Olen 40v mies ja jään lapsettomaksi, koska en löydä kumppania. :(

Minulla thainaisia työkavereita, mukavia, reippaita ja kovia tekemään töitä. Monet olleet pitkän aviossa miestensä kanssa.

NAL(sinkut palsta) kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia te naiset kannatatte jotain vaimojen hakemista aasiasta.

Kyseessä on ihmiskauppa, jossa naiset ovat kauppatavaraa.

Meillä on jo nyt täällä kaikki turvakodit täynnä näitä aasialaisia "vaimoja", koska nämä kyseiset miehet kohtelee niitä niin huonosti. Avioerotilastoja johtaa nämä aasialaiskauppaliitot.

Jotain solidaarisuutta toisia naisia kohtaan, ei naiset ole jotain kaupattavaa ja siitettävää tavaraa, jotka joutuu sitten pakenemaan turvakotiin suomalaismiestä, joka oikeasti ostaa toisia ihmisiä.

Mikähän se on koko totuus noista "vaimoista". Naisia joiden kulttuurissa raha on jumala. Ei näiden kulttuurissa tunneta mitään rakkausavioliittoja vaan taloudellinen hyöty on kaikki kaikessa. Moni näistä on entinen baarityttö ja järki eikä halu riitä muuhun kuin palata vanhaan ammattiin Suomessakin. Näitä on turha yrittää ymmärtää suomalaisessa kontekstissa järjestetyt rahan vuoksi solmitut avioliitot ovat näille ihan ok.

Määrittele"rakkausavioliitto" Oletko ihan varma, että esim. tämä Maisa Torpan tuorein on "rakkausavioliitto"? Ja mitä pahaa on taloudellisen hyödyn hakemisessa? Kyllä miehellekkin helppo raha kelpaa siinä missä helppo pillukin. Ja suomalaiset naiset ovat ihan samalla tavalla rahan perään, ei vain monella ulkonäkö siihen riitä. Vai miksi missi ei koskaan"rakastu"bussikuskiin tai varastomieheen. Oletko ihan varma, että Kimi Räikkönen olisi taksikuskina mallinaisten suosiossa?

Vain nainen, jonka ulkonäkö ei riitä rikkaaseen mieheen höpöttää"rakkausavioliitosta"

Onko siis Maisa Torppa mielestäsi todella kaunis nainen? Missit rakastuvat bussikuskeihin ja varastomiehiin, ne vain eivät tule otsikoihin. Kimi Räikkönen taas ei ole komea mies, joten tarvitseekin varmaan rahaa naismenestykseen.

Ne oikeasti kauniit ihmiset löytävät nimenomaan rakkausliiton, ei heidän tarvitse tyytyä yhtään mihinkään, ei edes varakkaaseen mieheen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä 32v helsinkiläisnainen joka ei ole löytänyt yhtäkään miesehdokasta joka haluaisi lapsia (tai edes sitoutua). Olen jo vakavasti harkinnut muuttoa jonnekin Kainuuseen, meno on käynyt niin ankeaksi deittimarkkinoilla täällä pk-seudulla. :(

Minkälainen ulkonäkö ja harrastukset/kiinnostukset?

Hoikka brunetti, harrastukset lähinnä liikuntaa, ruuanlaittoa, musiikkia ja muuta yksilösuorittamista.

Haluaisitko tutustua 33v mieheen joka nauttii myös liikunnasta ja ruoanlaitosta?

Laita vaikka spostia pkseutu@luukku.com

Laitoin mailia. -tuo lainattu

Tästä tuli minulle hyvä mieli, hienoa että tämän palstan kautta voi yrittää tutustua ja toiset uskaltavat tarttua mahdollisuuteen.  eri

Vierailija kirjoitti:

Minulla thainaisia työkavereita, mukavia, reippaita ja kovia tekemään töitä. Monet olleet pitkän aviossa miestensä kanssa.

