Muita jotka aidosti EIVÄT halua parisuhteeseen?

En minäkään. Olen tyytyväinen elämääni, joten miksi haluaisin muuttaa jotakin hyväksi todettua?

Minäkään halua olla missään henkkamaukkaparisuhteessa, jossa juostaan ostareissa metsästämässä aleteepaitoja ja muotimeikkejä! Mielummin käytän rahani johonkin josta oikeasti pidän!

Ensin prismaperheet, sitten tämä. Mihin maailma on menossa??

Ihailen sinua. Haluaisin olla samanlainen mutta heikkona ihmisenä en osaa olla yksin ja olenkin nyt naimisissa. Olisi paljon helpompaa asua yksin.

Vierailija kirjoitti:

Ihailen sinua. Haluaisin olla samanlainen mutta heikkona ihmisenä en osaa olla yksin ja olenkin nyt naimisissa. Olisi paljon helpompaa asua yksin.

Mukava kuulla. Viihdyn aidosti sinkkuna, ärsyttää vaan kun ihmiset olettavat minun voivani huonosti ja olevani onneton, kun ei ole kumppania. Tätä ei kukaan suostu uskomaan, ja väittää aina, että on huono itseluottamus tai jotain.

MGTOW on miehille ainoa oikea valinta. Ja nyt mammat saa alatumputtaa tätä, vaikka aloitusta ylä-onanoivatkin

Vierailija kirjoitti:

MGTOW on miehille ainoa oikea valinta. Ja nyt mammat saa alatumputtaa tätä, vaikka aloitusta ylä-onanoivatkin

Kukaan ei kertonut aloittajan sukupuolta, tai seksuaalisuutta.

Jep. En halua sellaista minkälaiseksi parisuhde nykyään määritellään. Mutta avoin sellaiselle mikä tulee luonnostaan, tärkeä läheinen ihmissuhde. Ei mikään rakenneltu tai mikään "parisuhteen hoitamista" vaativa. Tai sellainen missä käytetään toista oman vahvuuden korvikkeena. Totutaan siihen yhteiseloon liikaa.

Ihmiset jos klikkaa yhteen ja antavat toisilleen voimaa ja nautintoa, joka heidän vahvuuttaan kehittää, niin he palaavat aina toistensa luo, ilman draamaa ja haavekuvia. Tällaisia suhteita tulisi enemmän varmaan vähän erilaisessa maailmassa ja ajassa, jossain missä ihmiset kohtaavat enemmän käytännön toimissa yhteistyötä tehden eikä niin että rakennetaan oman elämän osa-alueet ensin ja sitten etsimällä etsitään ja rakennellaan sitä ihmissuhdealuetta myös. Haetaan palikkaa siihen oman elämän palapeliin. Mutta näin kai palapelielämä on nykyään se parhaan ja tasapainoisimman elämän ihanne.

Lisäksi tuoksuherkkyys käytännössä estää parisuhteen, kun on niin rajattu määrä ihmisiä muutenkin jotka seksikumppaniksi käyvät. Ei kiihotu tarpeeksi ja seksi sattuu jos toinen on vaan "ihan kiva". Tässäkin vuosien yhteiselo saattaa tulla ongelmaksi kun himo laantuu kuitenkin.

Eli helpompi jos yrittää vaan nauttia hetkistä ihmisten kanssa ja kehittää oma vahvuus sellaiseksi että pärjää ilman ketään jatkuvaa tukipilaria.

Uppista

Parisuhde ei ole poissuljettu, mutta yhteinen koti=ei kiitos.

N37

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihailen sinua. Haluaisin olla samanlainen mutta heikkona ihmisenä en osaa olla yksin ja olenkin nyt naimisissa. Olisi paljon helpompaa asua yksin.

Mukava kuulla. Viihdyn aidosti sinkkuna, ärsyttää vaan kun ihmiset olettavat minun voivani huonosti ja olevani onneton, kun ei ole kumppania. Tätä ei kukaan suostu uskomaan, ja väittää aina, että on huono itseluottamus tai jotain.

Aah-hah-hah... tästä tuli mieleeni eräs terveystarkastus. Ja tämä on totta! Erällä yksityisellä lääkäriasemalla oli työterveyden puolesta jokin, mikä lie, ikäryhmätarkastus. Siinä täyteltiin rasti ruutuun valintakysymyksiä ja hoitaja oli ne purkanut paperille ennen lääkärin tapaamista. Yksi kohta jäi mieleen:

Asuu yksin mutta sanoo olevansa onnellinen.

Hitto mua nauratti, kas kun ei "väittää olevansa onnellinen".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihailen sinua. Haluaisin olla samanlainen mutta heikkona ihmisenä en osaa olla yksin ja olenkin nyt naimisissa. Olisi paljon helpompaa asua yksin.

Mukava kuulla. Viihdyn aidosti sinkkuna, ärsyttää vaan kun ihmiset olettavat minun voivani huonosti ja olevani onneton, kun ei ole kumppania. Tätä ei kukaan suostu uskomaan, ja väittää aina, että on huono itseluottamus tai jotain.

Aah-hah-hah... tästä tuli mieleeni eräs terveystarkastus. Ja tämä on totta! Erällä yksityisellä lääkäriasemalla oli työterveyden puolesta jokin, mikä lie, ikäryhmätarkastus. Siinä täyteltiin rasti ruutuun valintakysymyksiä ja hoitaja oli ne purkanut paperille ennen lääkärin tapaamista. Yksi kohta jäi mieleen:

Asuu yksin mutta sanoo olevansa onnellinen.

