IS: "Elisa sairastui koronaan työssään sairaanhoitajana" - mitä, yh:n myös koronaan sairastunut 15v tytär jätettiin yksin kotiin Elisan viikon sairaalajakson ajaksi?
Todella rankka tarina Ilta-Sanomissa. Nuorehko SH saa töistä koronan yli kk sitten, joutuu itse sairaalaan, ambulanssin ensihoitajat ei pelon takia meinaa ottaa kyytiin, pahoja oireita viikon, hoitajat pelkää, yksin joutuu olemaan. Mutta tää kohta herätti erityistä huomiota:
"PÄÄSI sairaalasta kotiin vajaan viikon jakson jälkeen. Kotona odotti koronaan sairastunut 15-vuotias tytär. Hänen mukaansa tilanne oli vaikea, koska molempien piti elää erityksissä kotona eikä yksinhuoltajalla ollut läheisten turvaverkkoa ympärillä."
Elisa mainitsee ettei kaupunki ole auttanut heitä mitenkään. Jätettiinkö siis yh:n 15v tytär yksin pelkäämään äitinsä puolesta kun tämä joutui sairaslaan? Ja vielä kun tytärkin sai koronan joutui olemaan yksin?
Sinänsä ei hämmästyttäisi. Joiduin itse maaliskuussa olrmaan karanteenin vuoksi yhteydessä koronaneuvontaan mahdollisten tulevien osalta. Neuvonta oli töykeää ja sekavaa, ei vaikuttanut siltä että mitään apua mihinkään saisi. Aivan kuten Elisa kuvaa tuossa todellisuutta.
Kommentit (324)
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua tästä perheestä, mutta kysympä vaan että mihin tyttö olisi pitänyt sijoittaa jos oli myös koronapositiivinen? Ei ainakaan lastenkotiin tai muualle missä paljon ihmisiä. Ehkä sairaalaan? Joku kotihoito olisi pitänyt laittaa hänestä huolehtimaan..
Ehkä olisi riittänyt, että on selvät sävelet mitä tehdä jos tilanne pahenee ja joku vaikka videopuhelulla tsekannut vointia ja että on jaksanut laittaa ruokaa ja että sitä on jne.
Kurja tilanne ja itseäni pelottaa eniten juuri tuollainen tilanne mahdollisessa sairastumisessa, että lapset jää yksin.
Soisin mielelläni hoitajille reilusti lisää palkkaa, mutta valitettavasti silloin terveydenhuollon kustannukset karkaa ihan pilviin. Sen sijaan lääkäreille on pedattu niin muhkeat liksat, että sieltä joutaisi tehdä tulonsiirtoa hoitajille, isommallakin kädellä. Näin kokonaiskustannukset eivät räjähdä, mutta jako olisi reilumpi.
On törkeää, että 15-vuotias on jätetty yksin sairastamaan koronaa. Ei voi verrata siihen tilanteeseen, että nuori opettelee terveenä vanhempien/vanhemman tukemana itsenäistymään. Voi vain kuvitella äidin suuren huolen ja tuskan tyttärestään ja toisaalta pelon omasta toipumisestaan. Ihan liikaa stressiä vakavasti sairaalle.
Tästä ko. tapauksen ulkopuolelta toteaisin, että on todella vastenmielistä, että perheet jotka eivät ole koskaan tarvinneet sosiaalipalveluita elämänsä aikana, eivät niitä saa silloin kuin ovat tosihädässä ensimmäistä kertaa elämässään. Ainoa rooli on maksajan rooli.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut juttua tästä perheestä, mutta kysympä vaan että mihin tyttö olisi pitänyt sijoittaa jos oli myös koronapositiivinen? Ei ainakaan lastenkotiin tai muualle missä paljon ihmisiä. Ehkä sairaalaan? Joku kotihoito olisi pitänyt laittaa hänestä huolehtimaan..
Kotihoidon olisi pitänyt käydä hänen luonaan. Eli tarkastaa kunto ja tuoda ruokaa (hoitajilla tietysti suojavarusteet päällä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppulauseessa taas selvisi, miksi tuokin tarina oli kerrottu: motiivina vaatimus palkankorotuksista. Perään vielä pyyntö jakaa uhriutumistarinaa mahdollisimman monelle.
