Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko täällä ketään joka on saanut apua ongelmakoiralle?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista apua mitä koira tekee?
Eli kyseessä on nuori koira mitä on hakattu pentuna. Pelkää polkupyöriä, ihmisiä, kaikkea liikkuvaa esim. rullalaudat. Ei luota kun muhun, ei ole koskaan purrut ketään, mutta näykkii. Minä en osaa parantaa :(
Voi olla aika hankala paikka, ehkä parannusta ei ole.
Meillä oli entinen katukoira, joka pelkäsi ihmisiä haravoilla ja katuharjoilla, polkupyöriä, sauvakävelijöitä ja lenkkeilijöitä. Olisi halunnut ajaa moiset pois tarvittaessa hampaita käyttäen.
Perusajatus on ensin rauhoittaa koira ja palkita sitten.
Koira ei rauhoitu, jos se ei luota sinuun tai olet itse hermostunut, vihainen, huudat, tms.
Tämän koiran kohdalla rauhoittumisessa auttoi ensin ihan haliin ottaminen (koira on 28 kg, takatassut maassa ja yläosa sylissä, kävelimme ensin hieman rauhallisemmilla paikoilla), sitten siirryttiin jalkojen välissä olemiseen, tämän jälkeen jalkaan nojaamiseen ja sitten vain pysähdyimme kun koiraa jännitti kovasti.
Kun ollaan rauhassa, niin sitten vedetään herkkuja. Kaikki on hyvin.
Lopulta oltiin päästy tilaan, missä koira jatkaa kävelyä, alkaa vilkuilla minua ja kuolata epäilyttävän kohteen lähestyessä.
Ei kun herkku poskeen ja matka jatkuu.
Aikaa meni sellaiset kolme ja puoli vuotta.
Ihan täysin en koiraani ikinä luottanut, mutta viimeisten elinvuosien aikana taisi kerran haukkua sellaiselle munan muotoiselle matalle polkupyörälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmakoirat-ja ongelmalapset. Vika on narun toisessa päässä koiran tapauksessa ja vanhemmissa lasten tapauksessa eli katse peiliin. Mutta hyvä että tunnistat ongelman ja haet apua.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmakoirat-ja ongelmalapset. Vika on narun toisessa päässä koiran tapauksessa ja vanhemmissa lasten tapauksessa eli katse peiliin. Mutta hyvä että tunnistat ongelman ja haet apua.
Millä tavalla se vika on narun toisessa päässä, jos edellinen omistaja on hakannut koiraa kouluttamisen sijaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmakoirat-ja ongelmalapset. Vika on narun toisessa päässä koiran tapauksessa ja vanhemmissa lasten tapauksessa eli katse peiliin. Mutta hyvä että tunnistat ongelman ja haet apua.
Millä tavalla se vika on narun toisessa päässä, jos edellinen omistaja on hakannut koiraa kouluttamisen sijaan?
Tämä. Toinen koittaa auttaa kaltoinkohdeltua koiraa ja sinä kerrot miten vika on narun toisessa päässä? Just...
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset pelot on ihan yleisiä pennulla, ei tarvitse olla edes hakattu.
Tutustuta uusiin asioihin, pysähdy koiran vierelle tai menet vaikka istumaan koiran viereen sinne kadulle ja rauhoittelet koiraa, rapsuta, silitä, puhu, tarjoa nameja. Odotatte että siitä ajaa pyörä ohi tai joku muu mikä koiraa pelottaa, pyydä vaikka kaveri mukaan aiheuttamaan häiriötä. Jatkatte matkaa normaalisti kun häiriö on ohi. Tätä voitte treenata vaikka päivittäin.
Opettele lukemaan. Kyseessä ei ole pentu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista apua mitä koira tekee?
Eli kyseessä on nuori koira mitä on hakattu pentuna. Pelkää polkupyöriä, ihmisiä, kaikkea liikkuvaa esim. rullalaudat. Ei luota kun muhun, ei ole koskaan purrut ketään, mutta näykkii. Minä en osaa parantaa :(
Voi olla aika hankala paikka, ehkä parannusta ei ole.
Meillä oli entinen katukoira, joka pelkäsi ihmisiä haravoilla ja katuharjoilla, polkupyöriä, sauvakävelijöitä ja lenkkeilijöitä. Olisi halunnut ajaa moiset pois tarvittaessa hampaita käyttäen.
Perusajatus on ensin rauhoittaa koira ja palkita sitten.
