Yritätkö esittää fiksuja kommentteja, että ajateltaisiin, että kirjoittaja on älyllisesti parasta neljännestä?
Vai onko aivopierut sydäntäsi lähinnä?
Vai koetko, ettet osaa kirjoittaa mitään, mikä kestäisi kriittisen tarkastelun. Koetko epämiellyttävänä, että kirjoituksissa pitäisi olla muka jotain järkeä? Onko "älämölö" lähinnä sydäntäsi?
Kommentit (8)
Minä yritän kirjoittaa fiksuja kommentteja, koska olen tosikko ja ajattelen, että niistä voi olla jollekulle jotain iloa tai hyötyä tai ainakin ne voivat antaa jollekulle uuden näkökulman.
Se on ihan se ja sama, että mihin fiksu av-palstalaiset ajattelevat minun olevan suhteessa muihin. Ei sellainen arvio perustuisi mihinkään (eihän täällä pysty arvioimaan kuin yhtä kommenttia kerrallaan) eikä se mihinkään vaikuttaisikaan (te ette tiedä, kuka minä olen, missä olen töissä tai saanko pankista lainaa), joten... no, sillä ei ole väliä. Minä mietin kyllä, mitä muut ihmiset minusta ajattelevat, mutta silloin on kyse sellaisista ihmisistä, jotka tuntevat minut ja jotka minä tunnen ja joilla siis ON väliä.
Yritän hölmöillä mahdollisimman paljon kätkeäkseni ja unohtaakseni se, että kuulun älykkäimpään persentiiliin.
Omassa elämässäni olen Top 10 %:ssa älykkyyteni puolesta (mitattu ÄO 145), ja työni on hyvin akateeminen ja tarkkuutta vaativa, joten täällä sitten päästelen höyryjä ja trollailen itseni hyvälle tuulelle typerillä aloituksilla ja vielä typerämmillä vastauksilla. :)
Minä yritän kirjoittaa myönteisiä ja hyvää mieltä tuottavia vastauksia. Omien havaintojeni mukaan taidan olla vähemmistössä...
Yritän kyllä miettiä jonkin verran, mitä ylipäätään nettiin kirjoitan, vaikka täällä voikin nimettömänä kommentoida. Toisen loukkaaminen ja nimittely, sekä henkilökohtaisuuksiin meneminen, on mielestäni aina alle kaiken arvostelun, ja kertoo kirjoittajasta jo aika paljon. Mutta en kyllä kirjoittaessani mieti sitä, miten älykäs tai tyhmä joku muu ajattelee minun oleva. Olen ihan tavallinen tallaaja.
Puheessa yleensä aivopieruilen ja vitsailen typerästi.
Kirjoittaessa minulla on enemmän aikaa ajatella, mitä sanon ja silloin kuulostan fiksummalta.