Sama. Olen lukenut ulkomaalaisten hoitsujen ja lääkärien tarinoita ja niissä ei kyllä mennä vinkumaan lisää liksaa. Hei hoitoalan henkilöt! Vaikka miten kunnioitankin teidän työtänne, niin tälläinen politikointi palkankorotusten puolesta ei tänä aikana nyt tunnu hyvältä. Meitä on paljon muitakin, jotka joutuvat altistumaan työnsä puolesta ja silti en menisi pilkkaamaan, jos Finlandia-talo valaistaan yhteishengen korottamiseksi. Huomaa kyllä, että tässä maassa vaan materia ja raha ratkaisee, ja monissa muissa maissa keskitytyään yhä olennaiseen ja puhutaan rahasta vasta sitten kun selviydytty pahimmasta.
Terveisiä leikkausosastolta. En missään nimessä enää jää hoitoalalle, ja toivon että moni kollega irtisanoutuu. On aivan järjetöntä tehdä tätä työtä näillä palkoilla. Voit siis olla varma että en todellakaan vingu, vaan lähden pois.
Ja mihin helvetin parempipalkkaiseen duuniin te kaikki oikein luulette työllistyvänne, kun lama ja suurtyöttömyys iskee? Kerrohan. Mihin? Moni saa surkeampaa liksaa ja haaveilee samasta, mutta luuletteko että töitä löytyy, hä?
Tämä kiinnostaa.
Hoitoalalla työskentelee Suomessakin satoja tuhansia ihmisiä, joten mistä ihmeestä nämä "toivon, että kaikki kollegat hankkii muita töitä"-yllyttäjät kuvittelee, että edes murto-osalle, saati kaikille löytyisi parempipalkkaisia töitä joltain muulta alalta?
Tässähän ei ole kysymys paremmasta palkasta, vaan siitä, et palkka vastaa sitä työtä mitä teen. Voin aivan hyvin tehdä jotain muuta työtä 2600 euron kuukausipalkalla, palkka riittää minulle, mutta se ei ole oikea korvaus siitä työstä ja niistä uhrauksista (jatkuvat ylityöt, muut joustot, tuplavuorot jne. ) puhumattakaan työn kuormittavuudesta.
Mistä ajattelit sen 2600 euroa helpolla saavasi? Mikä on sellainen työ johon voit siirtyä pelkällä ilmoituksella?
Oletko varautunut nykyisen palkkatasosi huomattavaan laskuun, kun siihen peruspalkkaan ei enää tulekaan mitään lisiä?
Sori nyt vaan, mutta voiko tuo olla totta edes - 2600e amk-tasoisen koulutuksen jälkeen vaativasta vuorotyöstä on kyllä UMPISURKEA palkka. Tyttäreni on töissä Lidl:ssä. Palkka kun tekee täydet vuorot joissa iltoja ja sunnuntaita nousee vähän yli 2000e/kk. Hänellä ei ole mitään koulutusta, suoraan yo-kirjoitusten jälkeen töihin. Verotus tasaa 2600e/kk niin että käteen jäävässä summassa vain parin sadan euron ero. Pitää olla täysin aatteen sokaisema, suorastaan tärähtänyt, että suostuu moisella korauksella työskentelemään.
Hoitoalalla palkat lisineet ovat huomattavasti suuremmat kuin mainittu 2600 euroa.
Edellä joku esitti väitteen, että työskentelee nyt hoitoalalla ja hänelle kelpaisi nykyistä pienempipalkkainen työ eli sama peruspalkka ilman lisiä, kunhan pääsisi helpommalla.
Kysymys kuuluukin, että mikä on sellainen siisti ja helppo sisätyö säännöllisillä työajoilla, johon kirjoittaja olettaa tuosta noin vaan siirtyvänsä haluamallaan palkalla?
Kuvailemasi perusteella se työ ei ainakaan löydy kaupan alalta:
"Palkka, kun tekee täydet vuorot, joissa iltoja ja sunnuntaita nousee vähän yli 2000e/kk".
Vierailija kirjoitti:
Mutu ei ole faktaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin Helsingissä sh:n peruspalkka 2680e/kk. Tuohon lisät päälle niin ihan hyvä palkka on. Siis tottakai ansaitsevat aivan ehdottomasti lisää palkkaa, mutta ärsyttää kun palkasta puhutaan jatkuvasti huonona. Huonoa tuosta ei saa tekemälläkään. Tuo palkka ei ole huono millään mittarilla.
Sairaanhoitajan palkan pitäisi mennä ihan suoraan työnkuvan mukaan, ei koulutuksen.
Kannattaisi luetella faktoja eikä mutu tuntumaa. Helsingissä sh.n perusliksa ei todellakaan ole 2680€. Olen erikoissairaanhoidossa HUS:lla viiden vuoden kokemus lisällä ja palkkani on 2554€.
Lisät tekee taatusti huomattavasti enemmän kuin sen, mitä tuossa edellä itketään erona AMK-insinöörin peruspalkkaan, joka tulee tilille sellaisenaan ilman lisiä, verot tietenkin vähennettynä.
