Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Myönnän sen - olen surkea rahankäyttäjä
02.04.2020 |
Miten saisin rauhoitettua mieleni jatkuvalta raha-asioiden pyörittämiseltä, en koe enää edes olevani sama ihminen mikä olin nuorena. Mitä vanhemmaksi elän niin huomaan ajattelevani vain enemmän vain rahaa, en ollut nuorena tämmöinen. Nyt 30 vuotiaana huomaan tämän.
Rahaa mietin lähinnä sen takia koska koen epäonnistuneeni rahankäyttäjänä. Olen yrittänyt toimia fiksusti ja olen ollut töissä lähes koko aikuisikäni, eikä minulla ole edes lapsia, mutta silti olen epäonnistunut. En ole ikinä polttanut, en bilettänyt, ulkomaanmatkoja ollut kymmenen vuoden aikana mahtavat kaksi kappaletta.. en osta jatkuvasti uutta elektroniikkaa tms. Heikkouteni taas sitten on ollut auton omistaminen ja ruokaostokset, en ole ikinä tykännyt ostaa ruokakaupoista sitä edullisinta ja halvinta, syödä jotain puuroa päivästä toiseen..
Huomaan, että jos haluaisin saada rahaa säästöön pikemminkin kuin menettää sitä jatkuvasti, minun pitäisi ilmeisesti elää kuin joku luostarimunkki, ainakin tämmöisenä jonka bruttopalkka on 2250€. Ajaa pyörällä ja syödä puuroa, ei harrastaa mitään, ei ostaa mitään, ei käydä missään. Töistä kirjaston kautta kotiin puuroa syömään ja lukemaan ilmaista kirjaa, kunnes sama kaava toistuu huomenna. Anteeksi, mutta en pysty. Tässä on heikkouteni, olen nautiskelija. Käytän rahaa viihdykkeisiin ja hyvään ruokaan.
Lisäksi minulla on ollut viimeiset viisi vuotta mahdollisuus säästää entistä enemmän, koska minun ei ole tarvinnut maksaa asumismenoja tältä ajalta. Viiden vuoden aikana nettotuloni ovat olleet vähän yli 100k€. Tästä olen saanut säästöön vain 1/10. Vähintään puolet tuosta olisi normaalin ihmisen pitänyt samassa tilanteessa pystyä saamaan säästöön. Samaan aikaan luen tarinoita missä muut ovat saaneet saman summan säästöön vuodessa tai alle, jättäen vain jotkut shampanjalasilliset ostamatta.
Kommentit (9)
Auto pois. Noin pienillä bruttotuloilla yksin elävän ei kannata pitää autoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen omasta elämästäni huomannut sen, että rahan säästäminen ei ole ollenkaan niin helppoa kuin ihmiset antavat ymmärtää. Olen itse luopunut monesta asiasta, kuten esimerkiksi viikonloppujuomisista ja tupakanpolttamisesta, ulkomaanreissuista, mutta silti säästämistavoitteet ovat pitkälti epäonnistuneet.
Samaan aikaan moni ikäiseni sitten julkisuudessa elää mukavuuksilla täytettyä elämää, sijoittaa ja säästä kymmeniä tuhansia jollakin mystisellä tavalla. Epäilen että monen "menestyksen" takana on se, että vanhemmat eivät koskaan lakanneet maksamasta viikkorahaa näille ihmisille. Häpeällinen tosiasia mitä vain menestyneet ihmiset eivät halua myöntää.
Tiesitkö, ettei kaikki ole totta mitä tuolla instagramissa ja muualla näytettään? Ne autot ja kalliit vaatteet voi olla vain hetken lainassa kuvan ottamista varten. Käydään jossain hienon hotellin aulassa poseeraamassa. Sitten idiootit uskoo täysin jonkun oikeasti elävän sellaista elämää. Tottakai joku elää, mutta suurin osa vain teeskentelee. Monelle julkkikselle se on osa ammattia. Esittää tietynlaista roolia.
Mihin sitä rahaa sitten menee? Saan itse käteen 1800e kuukaudessa, riippuen vuoroista. En tee täyttä työaikaa koska olen kokenut tämän rahan riittävän hyvin, arvostan vapaa-aikaa ja jaksan näin paremmin. Asumismenoihin tuosta humpsahtaa 650e. Elintarvikkeisiin 200-300e riippuen siitä kuinka usein syön ulkona. Vaatteet, netti yms sälä vie max 200e/kk. Joskus pitää joku kodinkone tai huonekalu toki ostaa ja silloin kuluu enemmän. Mutta joka kuukausi laitan säästöön 500e, välillä enemmän. En koe että eläisin erityisen niukasti? Matkusteluunkin riittää rahaa ja saan ostettua kaiken mitä tarvitsen.
