Eikö nykyisin edes yritetä elää hiljaisesti kerrostalossa?
Ollessani pieni äitini muistutti aina kerrostaloasunnossamme, ettei lämpöpatteria saa kolistella eikä lattialle tarpeettomasti heitellä/pudotella esineitä. Onko niin, ettei nykyisin enää välitetä eikä ymmärretä elää hiljaisesti, eikö siihen enää pyritä? Villasukissa ei tietenkään tarvitse hipsutella eikä keskustella kuiskaten, mutta voisiko äänten kantautumista muihin asuntoihin yrittää välttää - vai eivätkö ihmiset enää tule ajatelleeksi koko asiaa?
Kommentit (7839)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely, kodinkoneiden käyttö, vessassa käynti ym on normaaleja elämisen ääniä. Joku kehtasi vielä haukkua naapurinsa kun yskii? Jos on esim keuhkoahtauma niin pitäisikö ihminen sitten lopettaa, nii kuin joku eläin?
Ihme yliherkkiä ihmisiä onkin olemassa.
Ihmiset tekevät nykyään niin paljon vuorotöitä, että ei vaan ole mahdollista, että kaikki pyörittää sitä smoothie konetta samaan aikaan vuorokaudesta.
Hommatkaa kuulosuojaimet tai muuttakaa omakotitaloon jos elämisen äänet häiritsee.
Ja omaa meteliä perustellaan sitten "normaaliksi".Jos puhuminen on huutamista, kävely marssimista ja kaikki muukin hoidetaan paiskoen ja heittien, niin onhan se nyt saakeli selvä että siinä voisi hyvin vähän naapurit huomioonottavaisemminkin elää eikä tommonen ole normaalia nähnytkään. Ihme psykopaatteja jos eivät asiaa tajua. Ja taas tää "muuttakaa", ei muuttakaa TE jos ette osaa asua sivistyneesti, TE sinne metsään kuulutte.
En mielestäni puhunut huutamisesta normaalina elämisen äänenä?
Sen sijaan se mikä sinulle on huutamista, voi kovaääniselle ihmiselle ollakin puhumista, en tunne sinua, joten en tiedä, mutta puhuminen on normaalia elämää. Myös kävely vaikka se sinun mielestäsi kuulostaisi marssimiselta.Kaikki kulminoituu siis älykkyysosamäärään, kun kengännumerolliset ei osaa puhua normaalilla äänellä tai kävellä. Heitä pitää vaan ymmärtää.
En sanoisi itse että "ymmärtää", vaan pikemminkin "sietää"
-Kun asuu kerrostalossa, joutuu sietämään muiden elämästä kantautuvia ääniä. Muiden elämä saattaa olla erilaista, kuin sinun elämäsi ja aiheuttaa erilaisia ääniä. Vähän sama, kun joku valittaisi siitä, kuinka rappukäytävässä haisee voimakas hajuvesi, sen kanssa pitää vaan elää kun asuu kerrostalossa, kuten niiden elämisestä syntyvien äänienkin kanssa.Älykkyysosamäärästä en osaa sanoa, että korreloiko se äänekkyyden kanssa kerrostaloissa, varmaan pitäisi tutkia asiaa. Vai koetko, että sinun elämästäsi kuuluu tavallista hiljaisempaa ääntä, koska olet älykäs?
Ei kenenkään tarvitse sietää sitä, jos naapurilla ei ole sen vertaa käytöstapoja, että ajattelee vain omia oikeuksiaan eikä mitään/ketään muuta. Minut on kasvatettu ottamaan muut ihmiset huomioon ja näin elän kerrostalossa. Kun tiedän, kuinka surkea äänieristys täällä on, niin elän sen mukaan. En jyskytä kantapäillä ympäri asuntoa, laitan kengät jalkaan vasta ovesta lähtiessä enkä tepastele edestakaisin kengät jalassa etsien unohtuneita tavaroita, en paisko ovia, en huuda tai korota ääntäni, en kolistele käsitiskejä allasta vasten, myöhään illalla laitan tv:tä hiljemmalle, en käytä blenderiä aamuvarhaisella tai juosta rymistele rappukäytävässä ymsyms.
