Tunnetteko ihmisiä, jotka jättävät jotkut elämänne osa-alueet lähes täysin huomiotta?

Todellakin saan ajatuksesta kiinni. Eräs minulle rakas ihminen kuoli joitakin kuukausia sitten. Olen valtavan surullinen ja puhumisen tarve on ollut kova, mutta kun olen yrittänyt puhua ystävieni kanssa tästä aiheesta, he eivät ole sanoneet mitään, enkä tiedä mitä he ajattelevat. Kaksi heistä on kyllä kommentoinut tyyliin "Elämä menee eteenpäin". En olisi ikinä uskonut, että kukaan ei ole tukenani tässä tilanteessa. Ihmettelen, onko tämä todella sellainen asia, josta ei voi puhua.

Vierailija kirjoitti:

Todellakin saan ajatuksesta kiinni. Eräs minulle rakas ihminen kuoli joitakin kuukausia sitten. Olen valtavan surullinen ja puhumisen tarve on ollut kova, mutta kun olen yrittänyt puhua ystävieni kanssa tästä aiheesta, he eivät ole sanoneet mitään, enkä tiedä mitä he ajattelevat. Kaksi heistä on kyllä kommentoinut tyyliin "Elämä menee eteenpäin". En olisi ikinä uskonut, että kukaan ei ole tukenani tässä tilanteessa. Ihmettelen, onko tämä todella sellainen asia, josta ei voi puhua.

Mulla päinvastainen kokemus. Sellaisetkin ihmiset, joiden kanssa en ole ollut kovin läheinen, ovat osoittaneet tukeaan. 

Vaikka en olisi kiinnostunut hevosista, totta kai minua kiinnostaa ystäväni hevonen, ei siksi että se on hevonen vaan koska se kuuluu ystäväni elämään.

Vierailija kirjoitti:

Mun yksi kaveri teeskentelee, etten seurustele. Ei kysele mitään kuulumisia, vaikka tietää että meillä on nyt suhteessa hankalaa. Ei sano yhtään mitään, jos puhun jotain kumppanistani. Ja siis en ole sellainen ihminen, joka hehkuttaa jatkuvasti omaa rakkauttaan. Olen hyvin yksityinen. Joskus voin jotain parisuhdeasioita kertoa, mutten taukoamatta paasaa niistä. Tämä kaveri on aina ollut mulle mustasukkainen, jos saan uusia kavereita. Eli olisi kai pitänyt arvata, että käyttäytyy näin. Mutta on aika epätodellinen olo.

Olet hyvin yksityinen mutta odotat, että muut utelevat parisuhteestasi? Häh?

Suurin osa ihmisistä pitää ne asiat ominaan. Minulla on ehkä kaksi ihmistä, joiden kanssa voisin mitenkään kuvitella puivani parisuhdeasioita. Näidenkään ihmisten kanssa en juuri koskaan tee niin, koska parisuhde on yksityisasia. En todellakaan myöskään kysele kenenkään parisuhteesta, vaikka kuuntelen kyllä, jos joku alkaa avautua.

a) He ovat epäkohteliaita, ajattelemattomia hölmöjä.

b) Asiat, joista puhut, ovat heille jotenkin vaikeita ja tuskallisia, ja heistä tuntuu pahalta jutella niistä.

Vierailija kirjoitti:

Todellakin saan ajatuksesta kiinni. Eräs minulle rakas ihminen kuoli joitakin kuukausia sitten. Olen valtavan surullinen ja puhumisen tarve on ollut kova, mutta kun olen yrittänyt puhua ystävieni kanssa tästä aiheesta, he eivät ole sanoneet mitään, enkä tiedä mitä he ajattelevat. Kaksi heistä on kyllä kommentoinut tyyliin "Elämä menee eteenpäin". En olisi ikinä uskonut, että kukaan ei ole tukenani tässä tilanteessa. Ihmettelen, onko tämä todella sellainen asia, josta ei voi puhua.

Minusta kuolemaa aiheena ei kyllä voi verrata esim. hevosharrastukseen. Se on vaikea aihe. Ihmiset eivät tiedä, mitä sanoa. Se ei yleensä mitenkään liity siihen, että tämä aihe ei kiinnostaisi tai ei teoriassa haluaisi olla tukena. Ihmiset vain ovat niin hämillään.