Hitto mua nauratti, kas kun ei "väittää olevansa onnellinen".

Jotkut elää vielä täysin parisuhdekuplassa.

Haluan kyllä parisuhteeseen, mutten kenen tahansa kanssa vaan sen täydellisen jonka kanssa on helppoa elämä, ei niin että elämääni tulee yksi draama lisää. 

Parisuhde pelkästään parisuhteen takia ei kiinnosta eikä se ole minulle mikään tavoite. Yksin on hyvä olla. Mutta jos löytäisin ihmisen, jonka kanssa yhdessäolo tuntuisi hyvältä, en varmasti sanoisi ei.

Minä. Puoliso kuoli muutama vuosi sitten enkä usko että uutta parisuhdetta enää haluan. En edes vanhuuden turvaksi (olen 65).

Minä en halua! Olen 38, yksi lapsi, mies jätti viime kesänä ja uutta en huoli. Mieluummin keskityn lapseni, työhön, kavereihin, harrastuksiin kuin miehen miellyttämiseen. Entä sitten jos yksin kuolenkin?

Itse ajattelin hyvin pitkää että en ole lainkaan parisuhdetyyppiä koska tykkäsin tehdä asiat omalla tavallani ja omaan tahtiin. Sitten kuitenkin löysin vähän vanhemmalla iällä miehen jonka kanssa yhdessäolo tuntui ihan uskomattoman helpota ja luontevalta. En hämmästyksekseni joutunutkaan luopumaan oikein mistään enkä kaivannutkaan enää sitä "täydellistä vapautta" joka oli minulle aikaisemmin niin tärkeää. Saan kuitenkin mennä ja tulla lopulta aika lailla oman mieleni mukaan edelleen. Mutta en vain enää halua olla niin paljon menossa koska yhteinen aika miehen kanssa antaa myös niin paljon.

Tätä en ehkä aikaisemmin oikein hahmottanut vaan kuvittelin että se parisuhdeaika on jotenkin aina pois muusta ja joku pakollinen asia joka pitää vain suorittaa että saa sitten taas tehdä mitä haluaa. Mutta hyvässä suhteessa se toisen kanssa olo on yksi iso asia jota oikeasti haluaa.

Mutta voin kyllä edelleen samaistua oikein hyvin niihin jotka eivät parisuhdetta halua tai kaipaa. Eikä se varmaankaan ole kaikille oikea elämäntapa. Sitä pitää oikeasti haluta ja siitä nauttia.

Minä otan mieluummin turvarannekkeen sitten aikanaan, kun siitä puolison välittämisestä ja ihmisyydestä ei oikeasti ole mitään varmuutta ja kokemusta. Aikamoinen riski on kumppanin pitäminen omalle terveydelle ja hengelle.

Olen todella onnellinen sinkku. Ystävät on sitä varten jos haluaa seurassa jotain tehdä. Kaikki on niiiiin paljon parempaa sinkkuna. En todellakaan kaipaa mitään miestä jalkoihin pyörimään.

Vierailija kirjoitti:

Jep. En halua sellaista minkälaiseksi parisuhde nykyään määritellään. Mutta avoin sellaiselle mikä tulee luonnostaan, tärkeä läheinen ihmissuhde. Ei mikään rakenneltu tai mikään "parisuhteen hoitamista" vaativa. Tai sellainen missä käytetään toista oman vahvuuden korvikkeena. Totutaan siihen yhteiseloon liikaa.

Ihmiset jos klikkaa yhteen ja antavat toisilleen voimaa ja nautintoa, joka heidän vahvuuttaan kehittää, niin he palaavat aina toistensa luo, ilman draamaa ja haavekuvia. Tällaisia suhteita tulisi enemmän varmaan vähän erilaisessa maailmassa ja ajassa, jossain missä ihmiset kohtaavat enemmän käytännön toimissa yhteistyötä tehden eikä niin että rakennetaan oman elämän osa-alueet ensin ja sitten etsimällä etsitään ja rakennellaan sitä ihmissuhdealuetta myös. Haetaan palikkaa siihen oman elämän palapeliin. Mutta näin kai palapelielämä on nykyään se parhaan ja tasapainoisimman elämän ihanne.

Lisäksi tuoksuherkkyys käytännössä estää parisuhteen, kun on niin rajattu määrä ihmisiä muutenkin jotka seksikumppaniksi käyvät. Ei kiihotu tarpeeksi ja seksi sattuu jos toinen on vaan "ihan kiva". Tässäkin vuosien yhteiselo saattaa tulla ongelmaksi kun himo laantuu kuitenkin.

Eli helpompi jos yrittää vaan nauttia hetkistä ihmisten kanssa ja kehittää oma vahvuus sellaiseksi että pärjää ilman ketään jatkuvaa tukipilaria.

Ööh, sähän kuvailit nyt oikean parisuhteen? Mitä ihmettä olet tähän asti asiasta ymmärtänyt, että ollaan jonkun kanssa vain muodon vuoksiko :O ?

Ja miksi kukaan koskaan menisi sänkyyn sellaisen kanssa, joka on vaan "ihan kiva"? Eikö omaa tahtoa ole ollenkaan, tehdään vain niinkuin joku toinen tahtoo?

Pelottavalta kuulostaa :( Miettikää nyt vähän enemmän ennenkuin teette huonoja päätöksiä!