Onko olemassa ihmistä, joka ei ole koskaan halunnut tehdä itsemurhaa?
Kommentit (13)
Ei ole koskaan käynyt mielessäkään.
Terveet ei mieti itsensä tappamista.
Ei kaikki halua, minäkään en ole koskaan 53 elinvuoteni aikana halunnut. Ja ei, elämäni ei ole ollut helppoa, on ollut koulukiusaamista, puolison syöpää, potkut, lapsilla vakavia ongelmia jnejne. Minä vaan olen perustyytyväinen ja onnellinen ihminen. Ikävien aikojenkin aikana löydän pieniä ilon aiheita ja suhtaudun optimistisesti elämään. Mikä tahansa on parempi kuin olla olematta ollenkaan eli kuolla!
Mutta voi olla, että tuo on jotain geeneissä tai aivokemiassa olevaa. En osaa sanoa. Ei vaan masenna! 😁
On olemassa. Minäkin kuulun näihin.
En ole koskaan tullut kysyneeksi, mutta oletan, että puolisoni kuuluu näihin ihmisiin. Itse olen miettinyt. En vakavissani, mutta ajatellut kuitenkin, että jos oikein vaikeaksi menee, niin pääseehän täältä pois.
Kyllä, minä esimerkiksi. Lapsuus oli hyvä, nuoruudesta selvittiin kohtalaisen hyvin, ja aikuisuus on ollut pääosin ihanaa, ja kuoleman jälkeen taivas odottaa <3 Kiva mennä sinne, mutta vasta sitten kun on sen aika.
Todella surullista, jos ajatus on, että kaikki haluaa tehdä itsarin, edes joskus!
Onhan näitä nyt varmasti enemmän kuin itsemurhaa hautovia. Vaikka Suomessa syödäänkin paljon lääkkeitä mielenterveysongelmiin ja paljon on myös muiden vaivojen takia lääkityksessä olevia, niin uskoisin silti suuremman osan kansasta olevan elämäänsä tyytyväisiä ns. tervepäisiä.
Maailmankuvasi on todella suppea ja oma elämäsi todennäköisesti pientä, jos kuvittelet kaikkien ajattelevan sillä tavalla kuin itse ajattelet. Laajenna elinpiiriäsi, niin alat nähdä valoakin ympärilläsi!
Tämä oli surullisin aloitus pitkään aikaan.
Minullakaan ei ole käynyt mielessäkään. Rankka lapsuuskin on, ja kaikenlaisia vaikeita aikoja, mutta ei ole kyllä tullut mieleenkään.
Suurin osa ei kyllä halua tehdä itsaria ikinä. Surullinen ajatus jos kuvittelee, että elämä on niin kamalaa.
Tietysti on.Henkisesti tasapainoiset,vakaat ihmiset.Asiat on hyvin,kun on harmooninen ,yhteis elömä ja talous kunnossa.On yhteistä-ja omaa tekemistä.Luottamus puolin jos toisinkin.Toisen ihmisen rakkaus -kunnioitus.Ne on tavallisia ihmisiä,jotka ei leiki elämällään,vaan elää täysillä....
Minäkin olen sellainen, ei ole tullut mieleenkään.
Johan on kysymys. Ei ole käynyt koskaan pienessä mielessäkään.
Kun on tarpeeksi kokenut vastoinkäymisiä, niitä ei säikähdä eikä ne ole minkään loppu.
Onkohan kyse siitä, että eletään niin pumpulissa ettei osata käsitellä negatiivisia asioita ja siksi ollaan lopettamassa elämää liian helposti?
Ei todellakaan halua.