Kuinka onnistua äitinä ilman oman äidin tukea?
Kuinka onnistua äitinä, jos välit oman äidin kanssa ovat kaikkea muuta kuin lämpimät ja rakastavat? Väittäisin jopa, että äidilläni on narsistisia piirteitä. Nykyään äitini kuvittelee voivansa tehdä ja sanoa minulle mitä tahansa ilman seuraamuksia, kääntäen kaiken aina minun syyksi. Jo ollessani lapsi, hän oli todella epävakaa. Tukea ja lohdutusta oli turha odottaa, vaan hän aivan surutta haukkui ja ivasi osuen aina niihin kipeimpiin paikkoihin...
Voi kuinka monet kerrat olisin etenkin nyt Itse äidiksi tullessani kaivannut neuvoja ja tukea. Tämä tunne onkin vahvuudellaan täysin yllättänyt minut. Iältäni olen siis 28 ja poikani on nyt 8 kk.
Kuinka siis onnistua äitinä edes vähän paremmin..? Fiksut neuvot ja vertaistuki lämmittäisi mieltä kovasti..
Kommentit (26)
Menetin äitini varhaisteini-iässä, ja ymmärrän ap:n tarvetta saada omalta äidiltään tukea lastensa kasvatuksessa. Kyllä sitä ilmankin pärjää! Luota itseesi <3.
Vierailija kirjoitti:
Menetin äitini varhaisteini-iässä, ja ymmärrän ap:n tarvetta saada omalta äidiltään tukea lastensa kasvatuksessa. Kyllä sitä ilmankin pärjää! Luota itseesi <3.
Pärjää toki, jos on pakko!
Jos on omassa äitisuhteessa ongelmia, niin kyllähän se oman lapsen syntymä ne väkisinkin nostaa pintaan.
Kerran eräs lastenhoitaja sanoi minulle viisaimmat sanat ikinä: "kukaan ei ole lapselle parempi äiti kuin oma äiti."
Lapsesi varmasti rakastaa sinua. Äitinä riittää, kun tekee parhaansa ja joka käänteessä miettii, mikä on lapsen parhaaksi. Ole tukena ja turvana tarvittaessa. Se riittää.
En ole koskaan kokenut tarvitsevani tukea omalta äidiltäni äitiyteen. Tämä ehkä siksi, että oma äitini ei edes pitänyt lapsista eikä siis ollut mitenkään maailman paras äiti. Itse taas olen pienestä lähtien pitänyt huolta pikkusiskostani ja muista nuoremmistani. Luin kasvatustieteen maisterin paperit ja enemmän huolettaisi jättää lapsia mummulaan hoitoon, kun en voi tietää mitä siellä tapahtuu.
Olet kyllä pelottavankin oikeassa! Asia on juuri näin, että itseluottamuksen puute on ongelmana sekä tästä johtuva miellyttämisen halu. Tuntuu, että joka asiaan pitäisi saada hyväksyntä kaikilta ihmisiltä aina naapurin rouvasta pikkuserkkuun. Ja jatkuvasti tulee mietittyä, mitä kukakin on mieltä tekemistäni ratkaisuista asiassa kuin asiassa.