Pahimmanmakuisinta viinaa kun olet juonut?

Mikä tahansa likööri ja kaverin "kotiviini".

Kaverin faijan tekemä sahti maistui bensan ja kuraveden sekoitukselta.

Vierailija kirjoitti:

Riga Balsam

Tämä raakana mutta pystyy juomaan colan kanssa, kuten Latviassa myydään Pulloissa valmiita Riga balsam cola ja Riga balsam mustaherukka - ” lonkeroita”

Kaikki kotisäätöpullot maistuu pahalle kun ei erotella sakkoja pois ja lasketa aktiivihiilen läpi.

Kaverin kotibileissä juotiin kaikki viinakset ja joku keksi kirjahyllyssä olleen, jostain kaukoidästä tuodun pullon jonka sisällä oli skorpioni. Silloin juovukkeessa pullon tyhjentäminen tuntui kuningasidealta, mutta se viinan maku tuntui suussa vielä viisi päivää krapulankin laannuttuakin. Juoman tarkempaa nimeä en tiedä.

Etiopialainen seesaminsiemenistä tehty pontikka taitaa olla pahinta, mitä olen juonut. Aika pahaa oli myös 80-luvulla Kiikalalainen Villen keittämä pontikka (roju).

Vierailija kirjoitti:

Carillo

Carillo on monien inhokki.

Peruste: Joi teininä väkisin pullollisen, oksensi, sai kauhean krapulan....

Aika kehno peruste.

Katkerot eivät ole kaksin käsin juotavia.

No, ei kaikkien tarvitse siitä pitää, mutta minä pidän.

Pari pikkulasia voi nauttia sellaisenaan,

Jaffan, aplarin tai tonicin kanssa tulee mainio drinkki.

Campari on samaa sarjaa, mutta paljon pistävämmän makuinen.

Kamalimmat juomat:

Itse teininä tehty appelsiinimehukilju.

Ostoviinoista geneveri.

20 hengen hirviseurue joi yhtä 0,7l pulloa koko pitkän päivän...

Muinoin oli sellainen juoma kuin Cherry Vodka. Äklömakea, aivan kuin säilykekirsikoiden lientä ja viinaa. Kaksi huikkaa pystyin juomaan.

Palinca. Aprikooseista tykkää muutenkaan, saati niistä tehdystä pontikasta...

Pöytäviina ei ole pahin mutta pahimmasta päästä. Joltakin sitä maistoin kerran. Herba oli sellaista juomaa että sitä riitti yksi pullo enkä toista osta. Sorbus on jotain järkyttävää en tajua miten joku voi sitä juoda ja mä sentään tykkään punkuista. 

Pahin mulle on sahti. Kaksi kertaa olen sitä yrittänyt ja molemmilla kerroilla kaikki ulos oksennus. Sitä ei vaan pysty vaikka toisella kertaa sitä kehuttiin suomen parhaaksi sahdiksi. Huu en halua tietää mitä on sitten huono sahti. Häissä sitä tarjosivat ja morsion isä suoraan sanoen tyrkytti/pakotti maistamaan.

Joku perähikiä kylä Kambodžassa. Tarjolla oli ilmeisesti kylän ammattimiehen valmistamaa pontikkaa, jossa oli kokonainen kobra sullottuna pulloon lisukkeeksi "makua" antamaan. Aivan hirveää evästä ja +35 kelilä siitä sai niin kauhean krapulan, että olin vuoden selvin päin sen reissun jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Joku perähikiä kylä Kambodžassa. Tarjolla oli ilmeisesti kylän ammattimiehen valmistamaa pontikkaa, jossa oli kokonainen kobra sullottuna pulloon lisukkeeksi "makua" antamaan. Aivan hirveää evästä ja +35 kelilä siitä sai niin kauhean krapulan, että olin vuoden selvin päin sen reissun jälkeen.

Minä en uskaltais tuommosia mennä maistelemaan tokihan alkoholi tappaa kaikenlaiset epäpuhtaudet ja bakteerit, mutta silti.