Uudempi sukupolvi mikä tuolla on nyt 18-25v. on hieman tarkempia kenen matkaan lähtee. Kiinalaiset kuulemma nostivat ''taksaa'' sillä he ei vaadi naiseltaan työssäkäyntiä

Vierailija kirjoitti:

Sä olet muutenkin jo liian vanha siittämään, saat isolla todennäköisyydellä ei terveitä lapsia.

Googleta paternal age effect.

Esim. spermapankit ei edes ota vastaan sun ikäistä spermaa, koska tuotat sairaita siittiöitä.

Mieheni aloitti nelikymppisenä ja meillä on 3 tervettä lasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä roskaa nämä viestit. Tietenkin tuossa iässä on vielä kaikki mahdollisuudet. Siitä vain nettideittailemaan.

Naisilla on joku kumma pakkomielle painaa alas nelikymppisiä isäksi haluavia. Sitten jos nainen sattuu tulemaan raskaaksi samassa iässä, niin onnitellaan ja hehkutetaan. Ilmiö näkyy selvästi tällä palstalla.

Tätä en ole koskaan käsittänyt, ovatko naiset jotenkin kateellisia miesten pitempään kestävästä hedelmällisestä ajasta?

Ovat kateellisia ja katkeria. Ja omalla kohdallaan onkin sitten realiteetit täysin hukassa, esim. Vauvakuume-puolella on liki viisikymppisiä raskautta yrittäviä ja muut naiset komppaavat sekä tukevat täysillä. Tuossa olisi jo vähän tarvettakin palautella maan pinnalle, voin kuvitella millaista tekstiä tulisi jos vauvakuumeilija olisi samanikäinen mies.

Tätä mäkin olen ihmetellyt. On naisia jolle iskee vauvakuume vasta yli 40 v. Ja aina löytyy tukijoita, ja selkään taputtajia. Ne jotka neuvovat menemään heti hoitoja hakemaan niin lytätään täysin. Isukki en sitten pitäisi olla nuorempia kirjottajien mielestä. Vanhempi mies ja nuorempia nainen on monelle se härän punanen viitta.

Voi hyvänen aika! Mikä punainen viitta? Täällä aika moni on yrittänyt selittää, ettei ehkä vanhempi mies miellytä. Sitäpaitsi nuoremmat naiset voivat ihan vapaasti vastata aloittajan treffikutsuun. Naisilla on myös omia mielipiteitä ja mieltymyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä roskaa nämä viestit. Tietenkin tuossa iässä on vielä kaikki mahdollisuudet. Siitä vain nettideittailemaan.

Naisilla on joku kumma pakkomielle painaa alas nelikymppisiä isäksi haluavia. Sitten jos nainen sattuu tulemaan raskaaksi samassa iässä, niin onnitellaan ja hehkutetaan. Ilmiö näkyy selvästi tällä palstalla.

Tätä en ole koskaan käsittänyt, ovatko naiset jotenkin kateellisia miesten pitempään kestävästä hedelmällisestä ajasta?

Ovat kateellisia ja katkeria. Ja omalla kohdallaan onkin sitten realiteetit täysin hukassa, esim. Vauvakuume-puolella on liki viisikymppisiä raskautta yrittäviä ja muut naiset komppaavat sekä tukevat täysillä. Tuossa olisi jo vähän tarvettakin palautella maan pinnalle, voin kuvitella millaista tekstiä tulisi jos vauvakuumeilija olisi samanikäinen mies.

Tätä mäkin olen ihmetellyt. On naisia jolle iskee vauvakuume vasta yli 40 v. Ja aina löytyy tukijoita, ja selkään taputtajia. Ne jotka neuvovat menemään heti hoitoja hakemaan niin lytätään täysin. Isukki en sitten pitäisi olla nuorempia kirjottajien mielestä. Vanhempi mies ja nuorempia nainen on monelle se härän punanen viitta.

