Miten estää "minäminäminän" kyläily näinä aikoina?

Sanot, että ei nyt käy. Jos loukkaantuu, niin loukkantuu.

Teeskentele ettet ole kotona jos et kehtaa muuta.

Sano, että on koronan oireita.

Sanot, että olette karanteenissa. 

Oven voi pitää lukossa.

Minusta tässä tilanteessa saa loukkaantua vapoadti verisesti.

Meillä on puoli sukua terveydenhoidossa töissä ja ihan vapaa ehtoisessa karanteenissa, pakollista töihin menoa ja ruokakaupassa käyntiä lukuunottamatta ja juuri tässä mietin, että kotitiemme varrella on 15 taloa, joissa jokaisessa ainakin 2 autoa, kovin on hiljaista.

Herttaisen yhdentekevää suuttuuko vai ei. Meille ei moiset ihmiset tule ja sillä piste. Ovi pysyy lukossa.

Sanot, että teillä on nyt flunssaa ja ettette ota vastaan nyt vieraita. Arvaan, että tyyppiä ei koronat pelota, koska on varmasti sitä ihmisgenreä kuka ei edes seuraa maailmantapahtumia, vaan lähinnä oman napansa villiä pyörintää.

Ei päästä sisälle kotiinsa. Niin voi estää kyläilyn. Tämän henkilön liikkeelle lähtemistä ei voi estää, eikä sitä, että hän valitsee juuri sinut kohteekseen, mutta sinä päätät omista rajoistasi.

Tästä pitäisi keskustella vielä enemmän kaikissa tilanteissa ja mediassa. Itselläni sydän suoraan sanottuna särkyy kun ei voi enää tavata perhettä, vanhempia ja sisaruksia, sukua joiden kanssa ollaan läheisiä ja ystäviäni. Mutta kaikkien pitää ymmärtää että mitä enemmän näitä kontakteja pystymme vähentämään, sen paremmin saamme pitkitettyä tätä ja madallettua taudin huippua, jotta terveydenhuolto kestää. Nyt on pakko tehdä uhrauksia.

Muutama tällainen sietämätön riehuu nyt somessa mutta ärsyttäviä ne on sielläkin. Mutta sehän riittää niille, pääasia että saa huomiota.

Minkä ihmeen takia aikuiset ihmiset kehottavat valehtelemaan tai piileskelemään kotona niin, että joku luulee ettei olla paikalla? Vierailijoille sanotaan tässä tilanteessa, että "Sori, mutta emme ota ketään vastaan." Niin yksinkertaista se on. Jos loukkaantuu, niin sitten loukkaantuu, eipä ole iso menetys sellainen "ystävä"-

Meillä pysyy ovi kiinni. Appivanhemmat on tuollaisia "ei se meihin tartu" -tyyppejä, soittelevat jatkuvasti että ollaan täällä kaupoilla, löytyi sitä ja tätä, keittäkää kahvit niin tuodaan viinerit kaikille. Mies on jo ihan stressaantunut ja on muutamaan kertaan sanonut tosi tylysti että meille ei nyt ole asiaa ja pysyisivät hekin kotona.

Kaikkien kannalta parempi että sanot suoraan. Sano vaikka, että ”Valtion johto on linjannut, ettei nyt saa vierailla. Harmi, katsotaan kun tilanne sen sallii.”

Vierailija kirjoitti:

Oven voi pitää lukossa.

Sitä aina miettii näitä typeriä otsikoita lukiessaan, että miten ap:n kaltaiset, aivottomana syntyneet, ovat oppineet kirjoittamaan? Vai kirjoittaako joku heidän puolestaan? Ilmeisesti. Se joku, lopeta heti älyttömän avustaminen. Kiitos!

Nuo jyräävät tyypit eivät ikinä usko eivätkä hyväksy rehellisiä selityksiä. Et voi sanoa että sinulla ei ole aikaa, et jaksa, tahdot olla rauhassa, tahdot syventyä harrastukseen tai että tuo henkilö on liian väsyttävää seuraa. Ei onnistu. Tuollainen tyyppi vain jankkaa ja puskee ja jyrää.

Siksi "kohtuulliset" ihmiset alkavat pitää etäisyyttä tuollaisiin tyyppeihin valheilla. Valheet menevät läpi miljoona kertaa paremmin kuin totuudet. Siis että olet töissä, koomassa, koronakaranteenissa, matkoilla, asuntosi on remontissa,...

Mutta "tunnolliset" ihmiset eivät tuota etäisyyden ottamista osaa tehdä. Siksi nuo jyräävät tyypit kuluttavat tunnolliset ihmiset aivan loppuun, haudan partaalle, jolloin tunnollisen ihmisen ainoa keino pelastautua on pistää välit täysin poikki, mistä jyräävä tyyppi tietysti loukkaantuu verisesti. Näitä tunnollisia ihmisiä kutsutaan myös uhrautuviksi ihmisiksi ja empaatikoiksi ja erityisherkiksi.

Noita jyrääviä tyyppejä kutsutaan myös narsisteiksi ja sosiopaattisiksi.

Hei ap, sun tuttava on narsisti. Pidä terve pitkä etäisyys häneen valheilla jos välien kokonaan katkaiseminen ei jostain syystä ole mahdollista.

Terveisin, entinen tunnollinen ihminen

Vierailija kirjoitti:

Tästä pitäisi keskustella vielä enemmän kaikissa tilanteissa ja mediassa. Itselläni sydän suoraan sanottuna särkyy kun ei voi enää tavata perhettä, vanhempia ja sisaruksia, sukua joiden kanssa ollaan läheisiä ja ystäviäni. Mutta kaikkien pitää ymmärtää että mitä enemmän näitä kontakteja pystymme vähentämään, sen paremmin saamme pitkitettyä tätä ja madallettua taudin huippua, jotta terveydenhuolto kestää. Nyt on pakko tehdä uhrauksia.

Minun sydämeni itkee kun en voi tavata pojantytärtäni, hän on vuoden ja 4 kk, olen hoitanut häntä 1-3 kert/vko ja hänen hoitamisensa on parasta mitä tiedän. Kun hän istuu sylissäni ja laulamme lastenlauluja, onnentunne on valtava. Hänen hiustensa silittäminen tuntuu ihanalta, miten voikin käden kautta välittyä niin ihana tunne. Joskus suikkaan suukon hänen niskakiharoihinsa. Kun hän nauraa onnellisena ja ”pelleilee” sydämeni pakahtuu ilosta.

Kiitos kun sain kertoa.

Jos ei korona riitä pelokkeeksi sano että teillä on kaikilla hirveä ripuli- ja oksennustauti.

Huvittavaa, että sinulle jonkun "verisesti loukkaantuminen" ja sen kohteliaasti estäminen on tärkeämpi huolenaihe, kuin oma terveys. Jonkin mahataudin tms. keksiminen siirtää vain ongelmaa eteenpäin. Se mahatauti on ohi viikossa, ja minäminäminä tunkee sen jälkeen kyläilemään. Suomen koronaepidemia saattaa kestään hieman pidempään, ja jos jatkuvasti keksii uusia tartuntatauteja itselleen, niin eiköhän se verisesti loukkaantuminen ole kuitenkin edessä.

T a p a se s i k a.