Lue keskustelun säännöt.
Jos löydät jonkun tavaran esim aurinkolasit tai pipon kadulta, mitä teet?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Kerran löysin yhden laadukkaan pipon parkkikselta, joka oli ihan kurainen, sen päältä oli monet autot ajanut, ja oli varmaan ollut siinä jo jonkin aikaa.
Otin pipon, pesin useampaan otteeseen koneessa ja nyt olen käyttänyt sitä päivittäin talvisin jo ainakin pari vuotta.Jos olisin jättänyt pipon parkkikselle, niin se olisi kulunut ja hajonnut palasiksi siinä pikkuhiljaa. Nyt pipo sai uuden elämän.
Teinkö väärin?
Ei tuo nyt varmaan suurta vääryyttä ole. Hyvä että tuli käyttöä etkä ainakaan heittänyt pois. Olisihan sen varmaan voinut viedä sisällekin (jos oli esim. kaupan parkkis), ties vaikka omistaja olisi mennyt kyselemään. Tai ripustaa jonnekin. Toisaalta huvittaa ajatus että omistaja löytää likaisen pipon eikä välttämättä enää halua sitä takaisin. Ja eihän sitä tiedä, jos omistaja olisi jo nähnyt sen maassa ja hylännyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avaimet, lompakot, pankkikortit ym. arvotavaran vien löytöpaikasta riippuen paikkaan tai henkilölle, jolta niitä todennäköisimmin tultaisin kysymään.
Aurinkolasit löysin talvella hiekkarannalta, otin ne talteen ehkä omaa käyttöä varten.
Pipon nostan ja laitan joko korkeammalle näkyvään paikkaan omistajaa tai muuta tarvitsijaa odottamaan TAI otan omaan käyttöön. Riippuu piposta ja tarpeesta.
Olen pelastanut "ylivuotisen", metsästä löytyneen piponkin vielä käyttökuntoon.
Havaitsen eli löydän aika usein tavaroita. Rahaa en ole löytänyt piiitkään aikaan.
Helsingin keskustassa asuin kauan sitten ja sieltä löytyi usein viikonloppuaamuina seteleitä. Humalaiset ravintola-asiakkaat varmaan kaivaneet aamuyöllä taskua ja lompakkoa. Nyt käytetään enempi muovirahaa.
Kerran löysin pankkikortin konttorin seinässä olevan automaatin edestä ja palautin sen saman tien pankkiin. Rupesi vi-tut-ta-maan se kuulustelun määrä ja ennenkaikkea se reaktio kun sanoin, että en halua edes sitä löytöpalkkiota, vaan ainoastaan palauttaa löytämäni kortin. Onneksi en sen jälkeen ole mitään tuollaista löytänytkään.
Vierailija kirjoitti:
Avaimet, lompakot, pankkikortit ym. arvotavaran vien löytöpaikasta riippuen paikkaan tai henkilölle, jolta niitä todennäköisimmin tultaisin kysymään.
Aurinkolasit löysin talvella hiekkarannalta, otin ne talteen ehkä omaa käyttöä varten.
Pipon nostan ja laitan joko korkeammalle näkyvään paikkaan omistajaa tai muuta tarvitsijaa odottamaan TAI otan omaan käyttöön. Riippuu piposta ja tarpeesta.
Olen pelastanut "ylivuotisen", metsästä löytyneen piponkin vielä käyttökuntoon.
Havaitsen eli löydän aika usein tavaroita. Rahaa en ole löytänyt piiitkään aikaan.
Helsingin keskustassa asuin kauan sitten ja sieltä löytyi usein viikonloppuaamuina seteleitä. Humalaiset ravintola-asiakkaat varmaan kaivaneet aamuyöllä taskua ja lompakkoa. Nyt käytetään enempi muovirahaa.
Arvotavaroihin kuulivat myös puhelimet, tietokoneet, padit ym..Kaikki josta pystyn selvittämään kenen se oikeasti on. Olen myös löytänyt esim paidan jossa luki omistajan nimi, ja laittanut siitä kuvan paikkakuntamme Facebook-ryhmään. Toisaalta olen ottanut omaan käyttööni esim metsästä löytyneen lasisen juomapullon.
Mä olen löytänyt maasta kesällä mm. hienon kuviollisen huivin ja siistin, puhtaan verkkatakin. Otin molemmat, takin suhteen kyllä vähän arvuuttelin viitsinkö ottaa vai tulisiko joku vielä etsimään. Huivi oli vappuyönä löytynyt, joten sen suhteen saattoi olla melko varma, ettei alkuperäinen omistaja sitä enää löytäisi. Tuollaisissa tilanteissa mietin yleensä kuinka todennäköistä on, että tavaran omistaja etsii ja löytää etsimänsä, ja kuinka todennäköistä, että joku muu vie sen. Tietenkään en ottaisi mitään sellaista mille ei olisi tarvetta ja oikeasti arvokkaat asiat, kuten avaimet tai puhelimen, veisin poliisiasemalle tms.