Koira ei rauhoitu, jos se ei luota sinuun tai olet itse hermostunut, vihainen, huudat, tms.
Tämän koiran kohdalla rauhoittumisessa auttoi ensin ihan haliin ottaminen (koira on 28 kg, takatassut maassa ja yläosa sylissä, kävelimme ensin hieman rauhallisemmilla paikoilla), sitten siirryttiin jalkojen välissä olemiseen, tämän jälkeen jalkaan nojaamiseen ja sitten vain pysähdyimme kun koiraa jännitti kovasti.
Kun ollaan rauhassa, niin sitten vedetään herkkuja. Kaikki on hyvin.
Lopulta oltiin päästy tilaan, missä koira jatkaa kävelyä, alkaa vilkuilla minua ja kuolata epäilyttävän kohteen lähestyessä.
Ei kun herkku poskeen ja matka jatkuu.
Aikaa meni sellaiset kolme ja puoli vuotta.
Ihan täysin en koiraani ikinä luottanut, mutta viimeisten elinvuosien aikana taisi kerran haukkua sellaiselle munan muotoiselle matalle polkupyörälle.
En tiedä mitä on "haliin ottaminen", onneksi. Koira nimenomaan luottaa minuun ja minä siihen. On outoa, että sinä et koskaan luottanut omaasi. Mikään "herkku poskeen" ei auta, siksi kysyinkin apua, noi on niin kokeiltu. Viikon päästä meille tulee kouluttaja, jos sekään ei auta niin sitten joudun tosissaan miettimään uudelleen.
Kiitos kaikille vastanneille.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista apua mitä koira tekee?
Eli kyseessä on nuori koira mitä on hakattu pentuna. Pelkää polkupyöriä, ihmisiä, kaikkea liikkuvaa esim. rullalaudat. Ei luota kun muhun, ei ole koskaan purrut ketään, mutta näykkii. Minä en osaa parantaa :(
Voi olla aika hankala paikka, ehkä parannusta ei ole.
Meillä oli entinen katukoira, joka pelkäsi ihmisiä haravoilla ja katuharjoilla, polkupyöriä, sauvakävelijöitä ja lenkkeilijöitä. Olisi halunnut ajaa moiset pois tarvittaessa hampaita käyttäen.
Perusajatus on ensin rauhoittaa koira ja palkita sitten.
Koira ei rauhoitu, jos se ei luota sinuun tai olet itse hermostunut, vihainen, huudat, tms.
Tämän koiran kohdalla rauhoittumisessa auttoi ensin ihan haliin ottaminen (koira on 28 kg, takatassut maassa ja yläosa sylissä, kävelimme ensin hieman rauhallisemmilla paikoilla), sitten siirryttiin jalkojen välissä olemiseen, tämän jälkeen jalkaan nojaamiseen ja sitten vain pysähdyimme kun koiraa jännitti kovasti.
Kun ollaan rauhassa, niin sitten vedetään herkkuja. Kaikki on hyvin.
Lopulta oltiin päästy tilaan, missä koira jatkaa kävelyä, alkaa vilkuilla minua ja kuolata epäilyttävän kohteen lähestyessä.
Ei kun herkku poskeen ja matka jatkuu.
Aikaa meni sellaiset kolme ja puoli vuotta.
Ihan täysin en koiraani ikinä luottanut, mutta viimeisten elinvuosien aikana taisi kerran haukkua sellaiselle munan muotoiselle matalle polkupyörälle.
En tiedä mitä on "haliin ottaminen", onneksi. Koira nimenomaan luottaa minuun ja minä siihen. On outoa, että sinä et koskaan luottanut omaasi. Mikään "herkku poskeen" ei auta, siksi kysyinkin apua, noi on niin kokeiltu. Viikon päästä meille tulee kouluttaja, jos sekään ei auta niin sitten joudun tosissaan miettimään uudelleen.
Kiitos kaikille vastanneille.
Ap
Kyllä se siitä. Meille tuli aikalailla tasan 8v. sitten ongelmakoira, jota oli koko lyhyen elämänsä ajan pahoinpidelty. Koira oli alkuun niin peloissaan ja sekaisin, että tosiaan yritti kaiken päälle mikä liikkui.
Eläinlääkäri ei kamalasti toivoa antanut, vaan totesi että koira tulee todennäköisesti pysymään arkana ja pelokkaana koko elämänsä.
