Inhoan suomalaisten negatiivisuuskulttuuria
Siis ei missään muussa maassa voi olla näin negatiivisia ihmisiä. Suomessa lytätään kaikki maan tasalle.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulle on noin sanottu, niin voiko siinä olla perää? Ehkä yrität liikaa?
En sinua tunne tietenkään, mutta työkaverini joka on mahdollisimman positiivinen ja kannustava, saa aikaan kylmiä väreitä. Ihan kuin olisi jotain salattavaa, oma epävarmuus tai jotain.
Itsekin yritän olen peruspositiivinen ja tsemppaa mielelläni, mutta liika on liikaa. Kukaan ei voi koko ajan olla iloinen ja sekin on inhimillistä.
Tai voisiko olla mahdollista, että ihmiset ovat erilaisia ja eriluonteisia? Toiset ovat tunne-elämältään tasaisempia, toiset taas kokevat tunteet voimakkaammin jolloin ne ylä- ja alamäet korostuvat. Joku voi myös järkeillä ettei omia murheita kannata kaataa muiden niskaan ja pitää ne pahimmat kiukut sisällään, verrattavissa vähän siihen ettei piereskele vapaasti ihmisten ilmoilla.
En siis halunnut asettaa itseäni mitenkään muiden yläpuolelle, totta kai ymmärrän että ihmiset ovat tosiaan eriluonteisia eivätkä kaikki ole luonnostaan niin posititivisia, mutta itse en kovin negatiivisessa ja toisia lyttäävässä ilmapiirissä vain viihdy ja tuntuu vaikealta löytää Suomesta samanhenkisiä positiivisia ihmisiä, kaveriporukasta puhumattakaan. Tämä keskustelu on oiva esimerkki, heti jos yrittää ottaa asian puheeksi niin saa vain hyökkäyksiä, koska onhan pakko päästä aina sanomaan jos on eri mieltä.
Ainakin suomalainen keskustelukulttuuri on perseestä. Huomaa eron kun on ulkomaisilla keskustelupalstoilla, sulle ollaan ystävällisiä eikä alapeukutella pelkästä ilosta (jo pelkkä alapeukkutapa täällä kertoo aika paljon suomalaisista)
Olen dumpannut omasta elämästäni kaikki elämäntapavalittajat ja sen jälkeen elämäni on ollut paljon mukavampaa. En viihdy negatiivisten ihmisten seurassa, mutta onneksi eletään vapaassa maassa ja seuransa saa itse valita.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin suomalainen keskustelukulttuuri on perseestä. Huomaa eron kun on ulkomaisilla keskustelupalstoilla, sulle ollaan ystävällisiä eikä alapeukutella pelkästä ilosta (jo pelkkä alapeukkutapa täällä kertoo aika paljon suomalaisista)[/quote
Siis suomalaiset on ihan oikeesti kiusaajakulttuuri. Jos juokset ulkona lenkillä niin sua saatetaan katsoa sellaisella halveksivalla kiusaaja hymyllä mikä kyllä hälvenee kun kysyt ''onks sulla ongelma''?
Ja ei kyseessä ei ole tavallinen hymy vaan näet silmistä totuuden. Olin joskus yleisellä grillauspaikalla jossa oli jo ennestään kaksi humalassa olevaa miestä. He katsoivat mua koko ajan ja toinen kuiskasi toiselle ''heitetäänkö tuo tyyppi tonne'' eli halusivat heittää mut yhteen paskaiseen lampeen minkä pohja oli täynnä jotain ongelmajätettä mitä ihmiset oli sinne dumpanneet (pesukoneita, polkupyöriä, renkaita etc).
En jotenkin pysty kuvittelemaan vastaavaa tapahtumaa muualle kuin tähän maahan ja olen matkustellut paljon. Tuntui ihan hemmetin pahalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin suomalainen keskustelukulttuuri on perseestä. Huomaa eron kun on ulkomaisilla keskustelupalstoilla, sulle ollaan ystävällisiä eikä alapeukutella pelkästä ilosta (jo pelkkä alapeukkutapa täällä kertoo aika paljon suomalaisista)[/quote
Siis suomalaiset on ihan oikeesti kiusaajakulttuuri. Jos juokset ulkona lenkillä niin sua saatetaan katsoa sellaisella halveksivalla kiusaaja hymyllä mikä kyllä hälvenee kun kysyt ''onks sulla ongelma''?
Ja ei kyseessä ei ole tavallinen hymy vaan näet silmistä totuuden. Olin joskus yleisellä grillauspaikalla jossa oli jo ennestään kaksi humalassa olevaa miestä. He katsoivat mua koko ajan ja toinen kuiskasi toiselle ''heitetäänkö tuo tyyppi tonne'' eli halusivat heittää mut yhteen paskaiseen lampeen minkä pohja oli täynnä jotain ongelmajätettä mitä ihmiset oli sinne dumpanneet (pesukoneita, polkupyöriä, renkaita etc).
