Lue keskustelun säännöt.
Paluuta entisaikoihin 60-70 luvulle
03.04.2020 |
Eikö enään osata tehdä vanhanajan kouluruokaa perheissä. Salaatit olivat porkkana/lanttu raasteita ja näitä halpoja teurasjäte kala ja kanapullia syötettiin koulussa lapsille, halvalla ruskealla kastikkeella. Lisäksi mm. vatkulia, tillilihaa, kumiperunoita ja näkkipeipää. Kotona oli aina pelkkiä perunoita, juuresraasteita ja maksalaatikkoo ruokana. Hengissä on pysytty. Kaikkien piti mennä marjamettään. Ei ollut elintasosairauksia ja ylipaino-ongelmia. Mitään lisäravinteita meillä ei ollut purkista otettuna.
Kommentit (13)
Minun vanhempani kaipaavat tuolta ajalta korkeintaan sitä, että ihmiset kyläilivät toistensa luona. Nyt saavat sitten tottua siihen, että kylässä ei käy yhtään ketään, kun ovat riskiryhmäläisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sä olet syntynyt aikaisintaan 90 luvulla, etkö olekin?
Ei kun 60-luvulla.
Ei nyky nuoriso tiedä köyhyydestä yhtään mitään.
1960-luvulla oli esim. vielä 6-päiväinen työviikko.
Vierailija kirjoitti:
Sä olet syntynyt aikaisintaan 90 luvulla, etkö olekin?
Siis 90- luvulla olin nuori enkä muista mitään lama-aikaa sillä minulla oli töitä niin paljon kuin jaksoi vaan tehdä. Kun ei ollut ylipainoinen plösö niin jaksoi tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
60-luvulla lämpimän ruuan sai kansakoulussa, keittoja, vellejä, puuroja, perunaa ja ruskeaa kastiketta salaattina muutama siivu suolakurkkua. Aika monessa oppikoulussa ei ollut rauokatarjoilua lainkaan, joissakin oli maksullisena. Siinä oppikoulussa, jota minä kävin, oli joinakin vuosina maksullista ruokaa, joinakin ei lainkaan. Lähellä koulua asuvilla oli ruokatuntiin yhdistetty hyppytunti, jotta kävisimme kotona syömässä. Kaksi herkkuruokaa muistan oppariajoilta: ruismarjapuuro ja kaalipata.
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani kaipaavat tuolta ajalta korkeintaan sitä, että ihmiset kyläilivät toistensa luona. Nyt saavat sitten tottua siihen, että kylässä ei käy yhtään ketään, kun ovat riskiryhmäläisiä.
Skype kun on keksitty niin olisi kuin kyläiltäisiin. Annoin vanhemmilleni ylimääräiseni läppärini ja opetin käyttämään skypeä jo ajat sitten kun en ehdi siellä kyläilemään ja valittivat ettei kukaan käy. Skypellä saan vahdittua niitä joka päivä. Jos ei ole vähään aikaan aktiivinen pallukkaa niin laitan tekstarin että avatkaa skype.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt 1962. Kävin koulua Hgissä. Kouluni oli pieni ja siksi ns "pakastekoulu". Ruuat tuotiin suurelta osin pakasteina ja keittäjä lämmitti ne koulun pienessä keittiössä. Salaatit, raasteet ja hedelmät tuotiin tuoreina. Ruoka oli ihan hyvää, perunamuusia oli todella usein, samoin risottoa (riisiä, paprikaa ja herneitä). Välipala oli kaakao tai mehu ja joku leipä tai hedelmä.
Kotona syötiin paljon enemmän lihaa kuin nykyään. Kalaa ostettiin kauppatorilta tuoreena. Lempiruokani oli jauhelihapihvi juustolla ja Hasselbackan perunat. Kävimme tosi usein ravintolassa. Me lapset halusimme aina Punaiseen Hattuun, joka oli Makkaratalossa tai siihen espanjalaiseen paikkaan Lönkalla. Toinen suosikki oli pitseria Rodolfo Kruununhaassa.
Kun olin 13 muutimme Englantiin, missä ruoka oli paljon huonompaa. Meillä oli palvelija, joka oli kotoisin Malesiasta ja teki englantilaisen ruuan lisäksi curreja. Koulussa piti olla omat voileivät ja sipsipussi eväinä. Jos oli muuta, kaikki katsoivat pitkään ja pilkkasivat.
Muutimme takaisin Suomeen, kun oli 18. Asuimme Turussa ja siellä oli paljon ihania ravintoloita siihen aikaan, mm Dennis ja Bassi ja Pinella.
Vierailija kirjoitti:
Ei nyky nuoriso tiedä köyhyydestä yhtään mitään.
Tietääpä, nykyajan köyhyydestä.
Ärsyttää entiset köyhät huutelijat.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli vielä 70-luvun loppuun asti ulkohuussi,jossa valaistuksena valopetroolilla valaiseva myrskylyhty.
Stidit mukana tarpeille... kirjoitti:
Meillä oli vielä 70-luvun loppuun asti ulkohuussi,jossa valaistuksena valopetroolilla valaiseva myrskylyhty.
Muutin kotoa 1990 ja sain lämpimän veden ja sisävessan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani kaipaavat tuolta ajalta korkeintaan sitä, että ihmiset kyläilivät toistensa luona. Nyt saavat sitten tottua siihen, että kylässä ei käy yhtään ketään, kun ovat riskiryhmäläisiä.
Skype kun on keksitty niin olisi kuin kyläiltäisiin. Annoin vanhemmilleni ylimääräiseni läppärini ja opetin käyttämään skypeä jo ajat sitten kun en ehdi siellä kyläilemään ja valittivat ettei kukaan käy. Skypellä saan vahdittua niitä joka päivä. Jos ei ole vähään aikaan aktiivinen pallukkaa niin laitan tekstarin että avatkaa skype.
Opetus vasta alkeissa, joten ei päästy Skypeen asti ja nyt ei pääse opastamaan.
Sä olet syntynyt aikaisintaan 90 luvulla, etkö olekin?