Työpaikan nainen jauhaa tyhjänpäiväisiä juttuja miehen kanssa ja flirttailee
Miksi? Hän on harrastanut samaa vuosikausia. Hän ei koskaan puhu mitään kovin älyllistä tai oikeasti oivaltavaa ja hän ei tiettävästi seurustele tai ole ainanaan naimisissa. Hän silti höpöttelee "naisten juttuja" vuolaasti varattujenkin miesten kanssa, hymyilee ja luo pitkiä katseita. Mielestäni käytös osittain vaikuttaa flirttailulta. Naisten asiapitoisesta small talkista hän ei juurikaan innostu.
Olen itse nainen ja ollut aina hänelle ystävällinen ja minua hän tuskin katsoo silmiin minua. Syytä en tiedä. Miksi joku tekee noin? Itsehän siis juttelen lähinnä asiaa tai vitsailen/sanon jotain oikeasti oivaltavaa miespuolisten kollegoiden kanssa ja välttelen visusti flirttailemasta. Kohtelen myös naisia ja miehiä täysin tasaveroisesti samasta syystä (puhun yhtä asiallisesti molemmille, tosin miehille ehkä vieläkin asiallisemmin). Palstan keittiöpsykologit: miltä kuulostaa?
Kommentit (27)
On olemassa naistyyppi, joka jotenkin muuten ei osaa kommunikoida kuin flirttailemalla. En oikein koskaan ole tajunnut tätä ihmistyyppiä. Tuntuu, että on koko ajan joku keimailu ja rooli päällä, ettei semmoinen ihminen ole oma itsensä. Räpsytellään silmiä, puhutaan alapääjuttuja, hihitellään / kikatellaan, luodaan pitkiä katseita.
Olen nainen itse, enkä tajua tuollaista ollenkaan. Tykkään puhua asioista. Autoista, maailman tapahtumista, vaikka puutarhatöistä, jos se vastapuolta kiinnostaa. Sukupuolella ei ole väliä. En ymmärrä miksi pitää keekoilla ja venkoilla ja räpsyttää, kun voisi olla ihan vain oma itsensä.
Ehkäpä en sitten ole vain flirtti. Ukon kuitenkin onnistuin saamaan.
Vierailija kirjoitti:
On olemassa naistyyppi, joka jotenkin muuten ei osaa kommunikoida kuin flirttailemalla. En oikein koskaan ole tajunnut tätä ihmistyyppiä. Tuntuu, että on koko ajan joku keimailu ja rooli päällä, ettei semmoinen ihminen ole oma itsensä. Räpsytellään silmiä, puhutaan alapääjuttuja, hihitellään / kikatellaan, luodaan pitkiä katseita.
Olen nainen itse, enkä tajua tuollaista ollenkaan. Tykkään puhua asioista. Autoista, maailman tapahtumista, vaikka puutarhatöistä, jos se vastapuolta kiinnostaa. Sukupuolella ei ole väliä. En ymmärrä miksi pitää keekoilla ja venkoilla ja räpsyttää, kun voisi olla ihan vain oma itsensä.
Ehkäpä en sitten ole vain flirtti. Ukon kuitenkin onnistuin saamaan.
Not like other girls bongattu!
Keittiöpsykologin näkökulmasta sulla on vakavia ongelmia itsetunnossa. Edelleen kyökkipsykologin linjalla jatkan, ja neuvon, että unohda jo ne sukupuolet siellä työpaikalla, ja kohtele kaikkia työkavereita ihan vaan ihmisinä, niin lakkaa se pipo kiristämästä.
Vierailija kirjoitti:
Keittiöpsykologin näkökulmasta sulla on vakavia ongelmia itsetunnossa. Edelleen kyökkipsykologin linjalla jatkan, ja neuvon, että unohda jo ne sukupuolet siellä työpaikalla, ja kohtele kaikkia työkavereita ihan vaan ihmisinä, niin lakkaa se pipo kiristämästä.
Kehotan kyökkipsykologia huomioimaan, että vastakkaisen kyökkipsykologistieteellisen tutkimussuunnan mukaisesti ihminen saattaa kokea edellä kuvaillussa tilanteessa oikeutettua hämmennystä, jolle on olemassa kyökkipsykologiset perusteet. Lisäksi neuvon tätä kommentoijaa unohtamaan tiukat päähineet ja keskittymään olennaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä se tykkää työn vastapainoksi jutella vähän kevyempiä ja pieni flirtti saa hänelle paremman mielen. Voi olla, että hän ei innostu teidän asiapitoisista keskusteluista.
Tai hän on aistinut, että ette pidä hänestä ja siksi hän on epävarma teidän kanssanne kun kuvittelee, että naisporukalla on jotain häntä vastaan (esim. puhutte pahaa selän takana) ja siksi häntä pelottaa lähestyä teitä. Sen sijaan hän keskustelee miesten kanssa, sillä hän uskoo, että miehet pitävät hänestä.
Ei ole mitään naisporukkaa, klikkejä tai kyräilyä ja työpaikka on miesvaltainen muutenkin (IT-ala). Muut juttelevat aika asiapitoisesti (tosin kylläkin rennosti) muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Hän kadehtii säkenöivää älyäsi, jolla olet hurmannut kaikki työpaikan miehet. Hän haluaa miehiltä huomiota, mutta se kaikki valuu sinulle, koska olet niin asiallinen, hauska ja fiksu!
Tämä oli varmaan se, mitä haettiin?
En ole tietääkseni hurmannut, vaan nimenomaan olen luotettava kollega ja ihan mukava & asiallinen -- ja sille höpöttäjälle myös. Mutta mielessäni ihmettelen joskus sellaisen käytöksen motiiveja (en ole livenä kommentoinut asiasta kenellekään, enkä ole mikään kiusaajatyyppikään missään nimessä).
Niin varmaan joo, ehkä jos on autisti?
Emmä vaan.
Eriasia on jos aletaan kosketelemaan.
Sellaisesta sanon suoraan että näpit irti ja tönäisen kauemmaksi.
Harvoin kyllä naiset tuppaa rikkomaan koskemattomuutta.
Juttelu on juttelua ja juominen on juomista.
Aika paljon päässä vika jos alkaa ylitulkitsemaan asioita jotka eivät ole mitään muuta kuin mitä ovat.