Tutun lapsi selvästi autisminkirjolainen. Ottaisitko puheeksi?

Tuttavaperheen lapsi on selvästi kirjolohi. Kannattaisiko ottaa puheeksi? Muu perhe on merilohia.

Mistä näitä muiden asioihin puuttujia sikiää? Siellä on moniammatillinen työryhmä tutkimassa tätä lasta jo.

Midtä tiefät, ettei asiaa ole jo tutkittu? Jos kerran ootte vaan tuttavia.

Ei sinulla oikein ole keinoja ottaa sitä puheeksi.

Kyllä päiväkodissa huomataan ja ottavat jotenkin esille.

Kysy?

No mitä sitte meitä on moneen junaan

Ja sinä olet koulutukseltasi korkeintaan lähihoitaja, ap?

Minusta ajatus kuulostaa hyvältä varsinkin jos ette tunne vielä kovin hyvin. On erittäin hyvä jos hän pääsee sinulaisesta "kaverista" eroon ajoissa.

Sua himottaa aivan simona puuttua asiaan ja äänestytät muita, jotta saisit "oikeutuksen". Kummallinen ihminen.

Mitäpä se sulle ap kuuluu, vaikka lapsi olisi minkä kirjoinen tahansa.

Eihän hän ole sinun lapsesi.  Törkeää ystävän arvostelua ja halveksimista tuollainen, että vielä kirjoittelee asiasta tänne. Oletko ihan kunnossa ap?

Älä puutu asiaan, josta et oikeasti tiedä mitään. Jätä diagnoosien teko ammattilaisille. 

5-vuotisneuvola on hyvin kattava. Kyllä tuollainen siellä olisi huomattu, jos aihetta olisi ollut.

Niin. Kyllä koira koiran tuntee. Taidat itse olla autisti, kun noin herkkä tutka...

Tuollainen asia otetaan esiin vain, jos kuuluu lasta hoitavien ammattilaisten joukkoon. Sinä et kuulu eikä sinulla varmasti ole minkäänlaista ammattitaitoa alalle, joten ei ole tarpeen levitellä kuvitelmiasi. 

Ap on selvästi muiden asioihin kärkkäästi nokkansa tunkeva juorueukko. Pitäisikö ottaa puheeksi?

Lapsella voi olla jo diagnoosi, ei kaikki vanhemmat näistä halua avoimesti puhua. On neuvolan tehtävä olla huolissaan lapsen kehityksestä, eikä sinun.

Hei mulla vähän sama juttu!

Lapsikin taitaa olla saman ikäinen. Itse en ottaisi puheeksi kun ei tiedä miten toinen suhtautuu. Itsellä aika herkkä silmä tällaisiin kun itselläkin autistinen poika. Kaverini tietää tästä. Hän välillä jotain on ns ihmetellyt, nyt viimeksi kuivaksi opettelusta. Tällä lapsella vielä vaippa. Olen sanonut vain että meilläkin tällä yhdellä lapsella kesti kauan mutta oppi hänkin lopulta jne. En usko myöskään että lasta vielä siltä saralta tutkitaan mutta ihan varmasti on asiaan kiinnitetty huomiota päiväkodista jossa käy.

Itsellä kyllä kokemus että itse saa aika valveutunut olla että näihin puututaan. Oman laosen tutkimukset lähti aikanaan siitä että itse otin asian puheeksi. Ennen kouluikää sai sitten jo autismi-diagnoosin.

Tiedän tapauksia joita diagnosoitu vasta pitkälle kouluikää ja ollaan jo vähän myöhässä kuntoutusten suhteen.

Itse olisin varmaan ollut helpottunut jos joku olisi jo aiemmin sanonut minulle autismiepäilyistä mutta kaikki ei suhtaudu samalla tavalla niin olen siksi hiljaa.

Ei siihen sinua tarvita mitenkään, koska:

A) Neuvola, hoitopaikka tai koulu kyllä ottaa asian puheeksi, jos on aihetta, eikä perhe ehdi ensin.

B) Lapsi voikin olla jo tutkittu ja diagnosoitu sekä terapioissa (tai prosessi kesken), mutta miksipä siitä sinua tai muita tiedottaa.

C) Jos kyse ensimmäisestä (tai ainoa) lapsesta, voi vanhemmalla kestää hetki tajuta, että mikä on tai ei ole normaalia. Siihenkään ei tarvita sinua, kyllä todellinen lähipiiri siinä auttaa, jos tarvetta on.

D) Jos vanhempi ei pysty hyväksymään autismi diagnoosia, eli asia on vaikea, ei siihenkään sinun apua tarvita. Tiedän yhden vanhemman, joka ei edelleenkään pysty hyväksymään teini-ikään jo tulevan lapsensa autismia. Ja kyseessä siis on niin autisti lapsi, että muille asian selviämiseen menee noin 30 sekuntia, mutta vanhempi pyrkii kieltämään edelleen, vaikka joka taholta jo lähetetty eteenpäin sekä kaikenlaisten toimien kohteena jo ovat. Et pysty tätäkään asiaa viemään eteenpäin.

Älä puutu. Tulee mieleen eräs autistinen poika, jonka vanhemmille koululla kesti kirjaimellisesti vuosia saada viesti perille, että jotain on. Ja diagnoosi sekä tukitoimet tulivat, toki monin osin lapsen kannalta myöhään. Vanhemmat vihdoin tässä kohtaa asian myönsivät, mutta olivat myös sitä mieltä, ettei kukaan saa saada vihiä. Juu ei, ei kerrota, mutta kaikki ympärillä olivat jo vuosia miettineet, että milloin vanhemmat vihdoin asian myös hoksaavat. Muille tämä oli ollut täysin selvää jo pitkään. Mutta silti, ei - ei ole sinun tehtäväsi kertoa. Kertomista voi ajatella vain sellainen henkilö, joka tuntee vanhemman niin hyvin, ettei kertomista tarvitse edes miettiä.