Toimiiko kaupunkilaisen ja maalaisen suhde?
Mitä mieltä olette suhteesta missä nainen on syntynyt Helsingissä ja asunut siellä koko elämänsä ja mies syntynyt pikkukylässä kanojen ja possujen keskellä, voiko näiden välinen suhde toimia vai onko lähtökohdat liian erilaiset?
Kommentit (25)
Hyvin monen asian summa tuo on. Riippuu persoonasta, yhteiskuntaluokasta, elämänhistoriasta ja muusta.
Minä muutin 20 kaupungeissa (Suomesssa ja ulkomailla) asutun vuoden jälkeen maalle miehen perässä. Mulle tämä on ollut paluuta tuttuun elämäntapaan. Joskus toisen maalaisuus joissain asioissa ärsyttää, mutta vähemmän ärsyttää kuin aikaisemmissa suhteissa.
Umpikaupunkilaisessa exässäni ärsyynnyin usein hänen toistaitoisuudestaan tietyissä käytännön asioissa (ilmeni erityisen selvästi, kun mökkeiltiin maalla). Ja yhteen maalta kaupunkiin muuttaneeseen tapailukumppaniin kyllästyin, kun ei ollut päässyt yli teini-iän pikkykyläangstistaan. Nyxä taas joskus naureskelee kaupunkilaisille, mutta kun asiasta keskustellaan, on herkkä myöntämään, että puhui asiasta josta ei tiedä. Tuo on hänen persoonansa, joustavuus mielipiteissä.
Puoliso on New Yorkista, itse olen maalta. Ei tuo voisi ikinä asua maalla, ahdistuu kun ei ole mitään. Itseäni taas maalaiselämä inhottaa, en todellakaan haluaisi sinne palata, joten hyvin sujuu.
Mitä väliä sillä asuinpaikalla on? Itse olen suuresta kaupungista ja mies maalta ja olemme erittäin samanhenkisiä. Kaupungissa aiomme asua töiden takia, muuten ehkä mieluummin asuisimme maalla.