Nämä on sellaisia asioita mitä jokaisen on helppo tehdä, jos yhtään miettii muutakin kuin omaa napaansa eikä edes vaikuta siihen omaan elämään millään lailla. Kyllä minusta on kivempi olla se mukava, hiljaisempi naapuri kuin jatkuvasti lattialle tavaroita tiputteleva, ovia paiskova ja ympäri asuntoa tamppaava ääliö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely, kodinkoneiden käyttö, vessassa käynti ym on normaaleja elämisen ääniä. Joku kehtasi vielä haukkua naapurinsa kun yskii? Jos on esim keuhkoahtauma niin pitäisikö ihminen sitten lopettaa, nii kuin joku eläin?
Ihme yliherkkiä ihmisiä onkin olemassa.
Ihmiset tekevät nykyään niin paljon vuorotöitä, että ei vaan ole mahdollista, että kaikki pyörittää sitä smoothie konetta samaan aikaan vuorokaudesta.
Hommatkaa kuulosuojaimet tai muuttakaa omakotitaloon jos elämisen äänet häiritsee.
Ja omaa meteliä perustellaan sitten "normaaliksi".Jos puhuminen on huutamista, kävely marssimista ja kaikki muukin hoidetaan paiskoen ja heittien, niin onhan se nyt saakeli selvä että siinä voisi hyvin vähän naapurit huomioonottavaisemminkin elää eikä tommonen ole normaalia nähnytkään. Ihme psykopaatteja jos eivät asiaa tajua. Ja taas tää "muuttakaa", ei muuttakaa TE jos ette osaa asua sivistyneesti, TE sinne metsään kuulutte.
En mielestäni puhunut huutamisesta normaalina elämisen äänenä?
Sen sijaan se mikä sinulle on huutamista, voi kovaääniselle ihmiselle ollakin puhumista, en tunne sinua, joten en tiedä, mutta puhuminen on normaalia elämää. Myös kävely vaikka se sinun mielestäsi kuulostaisi marssimiselta.Kaikki kulminoituu siis älykkyysosamäärään, kun kengännumerolliset ei osaa puhua normaalilla äänellä tai kävellä. Heitä pitää vaan ymmärtää.
En sanoisi itse että "ymmärtää", vaan pikemminkin "sietää"
-Kun asuu kerrostalossa, joutuu sietämään muiden elämästä kantautuvia ääniä. Muiden elämä saattaa olla erilaista, kuin sinun elämäsi ja aiheuttaa erilaisia ääniä. Vähän sama, kun joku valittaisi siitä, kuinka rappukäytävässä haisee voimakas hajuvesi, sen kanssa pitää vaan elää kun asuu kerrostalossa, kuten niiden elämisestä syntyvien äänienkin kanssa.Älykkyysosamäärästä en osaa sanoa, että korreloiko se äänekkyyden kanssa kerrostaloissa, varmaan pitäisi tutkia asiaa. Vai koetko, että sinun elämästäsi kuuluu tavallista hiljaisempaa ääntä, koska olet älykäs?
Ei kenenkään tarvitse sietää sitä, jos naapurilla ei ole sen vertaa käytöstapoja, että ajattelee vain omia oikeuksiaan eikä mitään/ketään muuta. Minut on kasvatettu ottamaan muut ihmiset huomioon ja näin elän kerrostalossa. Kun tiedän, kuinka surkea äänieristys täällä on, niin elän sen mukaan. En jyskytä kantapäillä ympäri asuntoa, laitan kengät jalkaan vasta ovesta lähtiessä enkä tepastele edestakaisin kengät jalassa etsien unohtuneita tavaroita, en paisko ovia, en huuda tai korota ääntäni, en kolistele käsitiskejä allasta vasten, myöhään illalla laitan tv:tä hiljemmalle, en käytä blenderiä aamuvarhaisella tai juosta rymistele rappukäytävässä ymsyms.
