Oletko kyllästynyt/väsynyt lapseesi niin, että enää et välitä niin paljoa?
Mitä lapsesi teki, jotta päästit irti ja ajattelit, ette tehköön mitä tahansa, minä en enää jaksa yrittää ja välittää.
Minun aikuinen poikani osti opioideja kadulta. Ekan kerran välitin. Sitten oli muita väärinkäyttöjä. Koko teini-iän sekoilujen jaksoin uskoa parempaan! Mutta nyt on olo, että tuhotkoon elämänsä, jos haluaa. Minä en sitä pysty estämään.
Muita?
Kommentit (5)
Vierailija kirjoitti:
En. Enkä luovuttaisi sinuna.
En luovu hänestä, vaan luovun siitä stressistä eli henkisesti siitä, että minun pitää pelastaa hänet.
Lakkasin välittämästä pelaamisesta. Ei vaan mikään keskustelu ja käskeminen tehonnut ja luovutin. Sitten peluri kertoi voittaneensa nettipokerissa järkyttävän paljon rahaa. Olo oli ristiriitainen. Mielestäni yhdenkään parikymppisen nuoren miehen ei pitäisi saada rahaa esimerkiksi korttipelillä. Nyt hän ei enää valvo öitään pelaten, tutkinto on kasassa ja samassa työpaikassa on ollut kohta kolme vuotta. Eri asia kuin huumeet, mutta addiktio sinällään se homman ydin.
Tuo on vain totuus, et voi vaikuttaa asiaan, se ei tarkoita että et välittäisi lapsestasi.
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vain totuus, et voi vaikuttaa asiaan, se ei tarkoita että et välittäisi lapsestasi.
Tavallaan on se sitäkin. Ennen olisin vaikka kuollut hänen puolestaan, välitin niin paljon. Nyt.... ei, enää en uhraisi itseäni hänen eteensä.
En. Enkä luovuttaisi sinuna.