Eikös nettipankkiin saa sellaisen systeemin, että joka kuussa menee tiettynä päivänä haluamasi summa automaattisesti säästötilille?
Suosittelisin ap sulle, aloita vaikka kympistä kuussa ja heti palkkapäivänä :)
Palkkapäivänä pitää ihan ekaksi siirtää joku tietty summa säästöön. Joillain työpaikoilla onnistuu sekin, että osa palkasta voidaan maksaa vaikka eri pankkiin ja loput sitten toiseen pankkiin käyttötilille. Sitä rahaa ei osaa edes kaivata, kun sitä ei näy missään. Sitten kannattaa tehdä realistinen budjetti, jossa itselle mieluisiin asioihin on varattu rahaa ja ne rahanreiät, joista ei ole mitään iloa, pitää raakata pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on siis ongelma? Olet käyttänyt rahaa mukavuuksiin, koska se on sinulle sen arvoista. Sun pitää muuttaa arvojasi että pystyt muuttamaan tapojasi. Tai sitten hyväksyt asenteesi ja elät noin, säästämättä.
Sun pitää nyt ensin seurata tarkemmin minne se raha menee, koska etenkin jos ei ole asumismenoja, noista tuloista pitäisi jäädä hyvinkin säästöön. Mistä voi säästää, selviää vain tutkimalla mihin se menee. Ääripäiden välillä, syökö pelkkää puuroa vai käyttääkö ilmeisesti tonnin yksin ruokaan, on kyllä olemassa järkevä välimuoto.
Suurin este lienee apn asenne, koska rivien välistä voi lukea että mikä tahansa säästäminen nähdään kidutuksena, eikä mikään saisi muuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen oppinut iän myötä rennommaksi rahan käyttäjäksi. Nyt kun on velaton talo, auto, sijoituksia ym niin en ole enää niin tarkka rahasta. Itse aloin säästää noin 6-7 v iässä. Tavoitteena oli säästää opiskelua ja omaa taloa varten. Alakouluikäisenä koulumatkan varrella oli kauppa ja monet kaverit ostivat heti karkkia jos heillä oli rahaa. Kuuden vuoden aikana ostin tuolta kaupasta ehkä 5-10 kertaa muutaman postimerkin kokoelmaani ja kerran yhden pienen muovilelun jota olin haaveillut monta viikkoa ennenkuin ostin. Mihinkään muuhun en tuhlannut rahaa tuon 6 v aikana. Enkä edes halunnut ostaa karkkia ym enkä kokenut luopuvani mistään. Ja sama tyyli jatkui.
Kahvilassa olen käynyt noin 1/10 vuotta. Ulkomailla lomalla 1/20 vuotta jne. Käytän rahani asioihin joista pidän ja joita arvostan eli ruokaan, kotiin, sijoitan osakkeisiin ja metsään. Onneksi en pidä ostamisesta joten kulutus on luonnostaan todella pientä esim käytän kengät loppuun joten saatan käyttää samoja talvikenkiä esim 6 vuotta tai kännykkää 8 vuotta. Tabletti jolla kirjoitan viestiä on noin 7 vuotta vanha mutta toimii edelleenkin.
Eli pienet kulut on ollut minun juttuni. Toki kotoakin olen saanut alkupääomaa esim kesätyöpalkkaa (mutta vaadittiin myös tekemään töitä), käytetyn halvan auton ja pari rahalahjoitusta kun olin nuori (sen mitä verottomasti sai antaa). Mutta sen jälkeen en ole saanut vanhemmilta enää rahaa. Pienestäkin palkasta jää hyvin säästöön kun minun nautintoni ovat pääosin ilmaisia.
Alue: Aihe vapaa
Olen omasta elämästäni huomannut sen, että rahan säästäminen ei ole ollenkaan niin helppoa kuin ihmiset antavat ymmärtää. Olen itse luopunut monesta asiasta, kuten esimerkiksi viikonloppujuomisista ja tupakanpolttamisesta, ulkomaanreissuista, mutta silti säästämistavoitteet ovat pitkälti epäonnistuneet.
Samaan aikaan moni ikäiseni sitten julkisuudessa elää mukavuuksilla täytettyä elämää, sijoittaa ja säästä kymmeniä tuhansia jollakin mystisellä tavalla. Epäilen että monen "menestyksen" takana on se, että vanhemmat eivät koskaan lakanneet maksamasta viikkorahaa näille ihmisille. Häpeällinen tosiasia mitä vain menestyneet ihmiset eivät halua myöntää.