Nämä on sellaisia asioita mitä jokaisen on helppo tehdä, jos yhtään miettii muutakin kuin omaa napaansa eikä edes vaikuta siihen omaan elämään millään lailla. Kyllä minusta on kivempi olla se mukava, hiljaisempi naapuri kuin jatkuvasti lattialle tavaroita tiputteleva, ovia paiskova ja ympäri asuntoa tamppaava ääliö.
Hyvin kirjoitettu. Olen myöskin paperiseinäisen talon asukas ja pyrin noudattamaan mahdollisimman hillittyjä elämäntapoja kotioloissa. En pudota jatkuvasti painavia tavaroita lattialle, en puhu huutamalla, en paisko ovia, en harrasta tuntikausien kantapääravia jne. Onneksi lähinaapurit ovat samaa sorttia. Yläkerrassa on ollut vähän eri linjaa edustavia henkilöitä ja se oli melkoisen sietämätöntä. Ei välitetty hittojakaan siitä, että kaikki biletykset ja melut ja kiljumiset yms. kuuluvat kerroksesta ja asunnosta toiseen liiankin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Mun kohalla aina ne häiriköt olleet naisia, pahimmat sellasia keski-ikäsiä joita ei mitkään säännöt koske.
Karen ilmiö Suomessakin?
Sietämätöntä on elo nykyisessä kerrostaloasunnossani. Yläkerran kakaralauma metelöi elämäni pilalle. En tiedä kaunko kestän enää.
Muutin juuri, koska alakerran naapuri metelöi jatkuvasti. Parin päivän päästä entiseen asuntooni muuttaa kolmen nuoren ulkomaalaisen miehen kaveriporukka, toivottavasti metelinaapuri saa nyt maistaa omaa lääkettään.
Tästä ketjusta inspiroituneena metelöin muuten viimeisen kuukauden muuttoa tehdessäni niin paljon kuin suinkin mahdollista. Asuntoni oli ylimmässä kerroksessa ja äänet eivät tuossa talossa kantautuneet juurikaan sivusuunnassa, joten saatoin mekastaa mielin määrin häiritsemättä juurikaan muita kuin tätä metelinaapuria.
Enää 1 yö ja en enää ikinä kuuntele yläkerran ämmän ja sen pentujen meteliä. Itken melkein onnesta.
Muutto reilu kuukauden päästä vielä pitäis jaksaa seinänaapurista tulevia pakkauksia ja pamahduksia! Lasken jokaisen tunnin että jes muutto lähenee!
Kerrostalo = Kamala, kamalampi, kamalin. Älä hyvä ihminen koskaan ikinä muuta lasten kanssa kerrostaloon! Elämäsi menee pilalle kerrostalossa ja lapsesi kasvavat kieroon!
Tampereen keskusta on täynnä juoppoja, elämäntapanotkujia, piripäitä, huumeidenkäyttäjiä, näpistelijöitä, ammattivarkaita, porttikonkeihin kuseksijoita, rikollisia ja vetelehtijöitä. Tampereen keskustassa rehellinen, kunniallinen ja veroja maksava kansalainen joutuu kuuntelemaan näiltä Kelan ja yhteiskunnan tukia nauttivilta elämäntapanotkujilta huutelua, hävyttömyyksiä, haistattelua, huorittelua, homottelua, kiroilua ja uhkailua.
Tampereen keskustassa ei näy koskaan yhtään poliisia, järjestyksenvalvojaa, virkavaltaa eikä vartijaa. Tampereen keskustassa - keskellä kirkasta päivää - häiriköidään ja pelotellaan kunniallisia kansalaisia, kuseksitaan porttikonkeihin ja varastetaan käsilaukkuja, lompakoita ja matkapuhelimia. Käydään avoimesti huumekauppaa, tapellaan, tehdään väkivaltarikoksia ja ryöstöjä ja sotketaan ja tuhotaan yhteiskunnan, yrittäjien ja yksityisten kansalaisten omaisuutta.
