Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Naiset tuhoavat itsensä

Vierailija
26.06.2006 |

katselin joku aika sitten (ulkomailla) yhtä ohjelmaa jossa keskusteltiin siitä kuinka nykyään eivät miehet enää alista naisia vaan naiset tekevät sen itselleen.

Olen miettinyt että niin se taitaa olla. Esim. tämä pullukka keskustelu (pullukka vaimo-komea mies) on hyvä esimerkki siitä että miehet rakastavat meitä naisia jonkun muun takia kuin ulkoisen olemuksen mutta me naiset mittailemma toisiamme ja arvostelemme muita. Ja ehkä kaikkein tuhoisinta on se että arvostelemme ja mittailemme itseämme. Itse esim. olen erittäin vaativa itselleni ja vaikka mies kuinka kerto rakastavansa minua, niin silti yritän aina vaan olla parempi. Eli vaikka tiedän että kelpaan juuri sellaisena kuin olen miehelleni, niin itselleni en. Tuijottelen peiliin ja siellä minua katsoo ruma ihminen, eikä auta vaikka kuulisin mistä että olen kaunis ja hoikka ja vaikka mitä, itselleni en kelpaa. Haluan huomauttaa että en ole mikään anoreetikko taikka muuten masentunut, vaan kärjistän nyt hieman itseäni. Eli elän ihan onnellista elämää ja olen suht sinut itseni kanssa, mutta silti voin myöntää että jossain taka-ajatuksissani olen tyytymätön itseeni.

Syy miksi kirjoitan tämän on että toivon että kaikki huomaisimme tämän jatkuvan naisiin kohdistuvan alisamisen ja aliarvioimisen (joka siis tulee muilta naisilta) jotta meidän tyttärillämme olisi parempi kuva itsestään. Itse ainakin olen alkanut miettimään mitä puhun lapselleni itsestäni (tai mitä sanon lasten kuullen) ja muista naisista. Jotenkin vaan tuntuu että meidän naisten maailma on niin ulkoisien asioiden varassa nykyään. Ja kun tuntuu etä se että yritämme näyttää hyviltä ei ole miehiä vaan niitä toisia naisia varten. Itse ainakin muistan että ne kaikkein eniten mielipahaa aiheuttavat kommentit nuoruudessa tuli naispuolisten luokkakavereiden suusta.

Koitetaan tänä kesänä arvostaa itseämme ja niitä toisia naisia myös. Ei kilpailla keskenään vaan kannustetaan ja autetaan toisiamme. Aurinkoista kesää kaikille!

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
26.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on samanlaisia mietteitä. Jatkuvasti vertaan itseäni sairaalloisesti muihin. Masennun kauniiden kavereiden seurassa. Ei auta kehuminen, ei mikään. Olen laihduttanut itseni puolessa vuodessa vain 51 kiloiseksi eli TIEDÄN olevani todella hoikka, mutta tuntuu että mikään ei riitä. En yhtään ihmettelisi jos sairastuisin joku kaunis päivä anoreksiaan. Mistä ihmeestä tällainen huono itsetunto oikein kumpuaa??? Miten ihmeessä sitä saisi kohotettua jos siihen ei auta edes mies joka ylistää minut maasta taivaaseen sekä itselleni että perheelleen ja ystävilleen!!?? Joka pitää kuin kukkaa kämmenellä eikä vielä kertaakaan ole yli 3 vuoden aikana loukannut minua teoillaan tai sanoillaan. Voiko vika muka vierläkin olla vanhassa huonossa suhteessa vai mikä tässä enää voi muka auttaa??



No joo kuullosti aika masentuneelta tekstiltä. Korostan vielä että en koe olevani masentunut. Rakastan tulevaa aviomiestäni, olen onnellinen hänen kanssaan ja elämä hymyilee kaikilta muilta tahoilta PAITSI itsetuntoni kannalta?! Omituista mutta totta :/

Vierailija
2/12 |
26.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos naisella on raskausarpia, riippuvat rinnat/liian pienet tai suuret rinnat, liikakiloja/tai on laiha, liian vähän/paljon rusketusta, selluliittia, liikaa/liian vähän meikkiä, liian peittävät/paljastavat vaatteet jne, ei saa edes mennä ovesta ulos. Varsinkaan uimarannalle tai uimahalliin...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
26.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

mun tuttavamiehet ainakin arvostelevat naisten ulkonäköä. Se miksi ne sitten rakastavat vaikka haukkuvat. En tiedä. Joskus mietin, että eivät rakasta. Tyytyvät vain johonkin kun ei niitä kaunottaria kaikille riitä.