Läheskään kaikki sh:t eivät saa niitä kuuluisia vuorolisiä peruspalkan päälle. Paljon on sairaanhoitajia poleilla, terveyskeskuksissa ja kotihoidossa, jossa ei tehdä jatkuvaa vuorotyötä. Toki työajat on näissä inhimillisemmät, mutta itselläni esimerkiksi kotihoidon sh:na jää sitten käteen alle 2000 € kuukaudessa. Vastuu ja työmäärä on kuitenkin todella, todella suuri. Itselläni onkin suunnitelmissa hakeutua vuorotyöhön kun sopiva paikka löytyy, että saisi edes vähän enemmän palkkaa. Toki silloin joudun luopumaan suuresta osasta vapaa - aikaani, mutta ei voi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin jo töissä tuon ikäisenä ja hoidin taloutta. Kyllä 15 vee pärjää jonkin aikaa yksin. Turhaa kitinää.
Et sairastanut lapsena yksin koronaa, ja pelännyt samalla äitisi hengen puolesta. Ei siis mitään samaa.
Yh-lapsella voi olla vielä olemassaolevaa stressikuormaa erosta tai suhteesta tai suhteenpuutteesta toiseen vanhempaan. Elämä on kokonaisuudessaan keskimäärin stressaavampaa kuin isommalla perheellä, jossa ei olla niin riippuvaisia yhdestä ihmisestä.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen samanikäisen lapsen yh ja automaattisesti ajattelin, että hän menee lastenkotiin, jos joudun sairaalahoitoon (lähipiirissä riskiryhmäläisiä vaan). Eikö näin olekaan? Ei 15-vuotiaan tarvitse pärjätä pitkiä aikoja yksin kotona terveenä eikä sairaana.
Lapsesi on silloin altistunut koronalle ja mahdollinen taudinkantaja, joten ei häntä voi laittaa lastenkotiin. Nähtävästi jätetään yksin kotiin ilman mitään tukea, joka on todella törkeää. Muissa maissa tämä olisi heitteillejättö, mutta ei nähtävästi Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppulauseessa taas selvisi, miksi tuokin tarina oli kerrottu: motiivina vaatimus palkankorotuksista. Perään vielä pyyntö jakaa uhriutumistarinaa mahdollisimman monelle.
Sama. Olen lukenut ulkomaalaisten hoitsujen ja lääkärien tarinoita ja niissä ei kyllä mennä vinkumaan lisää liksaa. Hei hoitoalan henkilöt! Vaikka miten kunnioitankin teidän työtänne, niin tälläinen politikointi palkankorotusten puolesta ei tänä aikana nyt tunnu hyvältä. Meitä on paljon muitakin, jotka joutuvat altistumaan työnsä puolesta ja silti en menisi pilkkaamaan, jos Finlandia-talo valaistaan yhteishengen korottamiseksi. Huomaa kyllä, että tässä maassa vaan materia ja raha ratkaisee, ja monissa muissa maissa keskitytyään yhä olennaiseen ja puhutaan rahasta vasta sitten kun selviydytty pahimmasta.
Terveisiä leikkausosastolta. En missään nimessä enää jää hoitoalalle, ja toivon että moni kollega irtisanoutuu. On aivan järjetöntä tehdä tätä työtä näillä palkoilla. Voit siis olla varma että en todellakaan vingu, vaan lähden pois.
Ja mihin helvetin parempipalkkaiseen duuniin te kaikki oikein luulette työllistyvänne, kun lama ja suurtyöttömyys iskee? Kerrohan. Mihin? Moni saa surkeampaa liksaa ja haaveilee samasta, mutta luuletteko että töitä löytyy, hä?
Tämä kiinnostaa.
Hoitoalalla työskentelee Suomessakin satoja tuhansia ihmisiä, joten mistä ihmeestä nämä "toivon, että kaikki kollegat hankkii muita töitä"-yllyttäjät kuvittelee, että edes murto-osalle, saati kaikille löytyisi parempipalkkaisia töitä joltain muulta alalta?
Tässähän ei ole kysymys paremmasta palkasta, vaan siitä, et palkka vastaa sitä työtä mitä teen. Voin aivan hyvin tehdä jotain muuta työtä 2600 euron kuukausipalkalla, palkka riittää minulle, mutta se ei ole oikea korvaus siitä työstä ja niistä uhrauksista (jatkuvat ylityöt, muut joustot, tuplavuorot jne. ) puhumattakaan työn kuormittavuudesta.
Mistä ajattelit sen 2600 euroa helpolla saavasi? Mikä on sellainen työ johon voit siirtyä pelkällä ilmoituksella?