Ratikka pilasi Tampereella kaiken. Tampereen turhakkeet Rantatien tunneli ja ratikka ovat Tampereen vastuuttomien ylimpien virkamiesten ja luottamushenkilöiden suuruudenhulluja hankkeita. Lapset ja lastenlapset maksavat näitä turhakkeita pitkälle tulevaisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely, kodinkoneiden käyttö, vessassa käynti ym on normaaleja elämisen ääniä. Joku kehtasi vielä haukkua naapurinsa kun yskii? Jos on esim keuhkoahtauma niin pitäisikö ihminen sitten lopettaa, nii kuin joku eläin?
Ihme yliherkkiä ihmisiä onkin olemassa.
Ihmiset tekevät nykyään niin paljon vuorotöitä, että ei vaan ole mahdollista, että kaikki pyörittää sitä smoothie konetta samaan aikaan vuorokaudesta.
Hommatkaa kuulosuojaimet tai muuttakaa omakotitaloon jos elämisen äänet häiritsee.
Ja omaa meteliä perustellaan sitten "normaaliksi".Jos puhuminen on huutamista, kävely marssimista ja kaikki muukin hoidetaan paiskoen ja heittien, niin onhan se nyt saakeli selvä että siinä voisi hyvin vähän naapurit huomioonottavaisemminkin elää eikä tommonen ole normaalia nähnytkään. Ihme psykopaatteja jos eivät asiaa tajua. Ja taas tää "muuttakaa", ei muuttakaa TE jos ette osaa asua sivistyneesti, TE sinne metsään kuulutte.
En mielestäni puhunut huutamisesta normaalina elämisen äänenä?
Sen sijaan se mikä sinulle on huutamista, voi kovaääniselle ihmiselle ollakin puhumista, en tunne sinua, joten en tiedä, mutta puhuminen on normaalia elämää. Myös kävely vaikka se sinun mielestäsi kuulostaisi marssimiselta.Kaikki kulminoituu siis älykkyysosamäärään, kun kengännumerolliset ei osaa puhua normaalilla äänellä tai kävellä. Heitä pitää vaan ymmärtää.
En sanoisi itse että "ymmärtää", vaan pikemminkin "sietää"
-Kun asuu kerrostalossa, joutuu sietämään muiden elämästä kantautuvia ääniä. Muiden elämä saattaa olla erilaista, kuin sinun elämäsi ja aiheuttaa erilaisia ääniä. Vähän sama, kun joku valittaisi siitä, kuinka rappukäytävässä haisee voimakas hajuvesi, sen kanssa pitää vaan elää kun asuu kerrostalossa, kuten niiden elämisestä syntyvien äänienkin kanssa.Älykkyysosamäärästä en osaa sanoa, että korreloiko se äänekkyyden kanssa kerrostaloissa, varmaan pitäisi tutkia asiaa. Vai koetko, että sinun elämästäsi kuuluu tavallista hiljaisempaa ääntä, koska olet älykäs?
Ei kenenkään tarvitse sietää sitä, jos naapurilla ei ole sen vertaa käytöstapoja, että ajattelee vain omia oikeuksiaan eikä mitään/ketään muuta. Minut on kasvatettu ottamaan muut ihmiset huomioon ja näin elän kerrostalossa. Kun tiedän, kuinka surkea äänieristys täällä on, niin elän sen mukaan. En jyskytä kantapäillä ympäri asuntoa, laitan kengät jalkaan vasta ovesta lähtiessä enkä tepastele edestakaisin kengät jalassa etsien unohtuneita tavaroita, en paisko ovia, en huuda tai korota ääntäni, en kolistele käsitiskejä allasta vasten, myöhään illalla laitan tv:tä hiljemmalle, en käytä blenderiä aamuvarhaisella tai juosta rymistele rappukäytävässä ymsyms.
