Lue keskustelun säännöt.
Onko jollain hyvä mies parisuhteessa? Jakakaa kokemuksia, please.
16.02.2020 |
Olen niin pettynyt miehiin. Tuntuu, että en löydä elämänkumppania, vaikka sellaistaolen niin kovasti toivonut. Näillä eksillä ei ole mitään yhteistä keskenään, että vika ei ole siinäkään, että tuntisin vetoa hunsvotteihin. Tämän palstan miesjutut ovat pääasiassa tosi masentavia. Kertokaa voiko jostakin löytyä hyvä mies, jonka kanssa yhteiselo on jokseenkin harmoonista. Kannattaako vielä yrittää!
Olen juuri eronnut. Yritin kaikkeni vajaat kolme vuotta kestäneessä suhteessa. Mies oli ensimmäisen vuoden täydellinen, luulin olevani hänen kanssaan loppuelämäni. Vähitellen siitä tulikin ties mistä raivareita ottava tyyppi, joka tarvittaessa hajottaa kämppääkin eikä lapset ja lemmikitkään saa silloin rauhaa. Mitään järkevää syytä näille raivareille ei ole eikä edes suostu keskustelemaan asiasta. Rauhallisina kausina mies olisi edelleen täydellinen, mutta en jaksa elää jännityksessä ja pelossa.
Edellisen miehen kanssa olin 7 vuotta. Hän alkoholisoitui täysin äitinsä kuoleman jälkeen. Ei enää kotona näkynyt ja ei itse nähnyt asiassa mitään ongelmaa, vaikka joutui milloin sairaalaan ja milloin minnekin. Hänenkin kanssaan alkuvuodet meni mukavasti. Alkoholismi teki hänestä itsekeskeinen. Hän on edelleen sillä tiellä.
Nuoruuden pitkäaikainen suhteeni kärsi pakko-oireisesta häiriöstä. Oli pakkoajatuksia ja - toimintoja. Terveempinä kausina hän oli ihana ja lempeä ihminen. Lopulta minä olin vaan tiellä, kun hän tarkasteli hellan nappuloita ja teki tarkkoja aikatauluja, miten päivä tulee mennä ja minun aivastuskin saattoi pilata päiväjärjestyksen. Saati sairastuminen, kun hän pelkäsi kuollakseen kaikkia pöpöjä. Ero oli helpotus molemmille. Hän ei parantunut sairaudestaan koskaan lääkityksestä ja terapiasta huolimatta.
Kommentit (14)
Kukaan ei tietenkään ole täydellinen, mutta minä löysin eroni jälkeen liki 4-kymppisenä ihanan, huolehtivan, fiksun ja hyväsydämisen miehen, joka on lisäksi urheilullinen ja komea ja kohtelee minun lisäkseni myös lapsiani hyvin.
Elämämme ei ole täydellistä, kaikenlaista olemme saaneet käydä läpi ja välillä ovet paukkuvat ja riidellään, mutta kohta 10 vuotta on menty yhtä matkaa ja olen edelleen joka päivä ihmeissäni, että elämässäni on näin upea ihminen.
Eron jälkeen pohjamudissa kyntäessäni olin varma, että elän ikuisesti yksin (mikä sekin olisi ollut ok, jos ketään ei olisi tullut elämääni, mutta niinpä vain yllättäen tuli).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen reilu nelikymppinen mies ja voin sanoa omasta lähipiiristä, että "hyvät" miehet ovat kyllä ylivoimaisessa enemmistössä. Jokusen "kußipaa"-ex:n tunnen toki, mutta arviolta 80-90% lähisukulaisista, vaimon lähisukulaisista tai ystävistä joiden kanssa on säännöllisesti tekemisissä, ovat ihan onnellisissa parisuhteissa.
En halua leveillä pilvilinna-maailmallani, mutta minun mielestäni onnellinen parisuhde on ihan mahdollista löytää.
Vierailija kirjoitti:
Tänään aamupäivällä oli ketju, jossa kehuttiin puolisoja, joten en jaksa kirjoittaa samaa uusiksi. Mutta kannattaa yrittää, hyviä miehiä on olemassa. Eikä ensi kerralla kannata kiirehtiä saman katon alle (koska eksäsi riehui lapsillesi ja eläimillesi niin ilmeisesti asuitte jo yhdessä?)
Emme asuneet yhdessä, mutta vietimme lähes kaiken vapaa-ajan yhdessä.
Tämäkin parisuhde on näyttänyt ulospäin onnelliselta ja ollut sitä toki oikeastikin. Kaikki tykkäävät hänestä tosi paljon, niin en ole osannut kertoa kenellekään, millainen hän on suuttuessaan.
Minulla on ihana mies. Todella huomaavainen ja kiltti. Saa minut nauramaan ja lohduttaa kun olen surullinen. Tunnen oloni aina turvalliseksi hänen kanssaan ja luotan 100 %. Hän ei ole mikään malli tai supermenestynyt uraohjus saatika rahamies. Ihan tavallinen ihminen omine pikkuvikoineen ja juuri tuollaisena hyvä:) Tämän tyypin löysin Tinderistä. En ikinä uskonut että sieltä voisi mitään helmeä löytää. Treffeillekin lähdin lähinnä tylsyyden vuoksi, ajattelin että mennään nyt kun ei muutakaan tekemistä ole. Olin luovuttanut miesten suhteen kun aina tuntui käyvän huonosti. Kaipa se rakkaus iskee juuri silloin kun sitä ei odota.
