Vanhempi kyykyttää

Olen miltei joka päivä yhteydessä vanhempaani, koska hän valittaa yksinäisyyttä. Kerron usein asioita kuvaviesteillä, mutta tämä ei hänelle riitä, yleensä sen jälkeen tulee aina viesti, että en kerro koskaan mitään. En oikein ymmärrä, kun olemme yhteydessä lähes päivittäin, niin miten en kerro koskaan mitään.

Saatan laittaa vaikka kuvan istuttamastani kukasta tai lenkkireitin varrelta. Toki niihin kirjoitan myös jotain. Sitten jos hänen mielestään en kerro itsestäni mitään, hän tivaa miksi en ikinä kysy miten hän voi.

Minusta on outoa kysyä päivittäin, miten joku voi, eikö muka riitä, että soitan tai viestitän, eikö se ole jo yhteydenottoa ja toinen voi kertoa, jos on jotain erikoista.

Teen niin tai näin niin aina yhteydenotossani on joku vika. Jos soitan, en kerro mitään, mitä hän haluaisi tietää, en tiedä mitä se on. Jos viestitän, en kysy mitään.

Mielestäni on aika paljon, jos soitan l
hes joka toinen päivä ja viestitän sillä välillä.

Miksi minulle sanotaan, että en muka koskaan ole yhteydessä enkä kysy mitään- kyllä minusta aikuinen ihminen osaa ihan oma-alotteisesti kertoa jotain eikä kaikkea tarvi kysyä kuten lapselta, että mikä nyt on.

Miten usein muut pit
vät yhteyttä vanhempiinsa ja vaaditaanko teitä joka kerta kysymään vointia kertomaan mitä tekee.
Vanhempani ei liiku kotoa mihinkään (muuloinkaan kuin tänä aikana) ja valittaa aina kun kukaan ei kysy mitään. Hän unohtaa kaikki mitä olen hänelle sanonut heti seuraavana päivänä. Vaikka edellisenä päivänä olisi juteltu kauan, seuraavana päivänä taas sama virsi, etten kysy hänelt
mit
ään.