Onko normaalia että 17v tyttö roikkuu äidissään kuin täi tukassa?
Ihmetyttää tuttavaperheen tytär. Kutsuu äitiään mamiksi.
Kommentit (15)
Perheellä pienempiäkin lapsia. Jos vanhemmat järkkäävät pienemmille hoitajan, että pääsisivät kahden kesken edes ostoksille, niin se iso likka on aina mukana.
Äitinsä menee kauppakeskuksessa vessaan, niin tyttö hiihtää perässä.
Minun 19-vuotiaani roikkuu ajoittain. Sieltä kuuluu mama, mama, mama (I just killed a man) tms. Ollaan suomalaisia kyllä.
Ja välillä vihaa minua.
Mutta ei kai muista edes noita vihanpurkauksiaan, tänäänkin olen n. tunnin neuvonut ruokaostoksissa ja ruoanlaitossa whatsapissa.
Mun tuttavapiirissä oli myös tällainen tapaus. Ei sitä tuohon aikaan ihmeellisenä pitänyt mutta kieltämättä ihmetytti kun muut aikuistuivat, muuttivat kotoa, menivät naimisiin ja erosivatkin, saivat lapsia, ja yksi porukasta vaan jatkoi majailua äidin helmoissa.
Kunnolla aloin ottaa etäisyyttä siinä vaiheessa kun omat lapset alkoivat puhua kotoa muuttamisesta.
Ja tämä yksi kaiketi edelleen asuu lapsuudenkodissaan vanhempiensa kanssa.
Teinillä saattaa olla ohimenevä regressio. Tulevaisuus pelottaa joten taantuu lapsen tasolle.
Voiko taustalla olla jokin syy miksi ripustautuu? Tiedän perheen, jossa perheen isä kuoli yllättäen lapsen ollessa 14- vuotias. Sen jälkeen teini ripustautui äitiinsä, vaikka oli aiemmin ollut jo aika itsenäinen. Menettämisen pelko varmaankin aiheutti ripustautumisen.
Kyllä normaali teini ottaa etäisyyttä. Voi olla ongelmia omien ihmissuhteiden kanssa jos vaikka autismia tai oppimisvaikeuksia.
Kyllä tuon ikäisten pitää jo viimeistään osata ottaa etäisyyttä vanhempiin. Meillä lapset 14 ja 16, ovat jo selvästi itsenäistyneet eivätkä omatoimisesti "roiku" minussa. Kyllä normaalisti viimeistään yläkoulussa aletaan etääntyä, kuten luonto on tarkoittanut.
Aika tuomitseva meno täällä. Itse olin herkkä ja ripustautuva koko lapsuuden ja nuoruuden, äidin alkoholismi ja vanhempien horjuva parisuhde varmasti suurimpana syynä. Siis hain turvaa. Antakaa lasten hakea sitä turvaa teininäkin jos ovat sitä vailla. Itsenäistyvät kun pystyvät, niin tein itsekin.
Minä olin nuorena tuollainen. Alkoi kuulemma 2 vuotiaana ku vanhemmat eros ja iskä lähti eri paikkakunnalle uuden muijansa luo. Takerruin heti äitiin ja se jatkui teini ikään asti, 16 vuotiaana löysin ensimmäisen poikaystävän johon kohdistin takertavuuden ja äiti jäi. Seurusteltiin monta vuotta mutta ikinä en ole yksin viihtyny, pakko olla joku. Olen läheisriippuvainen
Olen itse tuollainen, etenkin nyt karanteenin aikaan. Normaalisti roikun kavereissa ja poikaystävässä.
Ei