Pätevöittääkö diplomi-insinööriys toimitusjohtajaksi?

Huono asiakaspalvelija karkottaa asiakkaat. Semmoista,

Vierailija kirjoitti:

DI: lla voi olla vaikeaa toimitusjohtajana. Pitää olla luontaisesti taju siitä, millaista on hyvä asiakaspalvelu.

Totean tämän lakonisesti yrittäjäperheeseen syntyneenä.

Ja miten muka nuo asia liittyvät toisiinsa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

DI on kovin Suomessa saatavilla oleva korkeakoulututkinto. Keskimäärin sen hankkivat lahjakkaimmat, pätevimmät ja siten myös urallaan menestyvimmät. Siksi yleisin johtajan koulutustausta tosiaan on DI. Toimitusjohtajaksihan sinänsä pääsee ihan kuka tahansa, vaikka perustamalla oman osakeyhtiön, jos ei muuten. Se on yksi harvoja positioita suomalaisessa työelämässä, johon nimenomaan EI OLE minkäänlaisia pätevyysvaatimuksia. Ei koulutusvaatimuksia, ei edes alkeellisinta sertifikaattia tai työturvakorttia. Jokainen voisi olal toimitusjohtaja. Useimmiten kuitenkin se on DI.

Terveisin katkeroitunut fuksi, jolta jää vappubileet väliin.

Kiva kun jätit terveisesi. Jonakin päivänä olet vielä DI ja voit päästä toiitusjohtajaksi, kuten minä.

Luulin jo kaikkien tietävän, että kannattaa lukea insinööriksi tai DI:ksi.

Ei KTM ole se, joka tekee miljoonien kaupat.

Minun työpaikallani toimitusjohtaja ei ole käynyt kuin kansakoulun.

Harvoin mihinkään suuryritykseen palkataan toimitusjohtajaa mistään koulunpenkiltä. Joko henkilö on noussut ensin jonkun muun yrityksen ylimpään johtoon ja siellä osoittautunut päteväksi, tai sitten se on noussut yrityksen sisällä porras portaalta. Diplomi-insinöörit aloittavat yleensä käyttö- tai tutkimusinsinööreinä ja jos osoittautuvat päteviksi ja muistavat itse hakeutua portailla ylemmäs, nousevat sieltä askel kerrallaan kohti vaativampia tehtäviä, kunnes osoittautuvat epäpäteviksi. Itselläni ura on kulkenut reittiä: tutkimusinsinööri(+väitöskirja), tutkimuspäällikkö, tehtaan päällikkö ja seuraava askel olisi päästä konsernihallintoon. Tämä vaatisi vain muuttoa ulkomaille, mihin en ole tähän mennessä ollut halukas.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän ne tohtorit ole kovimman tutkinnon suorittaneita ja vaatimuksissa on toki ero pörssiyhtiön ja kioskin toimitusjohtajan vaatimusten välillä. 

Niin se kioski vaatii pätevämmän. Esim joku alkon tj, ei aivan valtavia ponnisteluja tarvii.

Ei todellakaan.

Ei myöskään taiteen maisterius.

Vierailija kirjoitti:

DI on kovin Suomessa saatavilla oleva korkeakoulututkinto. Keskimäärin sen hankkivat lahjakkaimmat, pätevimmät ja siten myös urallaan menestyvimmät. Siksi yleisin johtajan koulutustausta tosiaan on DI. Toimitusjohtajaksihan sinänsä pääsee ihan kuka tahansa, vaikka perustamalla oman osakeyhtiön, jos ei muuten. Se on yksi harvoja positioita suomalaisessa työelämässä, johon nimenomaan EI OLE minkäänlaisia pätevyysvaatimuksia. Ei koulutusvaatimuksia, ei edes alkeellisinta sertifikaattia tai työturvakorttia. Jokainen voisi olal toimitusjohtaja. Useimmiten kuitenkin se on DI.

Mä kuvittelin, että se on heikoin yliopistotutkinto. Sinnehän pääsee sisään kaikki nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Luulin jo kaikkien tietävän, että kannattaa lukea insinööriksi tai DI:ksi.

Ei KTM ole se, joka tekee miljoonien kaupat.

Suurin osa dipoista on hakenut kauppakorkeaan eikä päässyt. Menivät sitten tekniikan alalle.

Meidän suvussa on kaksi ekonomia, jotka ovat toimitusjohtajia. Toinen pieni pulju, ei

Myös opistoinsinöörejä on toimitusjohtajina, näitä tiedän kun itsekin olen insinööri ja entisten työpaikkojen pikkupomot on edenneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin jo kaikkien tietävän, että kannattaa lukea insinööriksi tai DI:ksi.

Ei KTM ole se, joka tekee miljoonien kaupat.

Suurin osa dipoista on hakenut kauppakorkeaan eikä päässyt. Menivät sitten tekniikan alalle.

Tuskinpa. Ei poikaa kiinnostanut yhtään. DI-linjalle on mukava hakea hyvillä todistuksilla, kun ei tartte edes pääsykokeissa käydä. Ei hänen kavereistaankaan kukaan ole muuta edes ajatellut. Mä taas en päässyt tekniselle alalle, joten päädyin aluksi kaupalliselle ja tekninen ala aikuisiässä uusiksi, nyt olen tyytyväinen. Ei minusta kyllä ikinä johtajaa tule ja jos tulee, niin työntekijöitä tulee olemaan tasan yksi eli minä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin jo kaikkien tietävän, että kannattaa lukea insinööriksi tai DI:ksi.

Ei KTM ole se, joka tekee miljoonien kaupat.

Suurin osa dipoista on hakenut kauppakorkeaan eikä päässyt. Menivät sitten tekniikan alalle.

Kauppakorkeasta taas valmistuu aasikin, DI:ksi valmistuminen jää monelta välistä vaativuuden takia.

Toimitusjohtajan tehtävä ei perustu työsopimukseen, vaan erilliseen luottamukselluseen sopimukseen, eikä koulutuksella ole merkitystä, eikä sillä pätevöidytä tehtävään.

Ja johtajasopimuksiin ei noudateta työlainsäädäntöä, eikä ole irtisanomisaikoja, vaan sopimuksen purkuun riittää luottamuspula, jotka huomioidaan jo palkassa.

Johtajasopimuksissa koulutuksella ei ole mitään merkitystä, vaan henkilön ammattitaito ja osaaminen ratkaiseen, joka hankitaan muilla keinoin ja näytöillä.

Suomessa ja maailmalla on paljon toimitusjohtajia, joilla kansakoulu tai peruskoulu.

DI:n koulutus osoittaa, että on läpäissyt kovan seulan. Sen paperin avulla ensimmäinen työpaikka on usein vaativissa asiantuntijatehtävissä. Ja kun kompetenssia riittää, niin uranousu on nopea. Ei päde aina, mutta hyvin usein näin on.

Ulkomaan projekteissa työskentelevät dippainssit on Suomen kovinta ydintä. He tuovat Suomeen rahaa, jolla pidetään hyvinvointivaltio pystyssä.

kyllä

Totta kai. Suurin osa tietenkin tekee vuosia ensin muuta hommaa ja etenee pikku hiljaa.

Firman perustaja toimii toimitusjohtajana ainakin alkuvaiheessa.

Taitaa olla joku hikipinko dippa-iita valmistunut just.