Olen huomannut, että erittäin merkittävä osa suomalaisista naisista ajattelee enemmän tai vähemmän marxilaisesti

Vaikka harva heistä kannattaa kommunismia, niin silti he ajattelevat marxilaiseen tapaan, että miehet olisivat olleet aiemmin heihin itseensä nähden jotenkin vertikaalisesti paremmassa asemassa, jossa ovat voineet sortaa, alistaa ja käyttää valtaansa heihin.

Lisäksi nämä samaiset naiset uskovat, että tämä eriarvoisuus ei johdu biologisista lainalaisuuksista, vaan kyse on enemmän tai vähemmän sattuman seurausta ja on tästä syystä myöskin korjattavissa humanistisella päättelyllä ja kulttuurisilla muutoksilla.

Usein nämä naiset myös ajattelevat että historiankulku on jotenkin lineaarista ja determinististä, joka johtaa universaalisti naisten vapautumiseen miesten sorrosta.

Tähän naisten emansipaatioajatukseen on myöskin täysin sopimatonta ajatus miesten ja naisten harmonisesta yhteiselosta rinnakkain, vaan siihen yhdistyy naisten halu kostaa väitetyt aiemmat vääryydet koko ihmiskunnan aiemman historian ajalta. Tähän ajatteluun yhdistyy myös ajatus miesten korjaamattomasta perisynnistä, jota miehet eivät voi naisille koskaan täysin hyvittää. Tästä syystä naisilla on oikeus siihen samaan sortajan asemaan, joka miehillä heidän mukaansa aiemmin on ollut ja miesten on tämä historian vääjäämättömien tosiasioiden edessä nöyrästi hyväksyttävä.