Voi hyvänen aika! Mikä punainen viitta? Täällä aika moni on yrittänyt selittää, ettei ehkä vanhempi mies miellytä. Sitäpaitsi nuoremmat naiset voivat ihan vapaasti vastata aloittajan treffikutsuun. Naisilla on myös omia mielipiteitä ja mieltymyksiä.

Hoppikset luulee saavansa jokaisen 18-30v. sen takia kun jollain toisella hopealla oli lykästynyt. Ei näin!

Ap tee videoita youubeen, jossa sinulla on raskausmaha, käyt synnytysvalmennuksessa, käyt ottamassa synnytyssupistuksia, laitat kellon soimaan öisin ja vaihdat harjoitusvauvalle vaippoja jne. Saat takuuvarmasti katselijoita ja joku nainen haluaa thdä kanssasi lapsia koska osoitat miten perehtynyt ja sitoutunut olet. Onnea isyyteen :)

Kyllä se olisi molempien sukupuolten hyvä tehdä itselle ja toiselle selväksi, kuuluvatko ne lapset elämään + mikä prioriteetti lapsen teolla on. Mulla on pari naiskaveria, jotka jättivät miehen sen vuoksi, että mies sanoi suoraan, että ei halua lapsia. Toinen löysi miehen, joka halusi, heillä on perhe, toinen ei löytänyt, hän on nyt 40+ sinkku. 

Eli eihän mikään ratkaisu ole varma = vaikka jättää sen, joka ei lasta halua, ei se ole tae siitä, että löytää jonkun, joka haluaa ja joka muutoin tuntuu sopivalta.

Tavallaan olen taipuvainen ajattelemaan, että jos oikeasti ne lapset ovat elämän tärkein asia ja tavoite, miksi sitten ei olisi valmis parisuhteesta tinkimään. Ei tietenkään siis siten, että ottaa nyt ihan kenet vaan tai minkä hyvänsä juopon/kapakkaruusun, mutta jonkun tavallisen, kivan, ihan hyvän puolison, joka haluaa lapsia samalla tavalla kuin itse. Että kumpikin alusta lähtien panostaisi nimenomaan yhteiseen vanhemmuuteen, perheeseen, eikä niinkään johonkin jalat alta vievään romanttiseen parisuhteeseen.

Ja suoraan sanottuna epäilen, että aika iso osa ihmisistä näin toimiikin. Ja että ihan onnellisia perheitä, vanhempia ja ennen kaikkea lapsia voi näin ollakin.

Jos alkaa näyttämään siltä, että nyt ei kaikkea saa, pitää miettiä, mitä oikeasti haluaa ja tavoitella sitä.

Miten olet parisuhdetta etsinyt? Luulisi viidessä vuodessa löytyneen jo useampi halukas heila. Oletko kenties ihastunut aina johonkin naistyyppiin, joka ei halua lapsia etkä saa rikottua tätä noidankehää? Hyvälle miehelle ylensä on aina vientiä, niin herää kysymys mitä annettavaa sinulla on parisuhteeseen ja perhe-elämään?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se olisi molempien sukupuolten hyvä tehdä itselle ja toiselle selväksi, kuuluvatko ne lapset elämään + mikä prioriteetti lapsen teolla on. Mulla on pari naiskaveria, jotka jättivät miehen sen vuoksi, että mies sanoi suoraan, että ei halua lapsia. Toinen löysi miehen, joka halusi, heillä on perhe, toinen ei löytänyt, hän on nyt 40+ sinkku. 

Eli eihän mikään ratkaisu ole varma = vaikka jättää sen, joka ei lasta halua, ei se ole tae siitä, että löytää jonkun, joka haluaa ja joka muutoin tuntuu sopivalta.

