Miks exän elämä kiinnostaa?

*vielä kiinnostaa

Ap

Yleensä se johtuu joko siitä, ettei jätetty osaa päästää irti, mutta jättäjän kohdalla se johtuu siitä, että halutaan vahvistusta sille, että tekihän oikein kun jätti . Haluaa nähdä, että exällä menee huonommin nyt. 

Huolestu sitten jos vielä 20 vuoden päästä ajattelet samoin

Vierailija kirjoitti:

Huolestu sitten jos vielä 20 vuoden päästä ajattelet samoin

Oi kiitos 😊 kärsivällisyys ei oo hyveeni.

Ap

Et ole kiinnostunut hänestä, käsittelet vain traumaasi. Se on eri asia. Kaikki erot on eräällä tapaa trauma ja toiset isompia ja toiset pienempiä. Kuten tuolla yllä on, niin kaipaat tiedostamattasi vahvistusta sille, että teit oikean päätöksen ja mielesi haluaa vain kerätä materiaalia sen tueksi. 

Kannattaisi ihan omaa terveyttä ajatellen pikkuhiljaa lopettaa se exän kyylääminen ja alkaa elää ikiomaa elämää. Ei tuollaista vahtimista oikein voi mitenkään hyvänä asiana selittää, tai ainakaan minä en sitä ymmärtäisi, jos olisin ystäväsi ja minulle asiaa vouhottaisit.

Sinulla on nyt liikaa aikaa ja liian vähän järkevää tekemistä, joten märiset siellä itsesäälissä ja se ei ole fiksua millään tapaa. Ehkä olosi on nyt ilman toista yksinäinen ja haavoittuvainen, mutta ei se toista kyttäämällä ainakaan siitä parane. Kun olet surrut tilannetta aikasi, niin lopetat sen ja alat tekemään jotain järkevää.

Poikaystävä jätti ikävästi (ennen someaikoja) ja kun sitten liityin facebookin ja kerran löysin hänet niin oli kirjoitellut kaikkea sekavaa seinälleen ja muuallekin nettiin, on siis paranoidi skitso (oikeasti) joten tuli heti semmonen olo että olipa sitten hyvä kun en kelvannut hänelle ja hyvä kun emme seurustelleet sen kauemmin.

Olen mielissäni tästä tiedosta. Ei tarvitse yhtään miettiä että mitä jos olisimmekin muuttaneet yhteen jota kyllä suunnittelimme, mutta sitten hän perääntyi kun minä en kuulemma ole tarpeeksi "spontaani" ja hän pelkäsi että minä eläisin sitten "hänen kauttaan" (mitä sekin nyt sitten tarkoittaa).

Että on siitä joskus hyötyäkin pienestä exä-kiinnostuksesta.

Omasta erostani on jo kymmenen vuotta. Välillä kurkkaan toisen facebookkia.

Olimme yhdessä kuitenkin vuositolkulla. Mielestäni on luonnollista että toisinaan kiinnostaa seurata mitä toiselle kuuluu ja miten elämässään menee. Olimme kuitenkin läheisiä, tärkeimmät ihmiset toisillemme pitkän aikaa.

En näe tässä mitään kummallista.

Eri asia on tietysti nämä teinipississuhteet missä mustasukkaisuuksissaan ja kateuksissaan kytätään suhteen jälkeen

Vierailija kirjoitti:

Et ole kiinnostunut hänestä, käsittelet vain traumaasi. Se on eri asia. Kaikki erot on eräällä tapaa trauma ja toiset isompia ja toiset pienempiä. Kuten tuolla yllä on, niin kaipaat tiedostamattasi vahvistusta sille, että teit oikean päätöksen ja mielesi haluaa vain kerätä materiaalia sen tueksi. 

Tuo ja yllä oleva käy järkeen. Todellisuudessa haluan, että sille menee huonosti ja se katuu tekojaan. Vaikka en ole edes varma osaako katua tekojaan. Sen varaan en voi enää laskea.

Ehkäpä tunteet on normaaleita, koska aidosti olin rakastunut  häneen täydestä sydämestäni, mutta minä en hänelle yksin riittänyt. Itselleni olisi riittänyt yksi.

