallaan nousi se ajatus esiin, että minunhan piti lähteä täältä, kun koiraani ei enää ole. Niin ajattelin aina. Nyt kuitenkin mietin, että jatkan samalla tavalla eteenpäin päivä kerrallaan ja yritän yhden biisin sanoja lainatakseni pysyä elossa. Se tässä varmaan tärkeintä on. Ehkä jos jaksaa yrittää ja uskaltaa toivoa niin joskus elämä parantuu. Toivon aina tapaavani hienoja ihmisiä ja toivo auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Voin samaistua joka sanaan. Miksei aikakonetta ole keksitty 😞.
Kyllä se on, mutta sinä wain olisit yhtä wanhana kuin nyt menneisyydessä.
Zinc
Ap, sama kohtalo.
Työkyvyttömyyseläkkeellä kolmekymppisestä asti.
Siinä se meni, elämä.
Toisaalta, kaikkihan lopulta kuolemme.
Ei sillä ole kauheasti merkitystä, mitä tämän lyhyen vaelluksemme aikana saavutamme. Onko onnea ja iloa vai surua ja kärsimystä.
Iankaikkisuus on tärkeämpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voin samaistua joka sanaan. Miksei aikakonetta ole keksitty 😞.
Miksi edes jahkailla mennyttä, sitä ei tekemättömäksi saa. Voitte joko a) jatkaa elämää ja oppia menneestä tai b) elää menneessä kiinni ja näin olleen nykyisyys jää elämättä. Kumpi kuulostaa paremmalta vaihtoehdolta?
B on tuttu ja turvallinen 😞
Mitä kävi ?
Zinccis
Ehkä wielä ei ole liian myöhäistä ..