Tavallaan olen taipuvainen ajattelemaan, että jos oikeasti ne lapset ovat elämän tärkein asia ja tavoite, miksi sitten ei olisi valmis parisuhteesta tinkimään. Ei tietenkään siis siten, että ottaa nyt ihan kenet vaan tai minkä hyvänsä juopon/kapakkaruusun, mutta jonkun tavallisen, kivan, ihan hyvän puolison, joka haluaa lapsia samalla tavalla kuin itse. Että kumpikin alusta lähtien panostaisi nimenomaan yhteiseen vanhemmuuteen, perheeseen, eikä niinkään johonkin jalat alta vievään romanttiseen parisuhteeseen.

Ja suoraan sanottuna epäilen, että aika iso osa ihmisistä näin toimiikin. Ja että ihan onnellisia perheitä, vanhempia ja ennen kaikkea lapsia voi näin ollakin.

Jos alkaa näyttämään siltä, että nyt ei kaikkea saa, pitää miettiä, mitä oikeasti haluaa ja tavoitella sitä.

Googlettamalla sanan kumppanuusvanhemmuus tahtoo löytyä miehiä jotka olisivat valmiita järkivanhemmuuteen. Kannattaa perehtyä aiheeseen ja laittaa vaikkapa Suomi24:sen (lapsettomuus) puolelle ilmoitusta muistaen kuitenkin tehdä hyvän ennakkokarsinnan oli sitten kumpaa sukupuolta tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se olisi molempien sukupuolten hyvä tehdä itselle ja toiselle selväksi, kuuluvatko ne lapset elämään + mikä prioriteetti lapsen teolla on. Mulla on pari naiskaveria, jotka jättivät miehen sen vuoksi, että mies sanoi suoraan, että ei halua lapsia. Toinen löysi miehen, joka halusi, heillä on perhe, toinen ei löytänyt, hän on nyt 40+ sinkku. 

Eli eihän mikään ratkaisu ole varma = vaikka jättää sen, joka ei lasta halua, ei se ole tae siitä, että löytää jonkun, joka haluaa ja joka muutoin tuntuu sopivalta.

Tavallaan olen taipuvainen ajattelemaan, että jos oikeasti ne lapset ovat elämän tärkein asia ja tavoite, miksi sitten ei olisi valmis parisuhteesta tinkimään. Ei tietenkään siis siten, että ottaa nyt ihan kenet vaan tai minkä hyvänsä juopon/kapakkaruusun, mutta jonkun tavallisen, kivan, ihan hyvän puolison, joka haluaa lapsia samalla tavalla kuin itse. Että kumpikin alusta lähtien panostaisi nimenomaan yhteiseen vanhemmuuteen, perheeseen, eikä niinkään johonkin jalat alta vievään romanttiseen parisuhteeseen.

Ja suoraan sanottuna epäilen, että aika iso osa ihmisistä näin toimiikin. Ja että ihan onnellisia perheitä, vanhempia ja ennen kaikkea lapsia voi näin ollakin.

Jos alkaa näyttämään siltä, että nyt ei kaikkea saa, pitää miettiä, mitä oikeasti haluaa ja tavoitella sitä.

Järjellä ajatellen asia on tietysti juuri näin. Mutta aika harva kuitenkaan pystyy tai edes haluaa ajatella näitä asioita järjellä, sillä onhan koko lapsenteko aika romantisoitu juttu. Käsitys höttöisestä ihanasta raskaudesta jota seuraa meidän yhteinen tuhiseva vaaveli - harva kykenee ryhtymään tähän kuten muihin elämäntavoitteisiin.

Ja kun kirjoitin tämän, samalla tavalla kyllä romantisoidaan montaa muutakin asiaa, kuten vaikka talon rakentamista...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se olisi molempien sukupuolten hyvä tehdä itselle ja toiselle selväksi, kuuluvatko ne lapset elämään + mikä prioriteetti lapsen teolla on. Mulla on pari naiskaveria, jotka jättivät miehen sen vuoksi, että mies sanoi suoraan, että ei halua lapsia. Toinen löysi miehen, joka halusi, heillä on perhe, toinen ei löytänyt, hän on nyt 40+ sinkku. 

