Lue keskustelun säännöt.
Oliko sinunkin lapsuuskodissasi analyyttinen keskustelu kiellettyä luulotteluna?
06.03.2020 |
Meillä asioita ei saanut pohdiskella, koska se ei kuulu sivistykseen. Uutisia ja asiaohjelmia ei saanut katsoa sillä maailman pahuus satuttaa, koska me olemme liian herkkiä. Lukea ei saanut, koska se on pois muusta (kukaan ei kertonut mistä). Silti piti esittää ulkopuolisille parempaa kuin ollaan ja valehdella eri ihmisille äidin heille yksilöllisesti räätälöimiä valheita.
Kommentit (17)
Täysin häiriintynyt perhekommunikaatio. Otan osaa. Narsistisia keinoja käytetty. Ei ihme jos ihmettelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten missään on voinut olla tuollaista?
Lasten piti näkyä, mutta ei kuulua. Eli lapsi (esim. 19 v lukiolainen) vastasi JOS jotain kysyttiin, ei muuten.
Ei ollut todellakaan. Olen työläiskodista ja meillä keskusteltiin, väiteltiin, pohdiskeltiin ja luettiin paljon. Lapsetkin saivat katsoa uutiset ja ajankohtaisohjelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Montako kertaa -ap- on joutunut käymään terapiassa kokemansa takia?
Vierailija kirjoitti:
Lasten piti näkyä, mutta ei kuulua. Eli lapsi (esim. 19 v lukiolainen) vastasi JOS jotain kysyttiin, ei muuten.
Millä luvulla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä asioiden pohtiminen oli luulottelua. Vertailu- eikä laatusanojakaan ei saanut käyttää, sillä sivistynyt ihminen ei arvostele eikä vertaile - näin sanoi äiti, joka itse haukkua räkytti kaikesta mahdollisesta ja ihan jokaista. Aika hankala oli keskustella, vaikka aina vakuuteltiin ilmapiirin avoimuutta ja vapautta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten voi olla sivistynyt, jos ei lue, eikä katso uutisia?
Samaa oli omassa perheessäni. Lukioon ei saanut hakea, koska se oli herrojen hapatusta.
Myöhemmin suoritin aikuislukion ja korkeakoulututkinnon. Uutisia, lehtiä tai mitään ajankohtaisia asioita, edes nuorten juttuja, ei saanut seurata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihan noissa sfääreissä. Aikuisia vastaan ei saanut koskaan "väittää" vaikka tämä väittäminen olisi ollut keskustelua tai perustelua. Äiti ei pitänyt siitä, että luen uutisia juurikin sen takia etten järkyttyisi, mutta luin salaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei saanut katsoa tai lukea uutisia tai lehtiä, eikä kirjoja (paitsi lastenkirjoja pienenä ja teininä sitten tavallisia mutta ei mitään poliittisia teoksia). Ajankohtaisohjelmatkin oli liian pelottavia ja normaali keskustelu inttämistä ja riidan haastamista. Politiikasta etenkään ei saanut puhua mitään, ei kuulemma kuulu lapsille, vaikka olin jo 18 kun näistä yritin puhua. Ei ole ikävä lapsuuden perhettä ollenkaan.
Ei.
Meillä lasten, etenkin minun tyttönä, piti olla vain pienikokoisia aikuisia. Aikuisten käyttäyminen ja mielenkiinnot esim. kulttuurin suhteen. Koulusivistyksen osalta ei sentään oletettu aikuisen tasoa, mutta se olikin ainoa asia.
Ei, kun meillä pohdittiin ja analysoitiin ihan kaikkea, ja filosofoitiin milloin mistäkin. Kävin nuorena myös isovanhempieni kanssa pohdiskelevia ja analysoivia keskusteluja. Nykyisin minä, puolisoni ja lapsemme harrastamme sitä samaa. Myös meidän vieraamme osallistuvat keskusteluihin.
Ns. yhden totuuden ihmisten kanssa on hankala käydä mitään mielenkiintoisia keskusteluja, koska he usein ottavat henkilökohtaisena loukkauksena omasta totuudestaan poikkeavat ajatukset.
Noin pahasti ei ollut.