Tätä ei auta se, että jotkut oikein mediassa avautuvat "vääristä" reaktioista. Esim. Vuokko Hovatta pilkkasi tuttujaan, jotka olivat kysyneet, miten hän voi, kun miesystävä oli kuollut. Olisi kuulemma pitänyt ymmärtää, että huonosti. Oikeastihan se oli ihan vilpitön keskustelun avaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kyllä järkyttääkin nämä vastaukset. Ovatko ihmiset tosiaan nykyään niin itsekeskeisiä, että vain sellaiselle on sijaa, mikä minua kiinnostaa. Eli lähinnä se oma napa. Huh.

Ap

Minusta se ei ole itsekeskeisyyttä, jos ei osaa sanoa mitään järkevää hevosista. Se taas on, että kuvittelee, että muut jaksavat kuunnella hevosjuttuja pitkään ja pystyvät niitä kommentoimaan.

Olet itse päätynyt kuuntelemaan muiden epäkiinnostavia juttuja, koska olet lähtenyt esittämään, että haluat puhua niistä. Miksi olet tehnyt näin?

Kyllähän kaikki kysyvät kuulumiset ja mielellään kuuntelevat lyhyen version siitä, miten menee vaikka hevosen kanssa. Mutta kaikki ihmiset minun elämässäni kyllä ymmärtävät, että aika pian on syytä siirtyä niihin yhteisiin asioihin. Jos niitä ei ole, sitten ei varmaan olla ystäviä.

No ei ap varmaan tarkoittanutkaan aloituksellaan sitä, että ihmisten pitäisi kuunnella tuntitolkulla tarinoita hevosesta. Kysehän oli siitä, että keskustelu loppuu alkuunsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin kyllä järkyttääkin nämä vastaukset. Ovatko ihmiset tosiaan nykyään niin itsekeskeisiä, että vain sellaiselle on sijaa, mikä minua kiinnostaa. Eli lähinnä se oma napa. Huh.

Ap

Minusta se ei ole itsekeskeisyyttä, jos ei osaa sanoa mitään järkevää hevosista. Se taas on, että kuvittelee, että muut jaksavat kuunnella hevosjuttuja pitkään ja pystyvät niitä kommentoimaan.

Olet itse päätynyt kuuntelemaan muiden epäkiinnostavia juttuja, koska olet lähtenyt esittämään, että haluat puhua niistä. Miksi olet tehnyt näin?

Kyllähän kaikki kysyvät kuulumiset ja mielellään kuuntelevat lyhyen version siitä, miten menee vaikka hevosen kanssa. Mutta kaikki ihmiset minun elämässäni kyllä ymmärtävät, että aika pian on syytä siirtyä niihin yhteisiin asioihin. Jos niitä ei ole, sitten ei varmaan olla ystäviä.

No ei ap varmaan tarkoittanutkaan aloituksellaan sitä, että ihmisten pitäisi kuunnella tuntitolkulla tarinoita hevosesta. Kysehän oli siitä, että keskustelu loppuu alkuunsa.

Sen kuuluukin loppua alkuunsa. Sehän se koko pointti oli. Miten hevosesi voi? Hyvin, olen paljon käynyt ratsastamassa. Juu, varmaan kivaa. Ja sitten muihin aiheisiin.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli kaveri, joka puhui ummet ja lammet omista aiheistaan (esim 1/2h betonitestauksesta) eikä kommentoinut mitään mun aiheisiini. Ei tulis mieleenkään puhua esim sukututkimusharrastuksestani asiasta tietämättömälle enempää kuin 3 lausetta.

Mut tuollaisella ihmisellä onkin huonot sosiaaliset taidot. Hyvät taidot omaava reflektoi puhettaan toisen reaktioihin.

Puoli tuntia betonitestauksesta on aika paljon, mutta tuntuu myös oudolta, jos joku ei uskalla puhua sukututkimuksesta enempää kuin kolme lausetta. Kyllä sosiaalisiin taitoihin kuuluu sekin, että jaksaa kuunnella sellaista puhetta, jonka sisältö ei erityisesti kiinnosta. On hölmöä olla kiinnittämättä huomiota muihin kuin itseä kiinnostaviin asioihin. Pahimmassa tapauksessa voi joutua jopa vaaralliseen tilanteeseen, jos ei huomaa varoitusmerkkejä, koska ajattelee vain sitä mikä itseä kiinnostaa.