Olen täysin lamaantunut. Miten yhdelle ihmiselle voi sattua näin paljon pahaa?!
Äitini, isäni ja veljeni ovat kaikki alkoholisteja. Ainoastaan minä ja isoveljeni olemme perheestämme suht normaaleja. Minua koulukiusattiin pahasti. Siitä huolimatta tein paljon töitä, että pääsin yliopistoon. Valmistuin ja en löytänyt töitä, sillä koulukiusaamisen tuloksena minusta on tullut ujo, enkä osannut verkostoitua yliopistoaikana. Nyt teen huonopalkkaista hanttihommaa, mikä on kuitenkin parempi kuin ei mitään.
Minulla ei ole enää ystäviä, sillä kaikki "hylkäsivät" kun saivat miehen ja lapsia. Muutamaan hyväksikäyttäjään katkaisin itse välit. Minulla ei ole myöskään miestä. Olen yrittänyt deittailla, mutta miehet eivät oikein lämpene. Vikaa ulkonäössä ja arkuudessa. Olen siis täysin yksin.
Viimeinen naula arkkuun on melanooma, joka minulla juuri todettiin. Eihän tässä elämässä ole mitään järkeä. Mä oikeesti uskon, että joku hemmetin korkeampi voima säätelee tuolla ylhäällä, kuka tässä elämässä on voittaja. Niin paljon olen saanut pahaa tässä elämässä, pahaa johon itse en ole voinut vaikuttaa millään tavalla.
Kommentit (25)
No miten pahasti vanhempasi on alkoholisoituneita? Siis joiko ne jo kun olit lapsi, olitko sijaishuollossa? Vai alkoiko juominen myöhemmin, ja miten pahaa se on? Oma vanhempani joi mutta raitistui. Ei kai se niin harvinaista ole...
Ei se sinusta täys orpoa tee, ellei ne siis ihan oikeesti oo deekuja tai siis täysin alkkiksia...tätä on niin montaa eri tyyliä. Juopottelevakin vanhempi voi silti olla joskus tukena, näin oli mulla.
Mut en haluu vähätellä, on se raskasta.
Sama täällä. Ikä 30v, ja pyrin työkyvyttömyyseläkkeelle. Ei voi olla enää missään mukana kun joudun aina ulkopuoliseksi. Lääkärit ovat mun puolella. Tilanteeni on jo hengenvaarallinen.
Vierailija kirjoitti:
No miten pahasti vanhempasi on alkoholisoituneita? Siis joiko ne jo kun olit lapsi, olitko sijaishuollossa? Vai alkoiko juominen myöhemmin, ja miten pahaa se on? Oma vanhempani joi mutta raitistui. Ei kai se niin harvinaista ole...
Ei se sinusta täys orpoa tee, ellei ne siis ihan oikeesti oo deekuja tai siis täysin alkkiksia...tätä on niin montaa eri tyyliä. Juopottelevakin vanhempi voi silti olla joskus tukena, näin oli mulla.
Mut en haluu vähätellä, on se raskasta.
Äiti jo laitoksessa juomisen takia. Isällä vielä työpaikka, mutta juo viinaa joka päivä. On tehnyt niin jo useamman vuoden.
Vertaistukiryhmästä on tosiaan hyötyä. AAL tai Al-Anon. Poistuu ainakin tuo yksinäisyys.
Ap, minä menetin toisen vanhempani 10-vuotiaana, toinen on alkoholisti, vuosien varrella sain tutustua muutamiin ilkeisiin alkoholisoituneisiin vanhempipuoliin. Minut on hakattu useita kertoja, ja nyt syöpä. Riittää niitä murheita muillakin. Ehkä sillä yläkerran ukolla on jotenkin kiero huumorintaju?