Intiassa myyty, olikohan kookoksesta  tai sokeriruo´osta tehty viina, oikeammin sanotusti pontikka. Pelkästään sen haju korkin aukaisemisen jalkeen tappoi kaikki räkättirastasta pienemmät höttiäiset kymmenen metrin säteellä.

  Piru kun en muista enää nimeä. Niin vaan urheasti joimme sen putelin rannalla. Ku halavalla sai.

  Toimme vielä pari putelia kotiinkin, loppasuisimpia vieraita varten.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki yli 40 prosenttiset, ei vaan mene multa alas lantraamattomana kun tulee oksennurrefleksi..

Pahin kotipolttoiset viinat ihan lantrattunakin, vuosisadan krapulat saanut.

Mulla on toisin päin. Oikein väkevät viinat maistuu tietenkin ensin ihan hirveältä, mutta ne polttaa suun ja makuaistin sen verran nopeasti, että sitten niitä pystyy sen jälkeen juomaan tosta noin vaan - tähän tietysti vaikuttaa nopeammin nouseva humalatilakin. 40-prosenttisia ja sitä laimeampia viinoja sen sijaan en pysty juomaan raakana, koska ne maistuu suussa vaan ällöttävältä, lantratulta vesiviinalta.

Kroatian Rakijan versio Travarica, yrttiviina.

Ei tuota pystynyt juomaan kuin yhen kulauksen.. ja kuvittelin että olen niellyt jotain kemikaalimyrkkyä suurinpiirtein.

Assburger kirjoitti:

Kamalimmat juomat:

Itse teininä tehty appelsiinimehukilju.

Ostoviinoista geneveri.

20 hengen hirviseurue joi yhtä 0,7l pulloa koko pitkän päivän...

  Appelsiinikilju! Tai appelsiinishampanja, kuten ystäväni Jukka sitä itsepintaisesti nimitti.

  Liemellä oli kyllä hinta-laatusuhde kohdillaan. Mennä humisi päähän kuin pikajuna nr.79 Helsingistä Kajaaniin. 

 Nautiskelimme tuota jo valmiiksi oksennuksen hajuista tuotosta em,Jukan kanssa ja vaikka asuin naapuritalossa, onnistuin eksymään suoralla puistokujalla neljä kertaa. 

Raki, hyi kele sentäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki yli 40 prosenttiset, ei vaan mene multa alas lantraamattomana kun tulee oksennurrefleksi..

Pahin kotipolttoiset viinat ihan lantrattunakin, vuosisadan krapulat saanut.

Mulla on toisin päin. Oikein väkevät viinat maistuu tietenkin ensin ihan hirveältä, mutta ne polttaa suun ja makuaistin sen verran nopeasti, että sitten niitä pystyy sen jälkeen juomaan tosta noin vaan - tähän tietysti vaikuttaa nopeammin nouseva humalatilakin. 40-prosenttisia ja sitä laimeampia viinoja sen sijaan en pysty juomaan raakana, koska ne maistuu suussa vaan ällöttävältä, lantratulta vesiviinalta.

Leijona-viina.

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Kamalimmat juomat:

Itse teininä tehty appelsiinimehukilju.

Ostoviinoista geneveri.

20 hengen hirviseurue joi yhtä 0,7l pulloa koko pitkän päivän...

  Appelsiinikilju! Tai appelsiinishampanja, kuten ystäväni Jukka sitä itsepintaisesti nimitti.

  Liemellä oli kyllä hinta-laatusuhde kohdillaan. Mennä humisi päähän kuin pikajuna nr.79 Helsingistä Kajaaniin. 

 Nautiskelimme tuota jo valmiiksi oksennuksen hajuista tuotosta em,Jukan kanssa ja vaikka asuin naapuritalossa, onnistuin eksymään suoralla puistokujalla neljä kertaa. 

   

Ihana 😂