Lue keskustelun säännöt.
Monien kouluaineiden olemassaoloa vähän vaikea ymmärtää jälkikäteen
09.03.2020 |
Olin aina hyvä oppilas sekä peruskoulussa että lukiossa.
Jälkikäteen en ymmärrä kyllä kuitenkaan monien oppiaineiden opettamista. Esim. maantieto, biologia, kemia, fysiikka.... En vastusta mitenkään noita sinänsä ja varmaan ihan kiinnostavia mutta ei mulle jäänyt noista mitään käteen. Tietysti heille jotka suoraan suuntautuvat johonkin lääkikseen ym. voi olla hyötyä mutta tarvittaessa kaikki oppii kyllä. Ja huom! olen siis itse DI eli olen opiskellut esim. fysiikkaa paljon keskivertoa enemmän.
Kouluaineista mielestäni vain matematiikka, äidinkieli ja muut kielet ovat oikeasti tärkeitä. Nykysin myös ohjelmointi + IT-asiat voisivat olla hyödyllisiä.
Historia+yhteiskuntaoppi on hyvä kyllä ihan yleissivistyksen kannalta.
Lisäksi pitäisi opettaa enemmän hyvään fyysiseen ja henkiseen terveyteen sekä ihmissuhteisiin ja ylipäätänsä hyvään elämään liittyviä asioita. No ehkä uskonnon tai elämänkatsomustiedon asiat jotain tuollaisia asioita sisältääkin mutta niitä voisi olla enemmän. Ja ei-uskonnolliselta pohjalta mielellään.
Esim. geenien toiminnat voi olla sinänsä kiinnnostavia, mutta yhtään mitään hyötyä ei mulle ole ollut niiden opiskelusta. Ja heille jotka oikeasti sitten menevät jollekin tollaiselle alalle, ei noista koulun opetuksista ole mitään hyötyä.
Kommentit (44)
Ihmissuhdetaidot + mt-taidot ovat elämässä kaikkein tärkeimmät mutta niitä ei koulussa opeteta lainkaan. Tai oletetaan että oppilas oppii niitä automaattisesti joko perheensä tai sosiaalisessa kanssakäymisessä kavereiden kanssa. Niitä ei kuitenkaan opeteta juuri lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä taloustietoutta pitäisi opettaa ja noista muista vähentää. Aika järkkyä, ettei ihmiset ymmärrä esim. verotuksesta yhtään mitään.
Kyllä minä opin nuotit ja aika paljon piirtämisestä. En oikein keksi ainetta, mistä ei olisi yhtään hyötyä. Nii se en sitominen käytäntöön oli hiukan retuperällä, esim kemian, fysiikan ja matematiikan.
Hmmm. Huvittavaa tässä on jo se ihan yleinen näkemys, että historia + yhteiskuntaoppi ovat yleissivistystä, mutta geenien toiminta tai ihan fysiikan perusjutut eivät.
Toki on ikuisuusvääntö on tietenkin aina siitä, mitä koulussa pitäisi oikeasti opettaa, mutta kyllä minä näkisin, että luonnontieteiden perusteet on ihan yleissivistystä.
Ja toisaalta, argumentti "jotka sitten lähtevät opiskelemaan näitä aineita" - miten nuoret sitten tekevät päätöksenä? Jos lukiossa/ peruskoulussa opetellaan vaan yhdessä oloa, niin miten käsitys eri ammateista ja omista kiinnostuksen kohteista syntyy?
Tuttavapiirissäni on esim. professori joka repi koulussa todistuksensa rehtorin edessä ja teki kaikkea muuta jännää... Eipä estänyt hänen menestymistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hmmm. Huvittavaa tässä on jo se ihan yleinen näkemys, että historia + yhteiskuntaoppi ovat yleissivistystä, mutta geenien toiminta tai ihan fysiikan perusjutut eivät.
Toki on ikuisuusvääntö on tietenkin aina siitä, mitä koulussa pitäisi oikeasti opettaa, mutta kyllä minä näkisin, että luonnontieteiden perusteet on ihan yleissivistystä.