Oletko varautunut nykyisen palkkatasosi huomattavaan laskuun, kun siihen peruspalkkaan ei enää tulekaan mitään lisiä?
Sori nyt vaan, mutta voiko tuo olla totta edes - 2600e amk-tasoisen koulutuksen jälkeen vaativasta vuorotyöstä on kyllä UMPISURKEA palkka. Tyttäreni on töissä Lidl:ssä. Palkka kun tekee täydet vuorot joissa iltoja ja sunnuntaita nousee vähän yli 2000e/kk. Hänellä ei ole mitään koulutusta, suoraan yo-kirjoitusten jälkeen töihin. Verotus tasaa 2600e/kk niin että käteen jäävässä summassa vain parin sadan euron ero. Pitää olla täysin aatteen sokaisema, suorastaan tärähtänyt, että suostuu moisella korauksella työskentelemään.
Hoitoalalla palkat lisineet ovat huomattavasti suuremmat kuin mainittu 2600 euroa.
Edellä joku esitti väitteen, että työskentelee nyt hoitoalalla ja hänelle kelpaisi nykyistä pienempipalkkainen työ eli sama peruspalkka ilman lisiä, kunhan pääsisi helpommalla.
Kysymys kuuluukin, että mikä on sellainen siisti ja helppo sisätyö säännöllisillä työajoilla, johon kirjoittaja olettaa tuosta noin vaan siirtyvänsä haluamallaan palkalla?
Kuvailemasi perusteella se työ ei ainakaan löydy kaupan alalta:
"Palkka, kun tekee täydet vuorot, joissa iltoja ja sunnuntaita nousee vähän yli 2000e/kk".
Ei todellakaan löydy mitään siistiä ja helppoa sisätyötä tuolla liksalla. Itse tienaan 2000 €/kk PK-yrityksen myyntiassarina eli palkka on pienempi kuin alan normi, mutta kun työnantaja on pieni yritys, niin ei voi pyytää enempää. Jotenkin tuntuu, että näillä alan vaihtajilla ei ole todellista kokemusta muista aloista, vaan sinne hoitoalalle on menty suoraan ensimmäiseen ammattiin. Olen tehnyt paljon erilaista työtä ja voin sanoa, että oli koulutusta tai ei, niin jo tähän työpaikkaan pääseminen oli tappelun takana ja en voi edes haaveilla, että tältä istumalta edes nyt löytäisin toista duunia, jossa saisin 2600 €/kk. Ihan utopistista.
Työmarkkinoilla meinaan on kaikkein kovin kilpailu juuri tuon luokan työpaikoista ja niissä on myös hyvä vaihtuvuus, sillä YT:t napsahtaa usein toimihenkilöihin ja työtehtäviä vain jaetaan harvenevalle porukalle eli siis työn kuormittavuus lisääntyy, vaikka palkka ei. On jotenkin hassua ajatella, että ainoastaan hoitoalalla olisi liikaa töitä, surkeaa palkkaa, surkeaa työvuorosuunnittelua tms. Aika monella palvelualalla on ja tälläisissä toimistohommissa tulee omat rasitteensa työympäristön ja muun vuoksi. Vähemmän vaarallista duuniahan tämä on joo, mutta sanoisin kokemuksella, että joka duunissa on omat huonot ja hyvät puolensa, eikä niitä kokeilematta tiedä. Aika usein motivaatio ei myöskään ole täysin sidoksissa palkkaan, vaan sillä työympäristöllä on iso vaikutus. Tässä olisi ehkä itsetutkiskelun paikka monella.
Ei ole sairaalassa olevan äidinkään etu, että hän joutuu stressaamaan lapsensa puolesta samalla kun on itsekin vakavasti sairas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin jo töissä tuon ikäisenä ja hoidin taloutta. Kyllä 15 vee pärjää jonkin aikaa yksin. Turhaa kitinää.
Et sairastanut lapsena yksin koronaa, ja pelännyt samalla äitisi hengen puolesta. Ei siis mitään samaa.
Eikä hän muutenkaan aloittanut oman taloutensa hoitamista pakon edessä samalla kun maailmassa riehuu pandemia ja poikkeustilat.
Vierailija kirjoitti:
On törkeää, että 15-vuotias on jätetty yksin sairastamaan koronaa. Ei voi verrata siihen tilanteeseen, että nuori opettelee terveenä vanhempien/vanhemman tukemana itsenäistymään. Voi vain kuvitella äidin suuren huolen ja tuskan tyttärestään ja toisaalta pelon omasta toipumisestaan. Ihan liikaa stressiä vakavasti sairaalle.