Nämä on sellaisia asioita mitä jokaisen on helppo tehdä, jos yhtään miettii muutakin kuin omaa napaansa eikä edes vaikuta siihen omaan elämään millään lailla. Kyllä minusta on kivempi olla se mukava, hiljaisempi naapuri kuin jatkuvasti lattialle tavaroita tiputteleva, ovia paiskova ja ympäri asuntoa tamppaava ääliö.Hyvin kirjoitettu. Olen myöskin paperiseinäisen talon asukas ja pyrin noudattamaan mahdollisimman hillittyjä elämäntapoja kotioloissa. En pudota jatkuvasti painavia tavaroita lattialle, en puhu huutamalla, en paisko ovia, en harrasta tuntikausien kantapääravia jne. Onneksi lähinaapurit ovat samaa sorttia. Yläkerrassa on ollut vähän eri linjaa edustavia henkilöitä ja se oli melkoisen sietämätöntä. Ei välitetty hittojakaan siitä, että kaikki biletykset ja melut ja kiljumiset yms. kuuluvat kerroksesta ja asunnosta toiseen liiankin hyvin.
Meidän talossa oli ennen paljon rauhallisempaa, viimeisen muutaman vuode aikana taloon muuttanut nuoriso on tuonut nämä mainitut metelit. Tulee vain mieleen, että onko lasten kasvatus loppunut jossain kohtaa. Nykyyäänhän lapsetkin kirkuu leikkipuistoissa kurkku suorana. Ennen kirkumiseenkin puututtiin ja opetettiin käytöstapoja.
Minua raivostuttaa, että vedotaan siihen, että kyllä lapset saavat leikkiä ja metelöidä. Tottakai saavat leikkiä. Metelöinti on eri asia. Lapset kyllä oppivat elämään sääntöjen mukaan. Ja niitä noudattamalla heistä tulee kunnon kansalaisia. Vanhempienkin elämä helpottuu, kun lapsista kasvaa tottelevaisia. Koko päivän pomppiminen on tosi väsyttävää kuunnella. Siihen töminään ei auta korvatulpatkaan. Jos haluaisi nukkua joskus pidempään, niin on vain herättävä kukon laulun aikaan, kun pennut alkavat pomppimisen. Miksi lapsia ei opeteta tekemään sisällä rauhallisia asioita? Koko perhe olisi onnellisempi, kun lapset olisivat rauhallisia sisällä ja ulkona voisivat leikkiä rajumpia leikkejä. Kaikki johtuu uusavuttomista vanhemmista, jotka pelkäävät lapsiaan, eivätkä uskalla komentaa heitä. Olen lastenhoidon ammattilainen ja todennut nämä keinot toimiviksi.
Metelöivät lapsiperheet vs bilettävät nuorisoporukka nämä kun pistäis yhteen niin ois ihan perfect match:D
Eihän se nyt voi olla mahdollista, että about joka toinen muksu on jonkinlainen adhd/muunlaisesti häiriintynyt jolle ei muka voi mitään ja erikoislapsen pitää vaan saada vapaasti mesota. Vähän tuntuu siltä että kasvatuksen puutteet lykitään tuollaisten diagnoosien taakse piiloon nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävely, kodinkoneiden käyttö, vessassa käynti ym on normaaleja elämisen ääniä. Joku kehtasi vielä haukkua naapurinsa kun yskii? Jos on esim keuhkoahtauma niin pitäisikö ihminen sitten lopettaa, nii kuin joku eläin?
Ihme yliherkkiä ihmisiä onkin olemassa.
Ihmiset tekevät nykyään niin paljon vuorotöitä, että ei vaan ole mahdollista, että kaikki pyörittää sitä smoothie konetta samaan aikaan vuorokaudesta.