Eiköhän nämäkin tunteet ole joskus menneisyyttä ja exä yhdentekevä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Poikaystävä jätti ikävästi (ennen someaikoja) ja kun sitten liityin facebookin ja kerran löysin hänet niin oli kirjoitellut kaikkea sekavaa seinälleen ja muuallekin nettiin, on siis paranoidi skitso (oikeasti) joten tuli heti semmonen olo että olipa sitten hyvä kun en kelvannut hänelle ja hyvä kun emme seurustelleet sen kauemmin.

Olen mielissäni tästä tiedosta. Ei tarvitse yhtään miettiä että mitä jos olisimmekin muuttaneet yhteen jota kyllä suunnittelimme, mutta sitten hän perääntyi kun minä en kuulemma ole tarpeeksi "spontaani" ja hän pelkäsi että minä eläisin sitten "hänen kauttaan" (mitä sekin nyt sitten tarkoittaa).

Että on siitä joskus hyötyäkin pienestä exä-kiinnostuksesta.

Saman huomannut. En edes ymmärrä mikä aikoinaan veti muutamankin exäni kaltaiseen ihmistyyppiin kun nykyään blokkaan, ghostaan, häviän paikalta saman tien kun näen henkilössä mitään mikä muistuttaa heitä. On jotenkin kasvanut yli siitä ihmistyypistä eikä se tarjoa mitään enää mikä kiinnostaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole kiinnostunut hänestä, käsittelet vain traumaasi. Se on eri asia. Kaikki erot on eräällä tapaa trauma ja toiset isompia ja toiset pienempiä. Kuten tuolla yllä on, niin kaipaat tiedostamattasi vahvistusta sille, että teit oikean päätöksen ja mielesi haluaa vain kerätä materiaalia sen tueksi. 

Tuo ja yllä oleva käy järkeen. Todellisuudessa haluan, että sille menee huonosti ja se katuu tekojaan. Vaikka en ole edes varma osaako katua tekojaan. Sen varaan en voi enää laskea.

Ehkäpä tunteet on normaaleita, koska aidosti olin rakastunut  häneen täydestä sydämestäni, mutta minä en hänelle yksin riittänyt. Itselleni olisi riittänyt yksi.

Eiköhän nämäkin tunteet ole joskus menneisyyttä ja exä yhdentekevä.

ap

Tunteesi on aivan normaaleja. Eroaminen noudattaa samoja surun askeleita kuin kuolemakin ja yksi askel on viha ja se on tarpeellinen osa eroprosessia. Prosessi ei myöskään ole täysin lineaarinen vaan sitä välillä palaa takaisin siihen osaan prosessia jonka työstäminen on jäänyt kesken. Sinne palaa niin kauan, että se on käsitelty. Pitkität vain omaa prosessiasi jos häpeät tunteitasi tai yrität estää niitä. Kaikki ottaa aikansa. 

Vierailija kirjoitti:

Yleensä se johtuu joko siitä, ettei jätetty osaa päästää irti, mutta jättäjän kohdalla se johtuu siitä, että halutaan vahvistusta sille, että tekihän oikein kun jätti . Haluaa nähdä, että exällä menee huonommin nyt. 

En ymmärrä tätä logiikkaa. Jos on jättänyt jonkun ihmisen, eikö se ole sen seurausta, että suhde ja henkilö eivät merkitse mitään? Miksi sillä on siis merkitystä, miten huonosti tai hyvin tällä ihmisellä menee?

Eri asia ovat tietysti nämä "kasvoimme erillemme" ja "erosimme ystävinä" tapaukset. Mutta kuka nyt ystävälleen pahaa toivoisi.

#12 merkitse mitään? Eiköhän hän juuri merkitse, kun oot rakastanut täysillä ja pitänyt elämäsi rakkautena? Kuitenkin hän puuhailee muiden naisten kanssa ja vielä jatkaa valheitaan. Ei nuo teot niitä tunteita yhtäkkiä lopeta. Järki vaan sanoo, että ei ole luottamusta ja siksi ei kannata jatkaa.