Eli eihän mikään ratkaisu ole varma = vaikka jättää sen, joka ei lasta halua, ei se ole tae siitä, että löytää jonkun, joka haluaa ja joka muutoin tuntuu sopivalta.

Tavallaan olen taipuvainen ajattelemaan, että jos oikeasti ne lapset ovat elämän tärkein asia ja tavoite, miksi sitten ei olisi valmis parisuhteesta tinkimään. Ei tietenkään siis siten, että ottaa nyt ihan kenet vaan tai minkä hyvänsä juopon/kapakkaruusun, mutta jonkun tavallisen, kivan, ihan hyvän puolison, joka haluaa lapsia samalla tavalla kuin itse. Että kumpikin alusta lähtien panostaisi nimenomaan yhteiseen vanhemmuuteen, perheeseen, eikä niinkään johonkin jalat alta vievään romanttiseen parisuhteeseen.

Ja suoraan sanottuna epäilen, että aika iso osa ihmisistä näin toimiikin. Ja että ihan onnellisia perheitä, vanhempia ja ennen kaikkea lapsia voi näin ollakin.

Jos alkaa näyttämään siltä, että nyt ei kaikkea saa, pitää miettiä, mitä oikeasti haluaa ja tavoitella sitä.

Järjellä ajatellen asia on tietysti juuri näin. Mutta aika harva kuitenkaan pystyy tai edes haluaa ajatella näitä asioita järjellä, sillä onhan koko lapsenteko aika romantisoitu juttu. Käsitys höttöisestä ihanasta raskaudesta jota seuraa meidän yhteinen tuhiseva vaaveli - harva kykenee ryhtymään tähän kuten muihin elämäntavoitteisiin.

Ja kun kirjoitin tämän, samalla tavalla kyllä romantisoidaan montaa muutakin asiaa, kuten vaikka talon rakentamista...

Vähän pakko romantisoida, koska joudut asumaan tämän toisen kanssa ja olemaan muutenkin tekemisissä. Kulissiliitossa pitäisi sitten sallia sivusuhteet ettei pakota toista olemaan ilman nautintoa.

Oletko muuten koskaan ollut selvän tyytyjän kanssa sängyssä? Ne ei pidemmän päälle pysty pidättämään sitä etteivät ole haluamansa ihmisen seurassa.

Vierailija kirjoitti:

Naisille on tehty spermapankki josta voi saada spermaa lasten tekoa varten jos kumppania ei löydy tai on lesbosuhteessa.

Miehille ei ole mitään raskauspankkia lasten tekoa varten jos kumppania ei löydy tai on homosuhteessa.

Kannattaa naisten pitää mielessä miten etuoikeutettuja tässä asiassa ovatkaan. Olemmepa me miehet jaloja kun annamme spermaamme. Voisimme olla antamattakin.

Kiukkuiset feministit kävivät alapeukuttelemassa. Oi kun söpöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä 32v helsinkiläisnainen joka ei ole löytänyt yhtäkään miesehdokasta joka haluaisi lapsia (tai edes sitoutua). Olen jo vakavasti harkinnut muuttoa jonnekin Kainuuseen, meno on käynyt niin ankeaksi deittimarkkinoilla täällä pk-seudulla. :(

Minkälainen ulkonäkö ja harrastukset/kiinnostukset?

Hoikka brunetti, harrastukset lähinnä liikuntaa, ruuanlaittoa, musiikkia ja muuta yksilösuorittamista.

Haluaisitko tutustua 33v mieheen joka nauttii myös liikunnasta ja ruoanlaitosta?

Laita vaikka spostia pkseutu@luukku.com

Laitoin mailia. -tuo lainattu

Tästä tuli minulle hyvä mieli, hienoa että tämän palstan kautta voi yrittää tutustua ja toiset uskaltavat tarttua mahdollisuuteen.  eri

Samaa mieltä.

