Lue keskustelun säännöt.
Kun sukulaisille ei saa rajoja. Millään.
12.03.2020 |
Kun ei mene perille, että me päätämme mitä perheemme tekee. Me emme ole tilivelvollisia. Jos joku käyttäytyy ikävästi, ei se pelkkä sukulaisuus takaa yhteydenpidon jatkumista.
Jos avoimesti itse kertoo jatkuvasti juoruavansa selän takana tai muuten huomaan sen, miksi ihmeessä olisin tällaisen ihmisen kanssa tekemisissä?
Me määräämme lapsistamme. Heihin ei kannata eikä pidä ottaa yhteyttä meidän ohitsemme.
Ei ole mitään mallia että ”sinäkin olet noin ja noin huono ja surkea ja kamala, saan minäkin olla, et sinä määrää mitä minä teen lastesi kanssa.” Kyllä määrään.
Olen aivan lopussa tämän vainoamisen ja sekaantumisen kanssa!
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisit ehkä vähän konreettisiempia esimerkkejä antaa, niin syntyisi keskustelua enemmän tai saisit halutessasi neuvoja.
Minullakin on kokemusta tuosta, että koska minä teen jotenkin lasten kanssa, niin toisellakin on "oikeus" samaan. Tai jos olen jotenkin hoitanut jonkin tilanteen vähän kehnommin, niin en saisi puuttua miten joku tekee väärin lastani kohtaan. Mielestäni vinoutunut näkemys toisen perheeseen, kun noin ajattelee.