Tästä ko. tapauksen ulkopuolelta toteaisin, että on todella vastenmielistä, että perheet jotka eivät ole koskaan tarvinneet sosiaalipalveluita elämänsä aikana, eivät niitä saa silloin kuin ovat tosihädässä ensimmäistä kertaa elämässään. Ainoa rooli on maksajan rooli.
Pitää olla esittää ratkaisu, mitä olisi pitänyt tehdä, tuollainen meuhkaaminen on ihan turhaa, jos ei ole tilanteeseen ja resursseihin sopivaa toimintaa esittää tilalle. Oliko yleensä pyydetty sosiaalitoimen palveluita? Ja mitä palveluja? Tuskin olisi voinut sosiaalitoimi muuttaa koronaa tartuttavan tytön kotiinkaan, ja jättää vaikka hädässä olevien pikkulasten hoitaminen sivuun viikoksi.
Muistikohan se äiti sairaalaan joutuessaan kertoa, että sinne jäi lapsi kotiin? Olisiko oma moka ja kun hävettää, niin pitää syyttää muita
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppulauseessa taas selvisi, miksi tuokin tarina oli kerrottu: motiivina vaatimus palkankorotuksista. Perään vielä pyyntö jakaa uhriutumistarinaa mahdollisimman monelle.
Sama. Olen lukenut ulkomaalaisten hoitsujen ja lääkärien tarinoita ja niissä ei kyllä mennä vinkumaan lisää liksaa. Hei hoitoalan henkilöt! Vaikka miten kunnioitankin teidän työtänne, niin tälläinen politikointi palkankorotusten puolesta ei tänä aikana nyt tunnu hyvältä. Meitä on paljon muitakin, jotka joutuvat altistumaan työnsä puolesta ja silti en menisi pilkkaamaan, jos Finlandia-talo valaistaan yhteishengen korottamiseksi. Huomaa kyllä, että tässä maassa vaan materia ja raha ratkaisee, ja monissa muissa maissa keskitytyään yhä olennaiseen ja puhutaan rahasta vasta sitten kun selviydytty pahimmasta.
Terveisiä leikkausosastolta. En missään nimessä enää jää hoitoalalle, ja toivon että moni kollega irtisanoutuu. On aivan järjetöntä tehdä tätä työtä näillä palkoilla. Voit siis olla varma että en todellakaan vingu, vaan lähden pois.
Ja mihin helvetin parempipalkkaiseen duuniin te kaikki oikein luulette työllistyvänne, kun lama ja suurtyöttömyys iskee? Kerrohan. Mihin? Moni saa surkeampaa liksaa ja haaveilee samasta, mutta luuletteko että töitä löytyy, hä?
Tämä kiinnostaa.
Hoitoalalla työskentelee Suomessakin satoja tuhansia ihmisiä, joten mistä ihmeestä nämä "toivon, että kaikki kollegat hankkii muita töitä"-yllyttäjät kuvittelee, että edes murto-osalle, saati kaikille löytyisi parempipalkkaisia töitä joltain muulta alalta?
Tässähän ei ole kysymys paremmasta palkasta, vaan siitä, et palkka vastaa sitä työtä mitä teen. Voin aivan hyvin tehdä jotain muuta työtä 2600 euron kuukausipalkalla, palkka riittää minulle, mutta se ei ole oikea korvaus siitä työstä ja niistä uhrauksista (jatkuvat ylityöt, muut joustot, tuplavuorot jne. ) puhumattakaan työn kuormittavuudesta.
Mistä ajattelit sen 2600 euroa helpolla saavasi? Mikä on sellainen työ johon voit siirtyä pelkällä ilmoituksella?
Oletko varautunut nykyisen palkkatasosi huomattavaan laskuun, kun siihen peruspalkkaan ei enää tulekaan mitään lisiä?
Sori nyt vaan, mutta voiko tuo olla totta edes - 2600e amk-tasoisen koulutuksen jälkeen vaativasta vuorotyöstä on kyllä UMPISURKEA palkka. Tyttäreni on töissä Lidl:ssä. Palkka kun tekee täydet vuorot joissa iltoja ja sunnuntaita nousee vähän yli 2000e/kk. Hänellä ei ole mitään koulutusta, suoraan yo-kirjoitusten jälkeen töihin. Verotus tasaa 2600e/kk niin että käteen jäävässä summassa vain parin sadan euron ero. Pitää olla täysin aatteen sokaisema, suorastaan tärähtänyt, että suostuu moisella korauksella työskentelemään.
Hoitoalalla palkat lisineet ovat huomattavasti suuremmat kuin mainittu 2600 euroa.