Anonyymin sähköpostin tekemisessä ei mene kuin pieni hetki eikä siinä mitään menetä kun tutustuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä 32v helsinkiläisnainen joka ei ole löytänyt yhtäkään miesehdokasta joka haluaisi lapsia (tai edes sitoutua). Olen jo vakavasti harkinnut muuttoa jonnekin Kainuuseen, meno on käynyt niin ankeaksi deittimarkkinoilla täällä pk-seudulla. :(

Minkälainen ulkonäkö ja harrastukset/kiinnostukset?

Hoikka brunetti, harrastukset lähinnä liikuntaa, ruuanlaittoa, musiikkia ja muuta yksilösuorittamista.

Haluaisitko tutustua 33v mieheen joka nauttii myös liikunnasta ja ruoanlaitosta?

Laita vaikka spostia pkseutu@luukku.com

Laitoin mailia. -tuo lainattu

Kiva, laitan vastauksen illemmalla kun pääsen kotiin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se olisi molempien sukupuolten hyvä tehdä itselle ja toiselle selväksi, kuuluvatko ne lapset elämään + mikä prioriteetti lapsen teolla on. Mulla on pari naiskaveria, jotka jättivät miehen sen vuoksi, että mies sanoi suoraan, että ei halua lapsia. Toinen löysi miehen, joka halusi, heillä on perhe, toinen ei löytänyt, hän on nyt 40+ sinkku. 

Eli eihän mikään ratkaisu ole varma = vaikka jättää sen, joka ei lasta halua, ei se ole tae siitä, että löytää jonkun, joka haluaa ja joka muutoin tuntuu sopivalta.

Tavallaan olen taipuvainen ajattelemaan, että jos oikeasti ne lapset ovat elämän tärkein asia ja tavoite, miksi sitten ei olisi valmis parisuhteesta tinkimään. Ei tietenkään siis siten, että ottaa nyt ihan kenet vaan tai minkä hyvänsä juopon/kapakkaruusun, mutta jonkun tavallisen, kivan, ihan hyvän puolison, joka haluaa lapsia samalla tavalla kuin itse. Että kumpikin alusta lähtien panostaisi nimenomaan yhteiseen vanhemmuuteen, perheeseen, eikä niinkään johonkin jalat alta vievään romanttiseen parisuhteeseen.

Ja suoraan sanottuna epäilen, että aika iso osa ihmisistä näin toimiikin. Ja että ihan onnellisia perheitä, vanhempia ja ennen kaikkea lapsia voi näin ollakin.

Jos alkaa näyttämään siltä, että nyt ei kaikkea saa, pitää miettiä, mitä oikeasti haluaa ja tavoitella sitä.

Järjellä ajatellen asia on tietysti juuri näin. Mutta aika harva kuitenkaan pystyy tai edes haluaa ajatella näitä asioita järjellä, sillä onhan koko lapsenteko aika romantisoitu juttu. Käsitys höttöisestä ihanasta raskaudesta jota seuraa meidän yhteinen tuhiseva vaaveli - harva kykenee ryhtymään tähän kuten muihin elämäntavoitteisiin.

Ja kun kirjoitin tämän, samalla tavalla kyllä romantisoidaan montaa muutakin asiaa, kuten vaikka talon rakentamista...

Vähän pakko romantisoida, koska joudut asumaan tämän toisen kanssa ja olemaan muutenkin tekemisissä. Kulissiliitossa pitäisi sitten sallia sivusuhteet ettei pakota toista olemaan ilman nautintoa.

Oletko muuten koskaan ollut selvän tyytyjän kanssa sängyssä? Ne ei pidemmän päälle pysty pidättämään sitä etteivät ole haluamansa ihmisen seurassa.

