Lue keskustelun säännöt.
Voisipa ihmiset lopettaa neuvojen jakamisen asioihin joista eivät tiedä mitään.
13.02.2020 |
Sain vastikaan yhden diagnoosin joka ei näy päällepäin ja olen ollut sen suhteen aika avoin. Olen saanut ihan älyttömän paljon ns. paskaa niskaan sen jälkeen kun olen diagnoosista kertonut.
Tutut ja puolitutut alkaa kertoa mitä pystyn tekemään ja mitä en. Kuulemma olen täysin työkykyinen ja päivitellään sitä miksen ole töissä kun olen ihan normaali nuori ihminen.
"No miks et mene tekemään tuollaista työtä tai mikset mene tuollaiseen kouluun, kyllähän sä pärjäät!"
Olen tuntenut itseni välillä todella tyhmäksi kun lähes vieraat ihmiset kertoo minulle mihin pystyn ja mihin en.
Eli jos joku ihminen kertoo teille jostain diagnoosista ja vaikkapa ettei ole työkykyinen niin älkää alkako kertomaan hänelle omia mielipiteitään kun ette todellakaan tiedä asiasta ja ette ymmärrä. Sinä siellä et voi mitenkään tietää tätä ihmistä ja hoitohenkilökuntaa paremmin, että mihin hän pystyy ja mihin ei.
Ja en todellakaan aio tässä kertoa mikä dg kyseessä, sillä sitten tännekkin tulisi 15 ihmistä kertomaan miten on lehdestä lukenut että joku tällä dg:llä käy töissä tai miten entisen naapurin siskon kaimalla on myös tää mutta ei se estä sitä elämästä. Olkoon tämä viesti yleispätevä ilman mitään tiettyä diagnoosia.
Kommentit (5)
Kyllä minä tiedän sinua paremmin mihin pystyt. Mee töihin. T. Idiottti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä väittäisi ketään työkykyiseksi minkään diagnoosin perusteella, koska tajuan sentöään että oireet vaihtelevat. Muuten mulla on kyllä mielipiteitä kaikkeen koska mulla on besserwisser-diagnoosi tai ainakin leuhka.
Voisin tietysti yrittää lohduttaa jotakuta, että ehkä sä voisit tehdä sitä tai tätä, joku voi pahoittaa mielensä siitäkin jollei kukaan näe hänelle mitään tarvetta yhteiskunnassa.
Alanuolia näköjään tulee, mutta minä olen ollut vanhemmuuden arvioinnissa jossa syytettiin paljon siitä että on mielipide kaikkeen ja kuulemma vaikeneminen on kultaa, kun ensikodilla ensin oli syytetty siitä että olen niin syrjäänvetäytyvä että lapselle on siitä haittaa. Ja sitten perhekuntoutuksessa yritin olla suulaampi... Ja haukut tuli.
Myöhemmin olin työkyvyn arviossa jossa psykiatrin mukaan olin leuhkan näköinen. Joten voin kai nämä dg:ksi lukea.
Miksi diagnooseista pitäisi kertoa kenellekään? Siis muille kuin tarpeen vaatiessa lääkäreille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en kyllä väittäisi ketään työkykyiseksi minkään diagnoosin perusteella, koska tajuan sentöään että oireet vaihtelevat. Muuten mulla on kyllä mielipiteitä kaikkeen koska mulla on besserwisser-diagnoosi tai ainakin leuhka.
Voisin tietysti yrittää lohduttaa jotakuta, että ehkä sä voisit tehdä sitä tai tätä, joku voi pahoittaa mielensä siitäkin jollei kukaan näe hänelle mitään tarvetta yhteiskunnassa.Alanuolia näköjään tulee, mutta minä olen ollut vanhemmuuden arvioinnissa jossa syytettiin paljon siitä että on mielipide kaikkeen ja kuulemma vaikeneminen on kultaa, kun ensikodilla ensin oli syytetty siitä että olen niin syrjäänvetäytyvä että lapselle on siitä haittaa. Ja sitten perhekuntoutuksessa yritin olla suulaampi... Ja haukut tuli.
Myöhemmin olin työkyvyn arviossa jossa psykiatrin mukaan olin leuhkan näköinen. Joten voin kai nämä dg:ksi lukea.
Kuulostaa niin tutulta tietysti omalle kohdalleni sovellettuna. Kaikesta rangaistaan ja aina olet huono. Se on niiden toimintatapa. Latistaminen ja vaientaminen. Sossujen ja psykiatrien kanssa pärjää kun opiskelee narsistien käyttämät henkisen pahoinpitelyn muodot ja metodit. Niihin törmää soster väen kanssa jatkuvasti. Ei sitten ota niin itseensä enää.
No en kyllä väittäisi ketään työkykyiseksi minkään diagnoosin perusteella, koska tajuan sentöään että oireet vaihtelevat. Muuten mulla on kyllä mielipiteitä kaikkeen koska mulla on besserwisser-diagnoosi tai ainakin leuhka.
Voisin tietysti yrittää lohduttaa jotakuta, että ehkä sä voisit tehdä sitä tai tätä, joku voi pahoittaa mielensä siitäkin jollei kukaan näe hänelle mitään tarvetta yhteiskunnassa.