Paluu sinkuksi 23 vuoden jälkeen, onko toivoa?
Lapset aikuisia ja lentäneet pesästä. Miehelle iski keski-iän kriisi ja osti prätkän ja sanoi että haluaa vielä elää. No ei meidän liitto mitään ilotulitusta aina ollut, mutta toimiva ja turvallinen jossa naurettiin paljon. Nyt itsellä asunnon etsintä käynnissä ja vähän jännittää. En ole kauhean murheissani, mut kyllä vähän jännittää. Mitäköhän odotettavissa... Olen 45v.
Kommentit (6)
Vierailija kirjoitti:
Toivoa minkä suhteen? Tuskin sä nyt tuohon kuolet.
En taatusti kuole, mut toivoa löytä uutta rakkautta tai jotain kun olen vähän pudonnut kärryiltä tämän treffailun suhteen. Ei kyllä yhtään nappais mitkään deittisovellukset.
Olen kateellinen sulle. Jos voisin niin lähtisin ja jättäisin nykyisen elämäni ja alottaisin puhtaalta pöydältä. Olen haaveillut siitä jo monta vuotta
Tervetuloa. Tämä se vasta elämää onkin!
Ole nyt hyvä ihminen hetken aikaa itseksesi.
Minä olin aviossa 20 vuotta, kunnes erosimme 42 v. Olin kolme vuotta sinkkuna. Ihan livenä tapasimme.
Mutta: ei kande erota vain sen takia, että löytää toisen. Se ei ole elämää.
Toivoa minkä suhteen? Tuskin sä nyt tuohon kuolet.