Hommatkaa kuulosuojaimet tai muuttakaa omakotitaloon jos elämisen äänet häiritsee.
Ja omaa meteliä perustellaan sitten "normaaliksi".Jos puhuminen on huutamista, kävely marssimista ja kaikki muukin hoidetaan paiskoen ja heittien, niin onhan se nyt saakeli selvä että siinä voisi hyvin vähän naapurit huomioonottavaisemminkin elää eikä tommonen ole normaalia nähnytkään. Ihme psykopaatteja jos eivät asiaa tajua. Ja taas tää "muuttakaa", ei muuttakaa TE jos ette osaa asua sivistyneesti, TE sinne metsään kuulutte.
En mielestäni puhunut huutamisesta normaalina elämisen äänenä?
Sen sijaan se mikä sinulle on huutamista, voi kovaääniselle ihmiselle ollakin puhumista, en tunne sinua, joten en tiedä, mutta puhuminen on normaalia elämää. Myös kävely vaikka se sinun mielestäsi kuulostaisi marssimiselta.Kaikki kulminoituu siis älykkyysosamäärään, kun kengännumerolliset ei osaa puhua normaalilla äänellä tai kävellä. Heitä pitää vaan ymmärtää.
En sanoisi itse että "ymmärtää", vaan pikemminkin "sietää"
-Kun asuu kerrostalossa, joutuu sietämään muiden elämästä kantautuvia ääniä. Muiden elämä saattaa olla erilaista, kuin sinun elämäsi ja aiheuttaa erilaisia ääniä. Vähän sama, kun joku valittaisi siitä, kuinka rappukäytävässä haisee voimakas hajuvesi, sen kanssa pitää vaan elää kun asuu kerrostalossa, kuten niiden elämisestä syntyvien äänienkin kanssa.
Älykkyysosamäärästä en osaa sanoa, että korreloiko se äänekkyyden kanssa kerrostaloissa, varmaan pitäisi tutkia asiaa. Vai koetko, että sinun elämästäsi kuuluu tavallista hiljaisempaa ääntä, koska olet älykäs?Ei kenenkään tarvitse sietää sitä, jos naapurilla ei ole sen vertaa käytöstapoja, että ajattelee vain omia oikeuksiaan eikä mitään/ketään muuta. Minut on kasvatettu ottamaan muut ihmiset huomioon ja näin elän kerrostalossa. Kun tiedän, kuinka surkea äänieristys täällä on, niin elän sen mukaan. En jyskytä kantapäillä ympäri asuntoa, laitan kengät jalkaan vasta ovesta lähtiessä enkä tepastele edestakaisin kengät jalassa etsien unohtuneita tavaroita, en paisko ovia, en huuda tai korota ääntäni, en kolistele käsitiskejä allasta vasten, myöhään illalla laitan tv:tä hiljemmalle, en käytä blenderiä aamuvarhaisella tai juosta rymistele rappukäytävässä ymsyms.
Nämä on sellaisia asioita mitä jokaisen on helppo tehdä, jos yhtään miettii muutakin kuin omaa napaansa eikä edes vaikuta siihen omaan elämään millään lailla. Kyllä minusta on kivempi olla se mukava, hiljaisempi naapuri kuin jatkuvasti lattialle tavaroita tiputteleva, ovia paiskova ja ympäri asuntoa tamppaava ääliö.Hyvin kirjoitettu. Olen myöskin paperiseinäisen talon asukas ja pyrin noudattamaan mahdollisimman hillittyjä elämäntapoja kotioloissa. En pudota jatkuvasti painavia tavaroita lattialle, en puhu huutamalla, en paisko ovia, en harrasta tuntikausien kantapääravia jne. Onneksi lähinaapurit ovat samaa sorttia. Yläkerrassa on ollut vähän eri linjaa edustavia henkilöitä ja se oli melkoisen sietämätöntä. Ei välitetty hittojakaan siitä, että kaikki biletykset ja melut ja kiljumiset yms. kuuluvat kerroksesta ja asunnosta toiseen liiankin hyvin.