Jos kumpikaan ei teeskentele, ei kyse ole kulissiavioliitosta, vaan liitosta, jossa on selkeästi määritelty omat prioriteetit, tässä tapauksessa siis lasten saaminen ja perheen perustaminen. Juuri se on pointti, että ei tälläisessä liitossa olekaan tarkoitus ensisijaisesti täyttää omia seksuaalisia tarpeita. Se, miten pari tästä sopii, on sitten toinen juttu. Eli kumpikaan ei ole "tyytyjä", vaan molemmat saa sen, mikä on elämän päätavoite. Joillekin perhe on niin tärkeä, että siihen verrattuna seksuaalinen tyydytys ei ole ekalla sijalla. Voi olla vaikka huonompaa seksiä, ei se ole niin tärkeää.

Mutta kun tämähän se onkin se ongelma: kun on pakko pyrkiä saamaan ihan kaikki, perhe, lapset ja nautinto. Ei se useinkaan käy näin ja monet ovat sen ymmärtäneet.

Jos tähän nyt vastattaisiin samalla tavalla kuin naisille vastataan, sanottaisiin, että mitäs pyörit p*lluringissä niiden parhaimman näköisten nuorten naisten kanssa, nyt sitten haet vakiintumaan pyrkivää betanaista!

Kyllä se vain niin on, että oikeasti jostain parikymppisestä tietää, että ei voi olla onnellinen ilman omaa lasta, sitä tavoitetta kohti on kaikin tavoin mentävä. Jätettävä se puoliso, joka sanoo "ei vielä", koska sellainen lupaus on liian epävarma hänelle, joka oikeasti tietää lapsen haluavansa. Haettava aktiivisesti ihmistä, joka perheen haluaa ja pidettävä ensimmäisenä kriteerinä juuri tätä, eikä mitään muuta seikkaa. Ei tuhlata aikaa hengaamiseen "muuten niin mukava" tyyppien kanssa, koska siinä kuluu arvokkaat vuodet hukkaan.

Eihän tuokaan kaikki vielä takaa, että onnistuisi perheen saamaan, mutta onkin vähimmäismäärä, mitä on pakko yrittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se olisi molempien sukupuolten hyvä tehdä itselle ja toiselle selväksi, kuuluvatko ne lapset elämään + mikä prioriteetti lapsen teolla on. Mulla on pari naiskaveria, jotka jättivät miehen sen vuoksi, että mies sanoi suoraan, että ei halua lapsia. Toinen löysi miehen, joka halusi, heillä on perhe, toinen ei löytänyt, hän on nyt 40+ sinkku. 

Eli eihän mikään ratkaisu ole varma = vaikka jättää sen, joka ei lasta halua, ei se ole tae siitä, että löytää jonkun, joka haluaa ja joka muutoin tuntuu sopivalta.

Tavallaan olen taipuvainen ajattelemaan, että jos oikeasti ne lapset ovat elämän tärkein asia ja tavoite, miksi sitten ei olisi valmis parisuhteesta tinkimään. Ei tietenkään siis siten, että ottaa nyt ihan kenet vaan tai minkä hyvänsä juopon/kapakkaruusun, mutta jonkun tavallisen, kivan, ihan hyvän puolison, joka haluaa lapsia samalla tavalla kuin itse. Että kumpikin alusta lähtien panostaisi nimenomaan yhteiseen vanhemmuuteen, perheeseen, eikä niinkään johonkin jalat alta vievään romanttiseen parisuhteeseen.

Ja suoraan sanottuna epäilen, että aika iso osa ihmisistä näin toimiikin. Ja että ihan onnellisia perheitä, vanhempia ja ennen kaikkea lapsia voi näin ollakin.

Jos alkaa näyttämään siltä, että nyt ei kaikkea saa, pitää miettiä, mitä oikeasti haluaa ja tavoitella sitä.