Ja toisaalta, argumentti "jotka sitten lähtevät opiskelemaan näitä aineita" - miten nuoret sitten tekevät päätöksenä? Jos lukiossa/ peruskoulussa opetellaan vaan yhdessä oloa, niin miten käsitys eri ammateista ja omista kiinnostuksen kohteista syntyy?
Historia+ yhteiskuntaoppi kuitenkin kertovat siitä miten yhteiskunta toimii ja miten yhteiskunnat ovat toimineet. Siinä mielessä selvä ero geenien toimintaa verrattuna.
Toki jonkun mielestä kvanttifysiikkakin voisi kuulua yleissivistykseen.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavapiirissäni on esim. professori joka repi koulussa todistuksensa rehtorin edessä ja teki kaikkea muuta jännää... Eipä estänyt hänen menestymistään.
Liitty millään tavalla yhtään mihinkään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin Steiner-koulussa, ja siellä oli eurytmiaa. Se oli aika turha aine. Tiedeaineet eivät varmasti ole turhia. Tieteellinen ja järkeen ja kokemukseen perustuva maailmankuva, jos joku, on yleissivistystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttavapiirissäni on esim. professori joka repi koulussa todistuksensa rehtorin edessä ja teki kaikkea muuta jännää... Eipä estänyt hänen menestymistään.
Liitty millään tavalla yhtään mihinkään?
No hänet erotettiin koulusta jos oikein muistan. Ei varmaan oppinut siellä koulussa mitään. No ehkä lukemaan ja laskemaan oppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi matematiikkaa pitäisi opettaa, mutta fysiikkaa ei? Tai historia on yleissivistävää, mutta biologia tai maantieto ei? Tuossa ei ole mitään logiikkaa. Kaikkeahan voi opiskella myöhemmin, mutta perukoulun pitää antaa perusta kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmmm. Huvittavaa tässä on jo se ihan yleinen näkemys, että historia + yhteiskuntaoppi ovat yleissivistystä, mutta geenien toiminta tai ihan fysiikan perusjutut eivät.
Toki on ikuisuusvääntö on tietenkin aina siitä, mitä koulussa pitäisi oikeasti opettaa, mutta kyllä minä näkisin, että luonnontieteiden perusteet on ihan yleissivistystä.
Ja toisaalta, argumentti "jotka sitten lähtevät opiskelemaan näitä aineita" - miten nuoret sitten tekevät päätöksenä? Jos lukiossa/ peruskoulussa opetellaan vaan yhdessä oloa, niin miten käsitys eri ammateista ja omista kiinnostuksen kohteista syntyy?
Historia+ yhteiskuntaoppi kuitenkin kertovat siitä miten yhteiskunta toimii ja miten yhteiskunnat ovat toimineet. Siinä mielessä selvä ero geenien toimintaa verrattuna.
Toki jonkun mielestä kvanttifysiikkakin voisi kuulua yleissivistykseen.
Kiitos kun kerroit.
Luonnontieteet taas kertovat, miten ympäristö toimii. Joo, ei tietenkään ilmastonmuutos, geenimanipulaatio tai perusymmärrys tautien tarttumisesta liity mitenkään yhteiskunnan toimintaan?
Muuten - tiestikö, että jo nykyisin ala-asteen historian kirjoissa kerrotaan mm. eroosion yms. ympäristötekijöiden merkityksestä esim. korkeakulttuurien nousuun tai kansakuntien erikoistumisesta eri tuotteisiin?
Oletko kuullut, miten geenitutkimus on muuttanut käsitystä siitä, miten ihmiset ovat historian saatossa liikuneet.
Itseasiassa historiaa on aika vaikea ymmärtää, ellei ymmärrä edes perusteita luonnontieteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olin Steiner-koulussa, ja siellä oli eurytmiaa. Se oli aika turha aine. Tiedeaineet eivät varmasti ole turhia. Tieteellinen ja järkeen ja kokemukseen perustuva maailmankuva, jos joku, on yleissivistystä.
Tärkeintä on oppia logiikkaa ja se tulee matematiikassa. Logiikan ja äidinkielen (ja muiden kielten) avulla oppii kyllä tarvittaessa sitten kaikki tietoon perustuvat asiat.