En jotenkin pysty kuvittelemaan vastaavaa tapahtumaa muualle kuin tähän maahan ja olen matkustellut paljon. Tuntui ihan hemmetin pahalta.
Tämä pitää paikkansa. Kaikki mikä vähänkin pistää silmään joukosta pitää lytätä. Se on osa kulttuuria mitä en ole koskaan ymmärtänyt mutta ehkä syyllistynyt siihen itsekin joskus.
Minä taas elän maassa maan tavalla. Suomessa olen koko porukan paras lyttääjä. Minkäänlainen uroteko ei ole mielestäni hyvä asia, vaan jos joku vaikka keksisi kaikki syövät parantavan ihmelääkkeen, valittaisin heti siitä kuinka kyseinen ääliö tuhoaa hyvinvointivaltion rahoituspohjan ja ilmaston ja pitäisi tuomita korvauksiin.
Olen mielestäni parasta a-luokkaa lyttäyksessä ja kielteisessä ajattelussa ja ylpeä siitä. Olen myös ylpeä suomalaisuudestani, koska missään muualla en olisi oppinut niin loistavaksi lyttääjäksi. Lisäksi uskon olevani oikeassa ja syöpälääkekin mielestäni aivan oikeasti olisi vaarallinen keksintö.
Suomi ei ole enää se Suomi, jota joskus kunnioitin ja rakastin. Muutan pois heti kun siihen tulee mahdollisuus.
Täällä EI todellakaan ole mitään negatiivisuuskulttuuria!!
Täällä ollaan myös naisia kohtaan paljon ankarampia kuin muualla länsimaissa. Naiset jopa itse vähättelevät itseään. Itse aion myös muuttaa ja mulla on siihen freelancer-työn takia mahdollisuuskin. Omistusasunto ja vakituinen työ eivät tuoneet mulle luvattua onnea täällä Impivaarassa. Jopa yliopiston kurssikaverit olivat aivan älyttömän lapsellisia ja pahansuopia, työpaikalla oli sama meno.
Minä rakastan suomalaisten negatiivisuutta. Parhaat naurutkin tulee juuri niistä totisista, pikkumaisista valituksista, joiden aihe ei milloinkaan ole liian mitätön. Hyvä Suomi! Pask asti menee, aina.
Vihaan onnistujia ja menestyjiä.
Sitten kun on festarit tai voitetaan kultaa ollaan hetken yhtä.
Minä taas inhoan pakkopositiivisuuskulttuuria. Harva se kerta kun on käynnissä hyvä keskustelu, joku "positiivinen" kokee keskustelun yleensä, huumorin, kritiikin tai mielipiteet valituksena tai negatiivisena ja haluaa tyrehdyttää koko puheenaiheen. "Älkää aina valittako!" "Tämä on niin suomalaista" tai keksien asiaan typeriä tai kaukaa haettuja positiivisia puolia. Ylensä nämä positiiviset ihmiset ovat juuri niitä, joiden mielessä toisten olemisessa ja tekemisessä on kaikki pielessä ja väärin.
Antakaa ihmiseten välillä valittaa ja negistellä! On todella tärkeää päästellä ulos kaikenlaisia tunteita ja mietteitä. Hankkikaa te positiiviset muuta seuraa jos muiden ilmaisutapa niin ahdistaa.
Ei ap ihan väärässä ole. Suomalaiset on usein liian negatiivisia.
En ole itsekään mikään yltiöpositiivinen ihminen, mutta joskus muakin alkaa vi tuttaa se suomalaisille tyypillinen tympeys ja kaiken häpeäminen.
Olen itse muuttanut pois suomesta koska olen nainen ja koin naisia kohdistuvan väkivallan olevan todella yleistä, plus tuo negatiivisuus. Minun mielestä suomi on sairas yhteiskunta, ja pelottaa jos joudun jostakin syystä muuttamaan joskus takaisin. Alan varmaan alkoholistiksi jotta jaksaisin siellä. Sory mut en tykkää maastanne/mun syntymämaasta.
Vierailija kirjoitti:
Tyytymättömyys ja valittaminen ovat aina olleet tyhmyyden ja yksinkertaisuuden merkkejä. Niitä on nyt meilläkin paljon ilmassa. Kaikki negatiivisuus kaventaa uuden innovatiivisuuden kehittymistä. Yksi kiitoksen aihe päivässä pitää lääkärin loitolla.
Eikä ole. Minun mielestäni tyytyväisyys ja positiivisuus ovat eräänlaista itsensä huijaamista tai henkistä hitautta, jos asia ei kuitenkaan oikeasti ole hyvin.
Tunnen yltiöpositiivisia ihmisiä, jotka eivät korjaa epäkohtia, koska luottavat siihen, että muutenkin "asioilla on tapana järjestyä".
Sitten pitää LÄHTEÄ! Laittaa elämänsä siihen kuntoon, että voi lähteä sinne missä on hyvin. Sehän eräs perhekin myi omaisuutensa, muutti Espanjaan ja puolen vuoden päästä takaisin. Valitsee ystävänsä!