Koiran kanssa tehtiin paljon töitä vuosien ajan ja hiljalleen rakennettiin sen itseluotsamus uudelleen ja opeteltiin suhtautumaan rennommin arkisiin asioihin joita koira pelkäsi. Toisinaan vaan istuimme syrjäisellä puistonpenkillä katselemassa ja siirryimme asteittain lähemmäs pelottavia asioita kun koira pysyi rentona.
Nykyään tuo seniori on ehdottomasti paras koira mitä minulla on ollut, vaikka tietyissä tilanteissa tulee edelleen taakseni piiloon hakemaan turvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaista apua mitä koira tekee?
Eli kyseessä on nuori koira mitä on hakattu pentuna. Pelkää polkupyöriä, ihmisiä, kaikkea liikkuvaa esim. rullalaudat. Ei luota kun muhun, ei ole koskaan purrut ketään, mutta näykkii. Minä en osaa parantaa :(
Voi olla aika hankala paikka, ehkä parannusta ei ole.
Meillä oli entinen katukoira, joka pelkäsi ihmisiä haravoilla ja katuharjoilla, polkupyöriä, sauvakävelijöitä ja lenkkeilijöitä. Olisi halunnut ajaa moiset pois tarvittaessa hampaita käyttäen.
Perusajatus on ensin rauhoittaa koira ja palkita sitten.
Koira ei rauhoitu, jos se ei luota sinuun tai olet itse hermostunut, vihainen, huudat, tms.
Tämän koiran kohdalla rauhoittumisessa auttoi ensin ihan haliin ottaminen (koira on 28 kg, takatassut maassa ja yläosa sylissä, kävelimme ensin hieman rauhallisemmilla paikoilla), sitten siirryttiin jalkojen välissä olemiseen, tämän jälkeen jalkaan nojaamiseen ja sitten vain pysähdyimme kun koiraa jännitti kovasti.
Kun ollaan rauhassa, niin sitten vedetään herkkuja. Kaikki on hyvin.
Lopulta oltiin päästy tilaan, missä koira jatkaa kävelyä, alkaa vilkuilla minua ja kuolata epäilyttävän kohteen lähestyessä.
Ei kun herkku poskeen ja matka jatkuu.
Aikaa meni sellaiset kolme ja puoli vuotta.
Ihan täysin en koiraani ikinä luottanut, mutta viimeisten elinvuosien aikana taisi kerran haukkua sellaiselle munan muotoiselle matalle polkupyörälle.
En tiedä mitä on "haliin ottaminen", onneksi. Koira nimenomaan luottaa minuun ja minä siihen. On outoa, että sinä et koskaan luottanut omaasi. Mikään "herkku poskeen" ei auta, siksi kysyinkin apua, noi on niin kokeiltu. Viikon päästä meille tulee kouluttaja, jos sekään ei auta niin sitten joudun tosissaan miettimään uudelleen.
Kiitos kaikille vastanneille.
Ap
Vähän kuin ihmistä halaisit, ei sen kummempaa. Tämä koira koki olonsa silloin turvalliseksi. Kyseessä ei ole mikään "kurista koira" tyyppinen ote, onneksi.
Ja herkulla ei todellakaan tee mitään, jos koira ei ole rauhoittunut.
Luottamuksesta sen verran, että koira on eläin ja siksi ei koskaan täysin luotettava. Traumatisoitunut eläin saattaa reagoida vielä pitkänkin ajan jälkeen.
Koirankouluttajiin kannattaa suhtautua suurella varauksella, niistä löytyy pöljiä joka lähtöön.
Asiallinen koiran kouluttaja oli joskus muutama vuosi sitten Tampereella Teivon raviradalla, sellainen kalju ja rauhallinen ukko. Asiakkainaan vaikeat ja lopetusuhkaiset koirat.
Toinen, mistä ei ole ainakaan haittaa ja yleensä hyötyä oli joku Vierimaa tai jotain.
Alue: Aihe vapaa
Tuollaiset pelot on ihan yleisiä pennulla, ei tarvitse olla edes hakattu.
Tutustuta uusiin asioihin, pysähdy koiran vierelle tai menet vaikka istumaan koiran viereen sinne kadulle ja rauhoittelet koiraa, rapsuta, silitä, puhu, tarjoa nameja. Odotatte että siitä ajaa pyörä ohi tai joku muu mikä koiraa pelottaa, pyydä vaikka kaveri mukaan aiheuttamaan häiriötä. Jatkatte matkaa normaalisti kun häiriö on ohi. Tätä voitte treenata vaikka päivittäin.