Hyviä miehiä on. Muun muassa omani.
Tekee kotitöitä oma-alotteisesti, saa minut nauramaan tosta noin vaan. Pyytää anteeksi jos loukkaannun jostakin, mutta ei ole kynnysmatto. Osaa miesten hommat ja naisten hommat, söpö, komea, herkkä ja omistautunut. Olen hullaantunut mieheeni.
Mies oli vaan tavatessamme todella ujo.
Ensimmäinen kuukausi vierähti niin, että sain itse pitää keskustelua yllä, kun tuo keskittyi nauramaan vitseilleni ja hymyilemään söpösti.
Nykyään tuosta kainostelusta ei ole jälkeäkään, vaan hän on hulvattomin mies, jonka tiedän.
Kannattaa siis muistaa, että harva on ihan sellainen, kuin miltä ensisijassa vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
12 vuoden suhteen jälkeen tuumasin että rakkaus on mun osaltani koettu, joten puolisen vuotta eron jälkeen tein profiilin deittipalstalle tyyliin etsin fwb-suhdetta.
Olisi kai sellaisiakin löytynyt, mutta yllätyksenä kohtasin huomioivan, älykkään, hellän ja
aidosti aikuisen miehen, jonka kanssa vielä kemiat kohtasi niin, että teini-iän rakastumiset oli kevyitä ihastuksia.
Seitsemän vuotta mennyt ja on tasaantunut, mutta myös parantunut.
Eron jälkeen päätin, että nyt riittää. Mutta sitten tapasin ystävättäreni entisen miehen ( olivat eronneet jo muutama vuosi aiemmin, siis ennenkuin tutustuin ystävättäreeni) Mikä ihana nallekarhu, iloinen ja seikkailunhaluinen. Antelias, eikä jätä ketään pulaan. On kuin isä minun lapsilleni ja ihana vaari lapsenlapsille. Ei mikään filmitähti, mutta en ole itsekään. 25 vuotta harmonista ja hauskaa liittoa takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos, ihania tarinoita. Minäkin etsin tavallista miestä, ei tarvitse olla varakas tai erityisen komea tms. Turvallisuuden tunne olisi tärkeä. Huumoria ja mukavaa yhdessäoloa. Tykkään paljon puhua kaikesta ja kestän sen, vaikka toisella olisi eri näkemyksiä.
Ap
Kyllä hyviä miehiä on. Itsekin löysin reilusti aikuisena yhden tavallisen, järkevän, huomaavaisen, rakastavan arjen ja juhlan jakajan tinderistä. Ei ole ulkoisesti kalsarimalli, mutta en ole minäkään. Kauneus on katoavaista. Meillä menee jutut hyvin yhteen ja ollaan ystäviä ja rakastavaisia. Tein juttukavereille ja tapaamilleni miehille selväksi mitä haluan ja jos oli yhtään kiemurtelua, niin päästin miehen heti jatkamaan vapauttaan enkä alkanut tuhlaamaan aikaani miehen muuttamiseen tai kypsymisen odottamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni ei ole täydellinen, mutta on järkevä, luotettava, kiltti ja suhteemme on tasa-arvoinen ja kunnioittava. Isä oli samanlainen, ja ehkä se että näin lapsuudenkodissa millainen hyvä suhde on, on suojannut huonoilta suhteilta (siinä mielessä että alusta asti on ollut selvää millaista käytöstä en siedä kumppanilta).
Näitä on mukava lukea. Antaa toivoa, että aikuisena voi löytää hyvän parisuhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löysin mieheni 23-vuotiaana, tiesin aikalailla ensi tapaamisesta että tässä on nyt jotain erityistä. Mies on huomaavainen, älykäs, hauska, osaa sanoa vastaan jos tarvis mutta tekee sen mukavalla tavalla, tekee osansa kotitöistä ja omaa samantasoisen siisteyskäsityksen kuin minä, pitää kotona olemisesta ja ulkoilusta kuten minäkin. Meillä on samanlaiset toiveet tulevaisuudesta. Halaa, puhuu ja pussaa. Vuosien jälkeenkin katsoo minua ”sillä silmällä”. On paras isä lapsillemme, hellä ja rakastava. Pitää kunnostaan huolta ja antaa itsellenikin aikaa harrastaa.
Ihana mies ja olen onnekas kun löysimme toisemme!
Tänään aamupäivällä oli ketju, jossa kehuttiin puolisoja, joten en jaksa kirjoittaa samaa uusiksi. Mutta kannattaa yrittää, hyviä miehiä on olemassa. Eikä ensi kerralla kannata kiirehtiä saman katon alle (koska eksäsi riehui lapsillesi ja eläimillesi niin ilmeisesti asuitte jo yhdessä?)