Edellä joku esitti väitteen, että työskentelee nyt hoitoalalla ja hänelle kelpaisi nykyistä pienempipalkkainen työ eli sama peruspalkka ilman lisiä, kunhan pääsisi helpommalla.
Kysymys kuuluukin, että mikä on sellainen siisti ja helppo sisätyö säännöllisillä työajoilla, johon kirjoittaja olettaa tuosta noin vaan siirtyvänsä haluamallaan palkalla?
Kuvailemasi perusteella se työ ei ainakaan löydy kaupan alalta:
"Palkka, kun tekee täydet vuorot, joissa iltoja ja sunnuntaita nousee vähän yli 2000e/kk".Ei todellakaan löydy mitään siistiä ja helppoa sisätyötä tuolla liksalla. Itse tienaan 2000 €/kk PK-yrityksen myyntiassarina eli palkka on pienempi kuin alan normi, mutta kun työnantaja on pieni yritys, niin ei voi pyytää enempää. Jotenkin tuntuu, että näillä alan vaihtajilla ei ole todellista kokemusta muista aloista, vaan sinne hoitoalalle on menty suoraan ensimmäiseen ammattiin. Olen tehnyt paljon erilaista työtä ja voin sanoa, että oli koulutusta tai ei, niin jo tähän työpaikkaan pääseminen oli tappelun takana ja en voi edes haaveilla, että tältä istumalta edes nyt löytäisin toista duunia, jossa saisin 2600 €/kk. Ihan utopistista.
Työmarkkinoilla meinaan on kaikkein kovin kilpailu juuri tuon luokan työpaikoista ja niissä on myös hyvä vaihtuvuus, sillä YT:t napsahtaa usein toimihenkilöihin ja työtehtäviä vain jaetaan harvenevalle porukalle eli siis työn kuormittavuus lisääntyy, vaikka palkka ei. On jotenkin hassua ajatella, että ainoastaan hoitoalalla olisi liikaa töitä, surkeaa palkkaa, surkeaa työvuorosuunnittelua tms. Aika monella palvelualalla on ja tälläisissä toimistohommissa tulee omat rasitteensa työympäristön ja muun vuoksi. Vähemmän vaarallista duuniahan tämä on joo, mutta sanoisin kokemuksella, että joka duunissa on omat huonot ja hyvät puolensa, eikä niitä kokeilematta tiedä. Aika usein motivaatio ei myöskään ole täysin sidoksissa palkkaan, vaan sillä työympäristöllä on iso vaikutus. Tässä olisi ehkä itsetutkiskelun paikka monella.
KTM/tradenomi/merkonomi avautui:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapaus ja muutamat kommentit täällä osoittavat kuinka "arvostettua" työtä hoitotyö on sekä työnantajan että muiden osalta.
Siis juuri nämä kermaläskiperseet, jotka voivat vetää lattea turvassa ruudun takaa ja kutsua sitä työnteoksi.
Sairaanhoitajan palkka on todella pieni työn vaativuuteen ja raskauteen nähden. Lisäksi tämä henkilö sai työpaikaltaan jopa henkeä uhkaavan sairauden - työpaikan tulisi maksaa korvauksia jo yksistään siitä.
Mutta hoitoalalla tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus. Sinä olet vain olemassa työtäsi varten. Ei kiinnosta pätkääkään työnantajaa sinun hyvinvointisi tai työn ulkopuolinen elämä. Mieluiten sellaista ei saisi olla.
Talvisodassa ei sotilaille tullut mieleenkään pyytää päivärahojen korotusta ja varusteet oli mallia cajander. Taisivat monesti luopuakin päivärahoista, jotta armeija sai rahaa ostaa varusteita.
Niinpä. Jos nyt seisottaisiin yhteisenä rintamana tässä, niin sitten kun pahin on ohi, voidaan puhua raha-asioista. Ei silloin, kun toisilla ei ole työtä ja tuloja lainkaan.
Mitä viddua? Kyllä vaan yrittäjille avattiin heti viikossa rahahanat? Sukarit itkee telkkarissa kuinka asiakkaat kaikkosivat. Heille riittää sympatiaa mutta ei oman ja läheisten terveyden uhraaville hoitajille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppulauseessa taas selvisi, miksi tuokin tarina oli kerrottu: motiivina vaatimus palkankorotuksista. Perään vielä pyyntö jakaa uhriutumistarinaa mahdollisimman monelle.