Vierailija
4/12 |
26.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkä ikäsistä miehistä on kyse?

Kyllä munkin tuttavat arvostelivat naisia silloin parikymppisinä, mutta arvostelivat myös autoja samaan malliin. Eli ajoivat sillä rämällä escortilla mutta arvostelivat muitten bemareita :-)

Nykyään olen yöelämässä jossa suurin osa on miehiä (opiskellessa luokassa oli 2 tyytöä) ja voin sanoa että kuulen paljon sellaista jota vaimot ei kuule. Mutta vaikka miehet arvosteleva naisia keskenään, niin omaa vaimoa ei haukuta ja oma vaimo on " pyhä" . Ja ovat ihan tyytyväisiä siihen mitä kotona on. Siis on toki sikojakin jotka pettävät ja eivät arvosta naisia, mutta olen silti sitä mieltä että pahin naisen vihollinen on toinen nainen. Mies saattaa arvostella kaveriporukassa, mutta arvostaa silti sitä mitä nainen on tai tekee. Toinen nainen taas arvostelee niitä kaikkein arimpia asioitakin, eli miten kasvatat lapsesi, miten hoidat kotisi tai työsi, jne. Sen lisäksi vielä arvostellaan onko joku lihava ja se näytetään yleensä suoraan. Eli mieheltä kuulet yleensä hyviä kommentteja (ne ikävät kun ei tule sun korviin), mutta naiset sanovat pahasti yleensä epäsuorilla mutta ymmärrettävillä lauseilla. Tai katsovat alentavasti pitkin nenänvartta.

Vierailija
5/12 |
26.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saan kehuja sekä sisäisestä että ulkoisesta kauneudestani niin mieheltäni kuin nais- ja miespuolisilta kavereiltani ja työkavereiltani. Periaateessa tiedän olevani sievä ja mukava, mutta slti löydän itsestäni jatkuvasti paljon korjattavaa. Mietin joka päivä joka ikisen suupalan kohdalla, että voinko syödä tämän, vaikka tiedän olevani sopivan painoinen, enkä ole koskaan ollut yli-tai alipainoinen. Syön kyllä, mutta monesti ällöttää.

Kotona on kaikki kunnossa. Minulla on mukava mies ja kaksi mukavaa lasta. Pidän itseäni toisaalta hyvänä mutta toisaalta varsin huonona äitinä. Meillä on mukava ja iso koti ja välillä häpeän sitä, että meillä on puolet isompi kämppä kuin kavereilla. Naurettavaa.

Töissä teen työni palautteesta päätellen hyvin, mutta pidän silti itseäni laiskana. Opiskelen koko ajan työn ohella ja oikeasti tiedän, että en ole mikään laiska, tyhmä ja saamaton, vaikka välillä tuntuu siltä.

Hassua on, että joskus alle parikymppisenä en ollut yhtään näin ankara itseäni kohtaan, vaan otin elämän paljon rennommin. Joskus 22-vuotiaana taisi naksahtaa ensimmäisen kerran. Ja mitä vanhemmaksi tulen, sen armottomammaksi tulen itseäni kohtaan.

Minusta ei välttämättäikinä uskoisi, että olen tällainen, sillä vaikutan varsin rennolta ihmiseltä. Oikeastaan vain mieheni tietää, minkä friikin kanssa on naimisissa.

Vierailija
6/12 |
26.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun tuntemat alkaa jo murrosiässä keskustella minkänäköinen naisen pitää olla että se kelpaa. Ohikulkevia naisia arvostellaan ääneen jne. Tuntuu että eletään eri maailmassa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
26.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

sanoi mulle ainakin ihan suoraan että olen niin ruma että sitä hävettää kulkea mun kanssa. Nyt olen uudestaan naimisissa ja kyllä tässäkin suhteessa on kritiikkiä tullut. Ikionnellisia saatte olla joiden miehille kelpaa sellaisenaan.