Järjellä ajatellen asia on tietysti juuri näin. Mutta aika harva kuitenkaan pystyy tai edes haluaa ajatella näitä asioita järjellä, sillä onhan koko lapsenteko aika romantisoitu juttu. Käsitys höttöisestä ihanasta raskaudesta jota seuraa meidän yhteinen tuhiseva vaaveli - harva kykenee ryhtymään tähän kuten muihin elämäntavoitteisiin.

Ja kun kirjoitin tämän, samalla tavalla kyllä romantisoidaan montaa muutakin asiaa, kuten vaikka talon rakentamista...

Vähän pakko romantisoida, koska joudut asumaan tämän toisen kanssa ja olemaan muutenkin tekemisissä. Kulissiliitossa pitäisi sitten sallia sivusuhteet ettei pakota toista olemaan ilman nautintoa.

Oletko muuten koskaan ollut selvän tyytyjän kanssa sängyssä? Ne ei pidemmän päälle pysty pidättämään sitä etteivät ole haluamansa ihmisen seurassa.

Jos kumpikaan ei teeskentele, ei kyse ole kulissiavioliitosta, vaan liitosta, jossa on selkeästi määritelty omat prioriteetit, tässä tapauksessa siis lasten saaminen ja perheen perustaminen. Juuri se on pointti, että ei tälläisessä liitossa olekaan tarkoitus ensisijaisesti täyttää omia seksuaalisia tarpeita. Se, miten pari tästä sopii, on sitten toinen juttu. Eli kumpikaan ei ole "tyytyjä", vaan molemmat saa sen, mikä on elämän päätavoite. Joillekin perhe on niin tärkeä, että siihen verrattuna seksuaalinen tyydytys ei ole ekalla sijalla. Voi olla vaikka huonompaa seksiä, ei se ole niin tärkeää.

Mutta kun tämähän se onkin se ongelma: kun on pakko pyrkiä saamaan ihan kaikki, perhe, lapset ja nautinto. Ei se useinkaan käy näin ja monet ovat sen ymmärtäneet.

Niin no kaikille tuollainen ei kuitenkaan sovi joten heille suotakoon valikoivuus

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen onnea on työntää lasta rattaissa naisen kanssa jota et edes rakasta? En usko että olet realistinen ollenkaan tuon lapsihaaveesi kanssa. 

Käännän kysymyksen toisin päin. Mitä järkeä olisi mennä naimisiin naisen kanssa jonka kanssa ei olisi yhteistä lasta. Jos kumpikin haluaa lapsen niin kyllä järkisuhde toimisi. Voisihan rakkaus syttyä mutta ainakin kumpikin saisi elämältä sen minkä kokee arvokkaimmaksi.

Mitä ihmettä? Naimisiin mennään rakkaudesta eikä lisääntymisenhalusta. Jos haluat lisääntyä hankit lapsen. Kuulostaa melkein rikolliselta mennä naimisiin jos ei rakasta. 

Isossa osassa maailmaa ei mennä naimisiin rakkaudesta vaan liitot on sovittuja, ns. järkiliittoja. Nämä liitot on tutkimuksien mukaan paljon onnellisempia kuin luullaan =)

Mitä on rakkaus? Se on hyvää tahtoa toista kohtaan, isompia ja pienempiä tekoja, ystävyyttä. Tunnekuohut on ihania, mutta ei niitäkään loputtomiin saa saman ihmisen kanssa. 

Lisääntymisenhalu on minusta ihan hyvä ja perinteinen syy mennä naimisiin, huonompiakin on. Tärkeää tietenkin on että molemmat ovat samalla sivulla näide ajatusten, toiveiden ja unelmien kanssa.

ps. Järkiliitoissa se onni nimenomaan kasvaa lasten myötä. Valitettavasti meillä länsimaissa päinvastoin lapsi taas on enempi iso kriisi, joka sotkee sen ihanan itsekkään tunnekuplan ja johtaa eroon, koska arvoihimme kuuluu jahdata täydellistä romanttista liittoa.