Sama. Olen lukenut ulkomaalaisten hoitsujen ja lääkärien tarinoita ja niissä ei kyllä mennä vinkumaan lisää liksaa. Hei hoitoalan henkilöt! Vaikka miten kunnioitankin teidän työtänne, niin tälläinen politikointi palkankorotusten puolesta ei tänä aikana nyt tunnu hyvältä. Meitä on paljon muitakin, jotka joutuvat altistumaan työnsä puolesta ja silti en menisi pilkkaamaan, jos Finlandia-talo valaistaan yhteishengen korottamiseksi. Huomaa kyllä, että tässä maassa vaan materia ja raha ratkaisee, ja monissa muissa maissa keskitytyään yhä olennaiseen ja puhutaan rahasta vasta sitten kun selviydytty pahimmasta.
Terveisiä leikkausosastolta. En missään nimessä enää jää hoitoalalle, ja toivon että moni kollega irtisanoutuu. On aivan järjetöntä tehdä tätä työtä näillä palkoilla. Voit siis olla varma että en todellakaan vingu, vaan lähden pois.
Ja mihin helvetin parempipalkkaiseen duuniin te kaikki oikein luulette työllistyvänne, kun lama ja suurtyöttömyys iskee? Kerrohan. Mihin? Moni saa surkeampaa liksaa ja haaveilee samasta, mutta luuletteko että töitä löytyy, hä?
Tämä kiinnostaa.
Hoitoalalla työskentelee Suomessakin satoja tuhansia ihmisiä, joten mistä ihmeestä nämä "toivon, että kaikki kollegat hankkii muita töitä"-yllyttäjät kuvittelee, että edes murto-osalle, saati kaikille löytyisi parempipalkkaisia töitä joltain muulta alalta?
Tässähän ei ole kysymys paremmasta palkasta, vaan siitä, et palkka vastaa sitä työtä mitä teen. Voin aivan hyvin tehdä jotain muuta työtä 2600 euron kuukausipalkalla, palkka riittää minulle, mutta se ei ole oikea korvaus siitä työstä ja niistä uhrauksista (jatkuvat ylityöt, muut joustot, tuplavuorot jne. ) puhumattakaan työn kuormittavuudesta.
Mistä ajattelit sen 2600 euroa helpolla saavasi? Mikä on sellainen työ johon voit siirtyä pelkällä ilmoituksella?
Oletko varautunut nykyisen palkkatasosi huomattavaan laskuun, kun siihen peruspalkkaan ei enää tulekaan mitään lisiä?
Sori nyt vaan, mutta voiko tuo olla totta edes - 2600e amk-tasoisen koulutuksen jälkeen vaativasta vuorotyöstä on kyllä UMPISURKEA palkka. Tyttäreni on töissä Lidl:ssä. Palkka kun tekee täydet vuorot joissa iltoja ja sunnuntaita nousee vähän yli 2000e/kk. Hänellä ei ole mitään koulutusta, suoraan yo-kirjoitusten jälkeen töihin. Verotus tasaa 2600e/kk niin että käteen jäävässä summassa vain parin sadan euron ero. Pitää olla täysin aatteen sokaisema, suorastaan tärähtänyt, että suostuu moisella korauksella työskentelemään.
Hoitoalalla palkat lisineet ovat huomattavasti suuremmat kuin mainittu 2600 euroa.
Edellä joku esitti väitteen, että työskentelee nyt hoitoalalla ja hänelle kelpaisi nykyistä pienempipalkkainen työ eli sama peruspalkka ilman lisiä, kunhan pääsisi helpommalla.
Kysymys kuuluukin, että mikä on sellainen siisti ja helppo sisätyö säännöllisillä työajoilla, johon kirjoittaja olettaa tuosta noin vaan siirtyvänsä haluamallaan palkalla?
Kuvailemasi perusteella se työ ei ainakaan löydy kaupan alalta:
"Palkka, kun tekee täydet vuorot, joissa iltoja ja sunnuntaita nousee vähän yli 2000e/kk".Ei todellakaan löydy mitään siistiä ja helppoa sisätyötä tuolla liksalla. Itse tienaan 2000 €/kk PK-yrityksen myyntiassarina eli palkka on pienempi kuin alan normi, mutta kun työnantaja on pieni yritys, niin ei voi pyytää enempää. Jotenkin tuntuu, että näillä alan vaihtajilla ei ole todellista kokemusta muista aloista, vaan sinne hoitoalalle on menty suoraan ensimmäiseen ammattiin. Olen tehnyt paljon erilaista työtä ja voin sanoa, että oli koulutusta tai ei, niin jo tähän työpaikkaan pääseminen oli tappelun takana ja en voi edes haaveilla, että tältä istumalta edes nyt löytäisin toista duunia, jossa saisin 2600 €/kk. Ihan utopistista.
