Narsistimiehestä ero on todella vaikeaa :'(((

Niin on. Siitä pitää kertakaikkiaan vaikka ystävien avustuksella vaan saada lähdettyä ja tehdä päätös, ettei katso taakseen. Katkaista kaikki yhteydenpitokanavat ja laittaa osoitteensa ja puhelinnumeronsa salaisiksi. Jossain vaheessa alkaa helpottamaan, mutta se vie kauan.

Kokemuksesta sanon, että minun kohdalla se päätyi 10v. piinan jälkeen hänen kuolemaansa, En ole helpottunutta itkua itksenyt niin antaumuksella koskaan. Se helpotus ja lopullisuus vapautti minuun niin paljon energiaa, että krooninen masennus katosi yhdessä yössä. Itkin ja nauroin kaksi viikkoa putkeen. Hän kuoli juopuneena epäselvässä tilanteesta. Ilmeisesti sydämen pysähdys tai muu sydänperäinen reaktio.

En silti tarkoita, että toivo hänen kuolemaansa. Itse salaa tein niin vuosia, jotta se kyttääminen ja ilkeily loppuisi. Ne lukuisat istunnot oveni ulkopuolella ja öiset puhelinsoitot oli liikaa. Hän oli siis narsaisminsa lisäksi äärimmäisen mustasukkainen minusta, vaikka suhteemme katkesikin hänen pettämiseensä. Silti se pettäminen oli minun syy, koska jätin hänet yksin työmatkani ajaksi. Hänellä oli myös lähestymiskielto, joka ei pysäyttänyt häntä. Olin tehnyt sen kuulemma vain siksi, että voisin rajoittaa hänen tapaamisoikeuttaan lapseen. Olimme juuri tavanneet, kun raskaustesti näytti plussaa ja kuoleman jälkeen tein DNA testin, jossa selvisi, ettei hän ollut isä. Jos tuon olisin tiennyt, niin olisin lähtenyt suhteesta jo heti alkumetreillä.

Hän osasi parhaimmillaan olla hyvin charmikas ja hauska, mutta kun tulimme kotiin, niin mieli sairastui. Meidän ero oli monelle shokki. Yritin puhua ystäville tästä monta kertaa, mutta "Kun hän on niin kunnollinen ja hyvä mies". Olin tallentanut joitakin hänen raivonpuuskiaan ihan vain todistaakseni hänelle, mitä hän oli sanonut. Hänhän pyörsi puheensa aina myöhemmin. Nämä jäivät sitten itselle todistusaineistoksi.

Tsemppiä koitokseen. Se tulee olemaan pitkä ja raskas.

Minua narsku ei ole jättänyt vieläkään rauhaan, vaikka 20 vuotta mennyt. Luuseri saattaa yhä soittaa minulle tai vaikka vanhemmilleni kännissä ja teeskennellä kysyvänsä kuulumisia. Oksettaa, että se hullu ajattelee minua edelleen.

Minulla on ollut suht rauhaisaa nyt yli puolisen vuotta (erosta 5 vuotta), kunnes nyt yhtäkkiä hän on alkanut esim. tykkäillä lähimpien ystävieni kuvista somessa. Ei kuulosta miltään, mutta mulle se on taas yksi merkki siitä, että sairas meno jatkuu ja noiden tykkäilyjen ainoa tarkoitus on saada ystäväni kertomaan asiasta mulle. Siinä hän toki onnistui.

Yritän tällä sanoa, että narsistista ei pääse kokonaan eroon varmaankaan koko elinaikana. Jossain muodossa hän jatkaa kiusantekoa ikuisesti.

Onhan se kun ei halua laskea omaa elintasoaan.

Ok

Vierailija kirjoitti:

Minua narsku ei ole jättänyt vieläkään rauhaan, vaikka 20 vuotta mennyt. Luuseri saattaa yhä soittaa minulle tai vaikka vanhemmilleni kännissä ja teeskennellä kysyvänsä kuulumisia. Oksettaa, että se hullu ajattelee minua edelleen.

Ajattelin jo että minäkö tämän kirjoitin mutta näköjään jollain toisellakin yhtä hullu narsuexä kuin minullakin. Nimenomaan 20 vuoden takainen täälläkin! Mikä näitä ihmisiä vaivaa että näin monen vuoden ajan yrittää aina aika ajoin luikerella takaisin exän elämään? Jäävätköhän spämmäämään muitakin exiään samalla tavalla?