Tietyiltä asioilta haluan kyllä täysin suojata itseni, esim. onko exällä joku toinen. En edes halua tietää. Todennäköisesti on useita naisia, joiden seuraan vonkuu. Koska olihan niitä minunkin aikana. Olenhan itsekin yksi noista. Pitää vaan laittaa stoppoi tuollekin hyväksikäytölle.

ap

Vierailija kirjoitti:

#12 merkitse mitään? Eiköhän hän juuri merkitse, kun oot rakastanut täysillä ja pitänyt elämäsi rakkautena? Kuitenkin hän puuhailee muiden naisten kanssa ja vielä jatkaa valheitaan. Ei nuo teot niitä tunteita yhtäkkiä lopeta. Järki vaan sanoo, että ei ole luottamusta ja siksi ei kannata jatkaa.

Tietyiltä asioilta haluan kyllä täysin suojata itseni, esim. onko exällä joku toinen. En edes halua tietää. Todennäköisesti on useita naisia, joiden seuraan vonkuu. Koska olihan niitä minunkin aikana. Olenhan itsekin yksi noista. Pitää vaan laittaa stoppoi tuollekin hyväksikäytölle.

ap

Muotoillaan nyt toisin. Ymmärrän, että moni eron jälkeen ajautuu "stalkkaamaan" exäänsä. Ilmiön yleisyys ei kuitenkaan tee siitä automaattisesti järkevää tai rakentavaa.

Vahingollistakaan se ei välttämättä ole, mutta oikeutusta sille on turha hakea.

-12

Vierailija kirjoitti:

#12 merkitse mitään? Eiköhän hän juuri merkitse, kun oot rakastanut täysillä ja pitänyt elämäsi rakkautena? Kuitenkin hän puuhailee muiden naisten kanssa ja vielä jatkaa valheitaan. Ei nuo teot niitä tunteita yhtäkkiä lopeta. Järki vaan sanoo, että ei ole luottamusta ja siksi ei kannata jatkaa.

Tietyiltä asioilta haluan kyllä täysin suojata itseni, esim. onko exällä joku toinen. En edes halua tietää. Todennäköisesti on useita naisia, joiden seuraan vonkuu. Koska olihan niitä minunkin aikana. Olenhan itsekin yksi noista. Pitää vaan laittaa stoppoi tuollekin hyväksikäytölle.

ap

Muotoillaan nyt toisin. Ymmärrän, että moni eron jälkeen ajautuu "stalkkaamaan" exäänsä. Ilmiön yleisyys ei kuitenkaan tee siitä automaattisesti järkevää tai rakentavaa.

Vahingollistakaan se ei välttämättä ole, mutta oikeutusta sille on turha hakea.

-12

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

#12 merkitse mitään? Eiköhän hän juuri merkitse, kun oot rakastanut täysillä ja pitänyt elämäsi rakkautena? Kuitenkin hän puuhailee muiden naisten kanssa ja vielä jatkaa valheitaan. Ei nuo teot niitä tunteita yhtäkkiä lopeta. Järki vaan sanoo, että ei ole luottamusta ja siksi ei kannata jatkaa.

Tietyiltä asioilta haluan kyllä täysin suojata itseni, esim. onko exällä joku toinen. En edes halua tietää. Todennäköisesti on useita naisia, joiden seuraan vonkuu. Koska olihan niitä minunkin aikana. Olenhan itsekin yksi noista. Pitää vaan laittaa stoppoi tuollekin hyväksikäytölle.

ap

Muotoillaan nyt toisin. Ymmärrän, että moni eron jälkeen ajautuu "stalkkaamaan" exäänsä. Ilmiön yleisyys ei kuitenkaan tee siitä automaattisesti järkevää tai rakentavaa.

Vahingollistakaan se ei välttämättä ole, mutta oikeutusta sille on turha hakea.

-12

Tästäkin oli joskus joku tutkimus, että stalkkaavat exät pääsee nopeammin yli. Johtui kai siitä, että tieto toisen elämästä esti pään sisäisten pilvilinnojen rakentamisen. Ihmisen muistilla kun on aina pyrkimys kiinnittyä positiivisiin asioihin ja unohtaa negatiiviset. Exää seuraamalla ajatukset pysyy kiinni henkilön todellisessa persoonassa ja mielessä pysyy helpommin ne eroon johtaneet syyt.