Työmarkkinoilla meinaan on kaikkein kovin kilpailu juuri tuon luokan työpaikoista ja niissä on myös hyvä vaihtuvuus, sillä YT:t napsahtaa usein toimihenkilöihin ja työtehtäviä vain jaetaan harvenevalle porukalle eli siis työn kuormittavuus lisääntyy, vaikka palkka ei. On jotenkin hassua ajatella, että ainoastaan hoitoalalla olisi liikaa töitä, surkeaa palkkaa, surkeaa työvuorosuunnittelua tms. Aika monella palvelualalla on ja tälläisissä toimistohommissa tulee omat rasitteensa työympäristön ja muun vuoksi. Vähemmän vaarallista duuniahan tämä on joo, mutta sanoisin kokemuksella, että joka duunissa on omat huonot ja hyvät puolensa, eikä niitä kokeilematta tiedä. Aika usein motivaatio ei myöskään ole täysin sidoksissa palkkaan, vaan sillä työympäristöllä on iso vaikutus. Tässä olisi ehkä itsetutkiskelun paikka monella.
KTM/tradenomi/merkonomi avautui:)
Itseasiassa hum.kand. Työelämässä jo teinistä asti, kolme alanvaihtoa takana.
Aika moni tuntuu ajattelevan, että 15v on jo lähes nuori aikuinen, vaikka todellisuudessa 15v aivot ja monesti kehokin ovat vielä pienen lapsen tasolla. En voi käsittää sitäkään, miksi 16-vuotiaidenkaan annetaan poikkeustilanteissa asua yksin. Itse kun olin 16v niin jos olisin kehdannut niin olisin suunnilleen leikkinyt vielä ulkona kirkonrottaa ja pidin muutenkin itseäni vielä lapsena. Tuntuu olevan joku pedofiilin keksintö tämä, että 15-16v olisi jo lähes ”nuori aikuinen”. Ei ole ikäistään kypsempää 15-16-vuotiasta, vaikka kaikki niin on itsestään ajatellukkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Loppulauseessa taas selvisi, miksi tuokin tarina oli kerrottu: motiivina vaatimus palkankorotuksista. Perään vielä pyyntö jakaa uhriutumistarinaa mahdollisimman monelle.
Sama. Olen lukenut ulkomaalaisten hoitsujen ja lääkärien tarinoita ja niissä ei kyllä mennä vinkumaan lisää liksaa. Hei hoitoalan henkilöt! Vaikka miten kunnioitankin teidän työtänne, niin tälläinen politikointi palkankorotusten puolesta ei tänä aikana nyt tunnu hyvältä. Meitä on paljon muitakin, jotka joutuvat altistumaan työnsä puolesta ja silti en menisi pilkkaamaan, jos Finlandia-talo valaistaan yhteishengen korottamiseksi. Huomaa kyllä, että tässä maassa vaan materia ja raha ratkaisee, ja monissa muissa maissa keskitytyään yhä olennaiseen ja puhutaan rahasta vasta sitten kun selviydytty pahimmasta.
Terveisiä leikkausosastolta. En missään nimessä enää jää hoitoalalle, ja toivon että moni kollega irtisanoutuu. On aivan järjetöntä tehdä tätä työtä näillä palkoilla. Voit siis olla varma että en todellakaan vingu, vaan lähden pois.
Tämä on kyllä aina suloista. Ihan niinkuin sh:t tulevat jostain kuplasta ja sitten vasta kun valmistuvat tajuavat, että hei... Suomessa ei oikein nänneiskorkeakoulutuksella elä kovinkaan leveätä elämää. Ihan samaa sarjaa ne muidenkin palkat ovat, mutta heille se ei ilmeisesti tule yllätyksenä. Jos näillä yllättyneillä riittäisi kapasiteetti lukea itsensä lääkäriksi niin joka viikko olisi itkukirjoituksia lehdessä kuinka paljon veroja pitääkään maksaa. Se kun tuli yllätyksenä.
Yksinhuoltajien lapset ovat usein juuri tuollaisissa tilanteissa. Muistan itsekin, että olen juuri seitsemän täyttäneenä roudannut ruokaa kaupasta, kun äiti oli viikon ihan järkyttävässä vesirokossa. Ja miten stressasin hänen jouduttuaan kasvainleikkaukseen, kun olin juuri täyttänyt kahdeksantoista ja pelkäsin sitten jääväni ihan yksin, jos käy pahasti. Ja kaikkea siinä välissä. Kouluiästä asti aina yksin kotona sairaana. Äidin työmatkat yksin kotona. Ekaluokkalaisena laitoin itse itseni nukkumaan viikolla kerran viikossa, että äiti pääsi jumppaan.