Meidän talossa oli ennen paljon rauhallisempaa, viimeisen muutaman vuode aikana taloon muuttanut nuoriso on tuonut nämä mainitut metelit. Tulee vain mieleen, että onko lasten kasvatus loppunut jossain kohtaa. Nykyyäänhän lapsetkin kirkuu leikkipuistoissa kurkku suorana. Ennen kirkumiseenkin puututtiin ja opetettiin käytöstapoja.
Onneksi tämä leikkipuisto ei ole minun patiossani kiinni. Säälin lähitalon asukkaita, leikkipuistoa laajennettiin, pehmustettu alusta ja vempaimia viimeisen päälle ja kevyen liikenteen polku välissä. Korvia huumaava mekkala, kun ohi kävelee. Huudon ja molotuksen lisäksi laitettu joku räikkä säestämään, räikkä soittaa ikäänkuin kutsuhuutoa moskeijaan.
Nyky ihmiset on pelkkää huutoa,karjumista ,jytkettä ym älymölöä, hetkeäkään ei olla aloillaan ja moni puhuu huutamalla, tälläisenä rauhaa rakastavana,hiljaisena ja luontoääniä kuumtelevana on painajaista asua sellaisessa ympäristössä jossa 24/7 jos jonkinlaista metakkaa.
Viimeinen aamu eilen mökätalossa. Tänään käyn hakemassa viimeiset tavarat. Itkin aamulla onnesta hiljaisessa, uudessa kodissani. Uusi koti on pienempi, epäkäytännöllisempi, mutta se on taas PESÄ. Oma TURVAPAIKKA. Edellisessä tuli tunne, että joku tunkeutuu omaan pesääni ilman lupaa. Nyt voin valita oman kotini äänimaiseman ihan itse.
Paljon tsemppiä teille muille! Kiitos tästä ketjusta, tämä oli iso apu minulle, kun tuli tunne, etten kärsi yksin. Vertaistukea siis :)
Toivottavasti teille muillekin löytyy uusi, ihana koti.
Kumpi on pahempi naapuri, lapsiperhe vai nuoriso? Molemmista aiheutuu meteliä mutta lapsiperhe metelöi yleensä hiljaisuuden ulkopuolella. Bilettävä ja metelöivä nuoriso on helpompi häätää kun tekevät sitä hiljaisuuden aikana. Senioritaloon kun pääsisi, vaan ei ikä riitä :D
Vierailija kirjoitti:
Viimeinen aamu eilen mökätalossa. Tänään käyn hakemassa viimeiset tavarat. Itkin aamulla onnesta hiljaisessa, uudessa kodissani. Uusi koti on pienempi, epäkäytännöllisempi, mutta se on taas PESÄ. Oma TURVAPAIKKA. Edellisessä tuli tunne, että joku tunkeutuu omaan pesääni ilman lupaa. Nyt voin valita oman kotini äänimaiseman ihan itse.
Paljon tsemppiä teille muille! Kiitos tästä ketjusta, tämä oli iso apu minulle, kun tuli tunne, etten kärsi yksin. Vertaistukea siis :)
Toivottavasti teille muillekin löytyy uusi, ihana koti.
Minä olen myös muuttamassa uuteen kotiin, pienempään myös mutta toivotaan että on hiljainen talo! Uudiskohde niin ei vielä tiedä millaista porukkaa on tulossa. Luultavasti äänieristys on ainakin parempi kuin tämän hetkinen,jossa kuuluu kaikki naapurista..
No ookkei katsoin ehkä puoltoista tuntia leffaa vähän liian kovalla äänellä, mutta onko se nyt aivan suhteellista että sen jälkeen on paukutettu ja ryskätty jo toista päivää naapurissa kostoksi.