Vierailija
8/12 |
26.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun nianen on tyytyväinen itseensä ja viihtyy kehossaan, hän vetää puoleensa miehiä. Ulkonäöllä ei siinä loppujen lopuksi ole juurikaan merkitystä, kunhan on suurinpiirtein " normaalin" näköinen.



Ja ne miehet jotka laittaa niitä vaatimuksia naisensa ulkonäölle, miltä ne itse näyttää?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
26.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kelpaan miehelleni sellaisen kuin olen, mutta kyllä munkin mies katselee muita naisia. Saattaa sanoa että OHO jos joku todella rintava nainen kulkee ohitse. Mutta silti pitää huolen että kehuu minua ja arvostaa minua. Mutta katselee ja ihailee mies hienoja autojakin (jopa naisia varmemmin kääntyy pää), mutta tyytyväisenä ajaa meidän perheautoa :-)

Itsekin joskus pää kääntyy kun jotain kaunista menee ohi (kaunis lapsi, kaunis nainen, komea mies), se on ihan luonnollista että silmä nauttii kauniista asioista. Mutta sanoisin että se ero on siinä että mies arvostaa sitä omaa vaimoaan vikoineen (ainakin meilä). Ei mun itsetuntoni siitä heilu jos mies katselee kaunista naista, mutta se satuttaa kun toinen nainen sanoo että mä kyllä hankkisin silikonit jos mun rinnat olis noin pienet (siis nuorena kuulin tuonkin).

Että mun itsetunnon on toiset naiset syöneet, miehet sen sijaan ovat sitä hieman nostaneet.

Vierailija
10/12 |
26.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Mun tuntemat alkaa jo murrosiässä keskustella minkänäköinen naisen pitää olla että se kelpaa. Ohikulkevia naisia arvostellaan ääneen jne. Tuntuu että eletään eri maailmassa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
26.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Minkä ikäsistä miehistä on kyse?

Kyllä munkin tuttavat arvostelivat naisia silloin parikymppisinä, mutta arvostelivat myös autoja samaan malliin. Eli ajoivat sillä rämällä escortilla mutta arvostelivat muitten bemareita :-)

Nykyään olen yöelämässä jossa suurin osa on miehiä (opiskellessa luokassa oli 2 tyytöä) ja voin sanoa että kuulen paljon sellaista jota vaimot ei kuule. Mutta vaikka miehet arvosteleva naisia keskenään, niin omaa vaimoa ei haukuta ja oma vaimo on " pyhä" . Ja ovat ihan tyytyväisiä siihen mitä kotona on. Siis on toki sikojakin jotka pettävät ja eivät arvosta naisia, mutta olen silti sitä mieltä että pahin naisen vihollinen on toinen nainen. Mies saattaa arvostella kaveriporukassa, mutta arvostaa silti sitä mitä nainen on tai tekee. Toinen nainen taas arvostelee niitä kaikkein arimpia asioitakin, eli miten kasvatat lapsesi, miten hoidat kotisi tai työsi, jne. Sen lisäksi vielä arvostellaan onko joku lihava ja se näytetään yleensä suoraan. Eli mieheltä kuulet yleensä hyviä kommentteja (ne ikävät kun ei tule sun korviin), mutta naiset sanovat pahasti yleensä epäsuorilla mutta ymmärrettävillä lauseilla. Tai katsovat alentavasti pitkin nenänvartta.

Vierailija
12/12 |
26.06.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Terveet lapset, terveys ja kaunis vaimo. Kaunis vaimo särähti! tiedän että olen ihan nätti jne, mutta ei ulkonäkö ole se oleellinen. Plääh minussa on paljon arvostettujakin puolia. Hoidan kodin, lapset ja siinä ohella olen töissä. Jokainen voi rupsahtaa joskus.. Sairastua pahasti. Kolarissa menettää jalkansa yms. Siinä punnitaan rakkaus onko jääkö mies rinnalle