Koulussa rajallinen määrä aikaa ja resursseja, niin ihmettelen vähän näitä priorisointeja kun samaan aikaan nuorilla esim. valtavasti mt-ongelmia ym. Koulu ei siis vastaa näihin tarpeisiin mitenkään opetuksessaan. Terv. Ap
Kaikki on suhteellista. Suurin osa ihmisistä kuolee tietämättä, millaisessa maailmankaikkeudessa elämme, vaikka siitä on runsaasti tietoa olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hmmm. Huvittavaa tässä on jo se ihan yleinen näkemys, että historia + yhteiskuntaoppi ovat yleissivistystä, mutta geenien toiminta tai ihan fysiikan perusjutut eivät.
Toki on ikuisuusvääntö on tietenkin aina siitä, mitä koulussa pitäisi oikeasti opettaa, mutta kyllä minä näkisin, että luonnontieteiden perusteet on ihan yleissivistystä.
Ja toisaalta, argumentti "jotka sitten lähtevät opiskelemaan näitä aineita" - miten nuoret sitten tekevät päätöksenä? Jos lukiossa/ peruskoulussa opetellaan vaan yhdessä oloa, niin miten käsitys eri ammateista ja omista kiinnostuksen kohteista syntyy?
Historia+ yhteiskuntaoppi kuitenkin kertovat siitä miten yhteiskunta toimii ja miten yhteiskunnat ovat toimineet. Siinä mielessä selvä ero geenien toimintaa verrattuna.
Toki jonkun mielestä kvanttifysiikkakin voisi kuulua yleissivistykseen.
Kiitos kun kerroit.
Luonnontieteet taas kertovat, miten ympäristö toimii. Joo, ei tietenkään ilmastonmuutos, geenimanipulaatio tai perusymmärrys tautien tarttumisesta liity mitenkään yhteiskunnan toimintaan?
Muuten - tiestikö, että jo nykyisin ala-asteen historian kirjoissa kerrotaan mm. eroosion yms. ympäristötekijöiden merkityksestä esim. korkeakulttuurien nousuun tai kansakuntien erikoistumisesta eri tuotteisiin?
Oletko kuullut, miten geenitutkimus on muuttanut käsitystä siitä, miten ihmiset ovat historian saatossa liikuneet.
Itseasiassa historiaa on aika vaikea ymmärtää, ellei ymmärrä edes perusteita luonnontieteistä.
Ei mua ole esim. eroosiot ja maankuoren liikkeet auttaneet elämässä mitenkään.
Ymmärrän kyllä riittävästi kun mediassa joku asiantuntija selittää asioita. En muista edes koulusta mitään noita juttuja.
Kuvaamataito, musiikki ja liikunta on kaikki sellaisia aineita joiden pitäisi olla vapaaehtoisia. Vuosikausia niitä takana eikä käteen jäänyt mitään. En osaa nuotteja, en osaa laulaa, en osaa pelata pesäpalloa eikä minulla ole taiteellisia lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Taideaineet voisi sikäli lopettaa, että niitä ei opeteta kunnolla. Laulukoe ilman, että on koskaan opetettu laulamista ym. Kuinka moni oppii nuotit tai piirtämään koulussa?
Meillä kuvaamataidon tunnit olivat pelkkää valöörien tekoa koko sen ajan kuin niitä oli. Milloin lyijykynällä, sitten vesiväreillä, välillä vahaliiduilla ja sitten taas lyijykynällä. Olisi kannattanut ottaa tosissaan, sillä silloin olisi voinut olla elämässä helpompaa...
Minä kyllä opin logiikkaa eniten filosofian tunneilla.
Uskonto on täysin turha oppiaine.
Satua!
Mikä toi Steiner koulu on? Aina ihmetellyt, onko se joku autisteille tarkoitettu koulu?
Taideaineet voisi sikäli lopettaa, että niitä ei opeteta kunnolla. Laulukoe ilman, että on koskaan opetettu laulamista ym. Kuinka moni oppii nuotit tai piirtämään koulussa?