Ahdistaa kun lasta ei kiinnosta mikään sivistävä

Sitä kiinnostaa pelaaminen ja pelivideot. Kun käsken pelaamasta pois, haluaa puhelimelle. Puhelimella katsoo tiktokista jotain aivottomia videoita. Kun käsken pois puhelimelta niin marisee ja kiukuttelee, että ei ole mitään tekemistä. Ei ole siis koskaan ollut kiinnostunut esim. piirtämisestä, nykyään ei enää kiinnosta edes musiikin kuuntelu, eikä lukeminen. Youtubessakin olisi kaikkea ihan kiinnostavaa ja kevyttä, mutta ihan kehittävää. Mua alkaa niin paljon risoa, että on oltava vieressä tekemässä (ulkoilu, ruuanlaitto, leipominen, tiskikoneen täyttö). Ja ennenkuin kukaan on sormi ojossa että vanhemman esimerkki on tärkein. Kyllä minua kiinnostaa monenlaiset harrastukset, mutta lapsi ei halua osallistua/ei ota mallia vaan olisi tosiaan koneella tai puhelimella, jos ei pois pakota. Ja tosiaan en AINA jaksa olla viihdyttämässä tai ohjaamassa sitä, mutta ahdistaa, että pakollisten läksyjen, ulkoilun ja minimaalisen kotitöissä auttamisen lisäksi mitään sisäistä paloa hänellä ei ole. Jos lapsi on jumittunut koneelle, on kolme vaihtoehtoa: antaa olla ja tuntea hirveää omaatuntoa, komentaa pois ja valmistautua maailman rasittavimpaan marinaan, tai alkaa viihdytyskoneeksi ja keksiä jotain kehittävää yhdessä. Ei vaan jaksais. Itselläni oli pienenä kaikkia omia projekteja, mistä olin kiinnostunut että en todellakaan vanhempia työllistänyt koko ajan.