Löytötavarapisteiltäkin olen joskus tainnut jotkin hanskat tai sateenvarjon ottaa... Tosin tuntuu, että joissain paikoissa tähän oikein kannustetaan, taitaa suurin osa niistä kadonneista pipoista ja hanskoista päätyä lopulta roskiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävelen ohi, toisten maassa maannut omaisuus ei kiinnosta enkä todellakaan ottaisi itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen löytänyt maasta kesällä mm. hienon kuviollisen huivin ja siistin, puhtaan verkkatakin. Otin molemmat, takin suhteen kyllä vähän arvuuttelin viitsinkö ottaa vai tulisiko joku vielä etsimään. Huivi oli vappuyönä löytynyt, joten sen suhteen saattoi olla melko varma, ettei alkuperäinen omistaja sitä enää löytäisi. Tuollaisissa tilanteissa mietin yleensä kuinka todennäköistä on, että tavaran omistaja etsii ja löytää etsimänsä, ja kuinka todennäköistä, että joku muu vie sen. Tietenkään en ottaisi mitään sellaista mille ei olisi tarvetta ja oikeasti arvokkaat asiat, kuten avaimet tai puhelimen, veisin poliisiasemalle tms.
Löytötavarapisteiltäkin olen joskus tainnut jotkin hanskat tai sateenvarjon ottaa... Tosin tuntuu, että joissain paikoissa tähän oikein kannustetaan, taitaa suurin osa niistä kadonneista pipoista ja hanskoista päätyä lopulta roskiin.
Kyllä ne monessa paikassa varmaan menevätkin roskiin. Tai sitten joku muu ottaa ne. En itsekään kadonneita tavaroita lähde etsiskelemään sen kummemmin, joten en usko että kovin moni muukaan. Esim yhdet hanskat oli meidän tien varressa varmaan monta kuukautta, ja lopulta otin ne kyllä itselleni, kun olin itse juuri hukannut vastikään omani... Tietty jos joku puhelin häviää, niin on eri asia..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on jotain kallista merkkiä, niin vien löytötavaratoimistoon. Jos halpistavaraa, niin nostan johonkin tai jätän siihen, jos mitään paikkaa ei ole. Kerran olen sitonut löytämäni kaulahuivin liikennemerkkiin.
Se roikkuu siellä vieläkin 😃
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on jotain kallista merkkiä, niin vien löytötavaratoimistoon. Jos halpistavaraa, niin nostan johonkin tai jätän siihen, jos mitään paikkaa ei ole. Kerran olen sitonut löytämäni kaulahuivin liikennemerkkiin.
Se roikkuu siellä vieläkin 😃
Juu mäkin nähnyt!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä pitäisi tehdä, jos löytää jonkin pienen asian? Todennäköisesti jätän siihen, tai nostan jonnekin ylös jos mahdollista. Ehkä omistaja tulee kohta takaisin hakemaan. En lähtisi jotain aurinkolaseja erikseen kuljettamaan poliisilaitokselle. Enkä tietenkään myöskään ottaisi itselleni. Korkeintaan jonkin tosi vähäisen asian, esim. hakaneulan, saattaisin ottaa, jos sattuisin tarvitsemaan.
Ne aurinkolasit voivat olla useamman satasen lasit. Vahvuuksilla ja/tai merkkilasit. Ei mitään roskaa oteta edes löytätavaratoimistoon. Jos kaupan pihasta löytää, niin voi viedä infoon tai löytötavaralaatikkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on jotain kallista merkkiä, niin vien löytötavaratoimistoon. Jos halpistavaraa, niin nostan johonkin tai jätän siihen, jos mitään paikkaa ei ole. Kerran olen sitonut löytämäni kaulahuivin liikennemerkkiin.
Se roikkuu siellä vieläkin 😃
🤣 On kyllä joku toinen huivi. Se oli kadonnut parin tunnin päästä. Kuka sitten otti, ei voi tietää. Mutta ehkä meni tarpeeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pitäisi tehdä, jos löytää jonkin pienen asian? Todennäköisesti jätän siihen, tai nostan jonnekin ylös jos mahdollista. Ehkä omistaja tulee kohta takaisin hakemaan. En lähtisi jotain aurinkolaseja erikseen kuljettamaan poliisilaitokselle. Enkä tietenkään myöskään ottaisi itselleni. Korkeintaan jonkin tosi vähäisen asian, esim. hakaneulan, saattaisin ottaa, jos sattuisin tarvitsemaan.
Ne aurinkolasit voivat olla useamman satasen lasit. Vahvuuksilla ja/tai merkkilasit. Ei mitään roskaa oteta edes löytätavaratoimistoon. Jos kaupan pihasta löytää, niin voi viedä infoon tai löytötavaralaatikkoon.
Löysin kuraisen, jäätyneen pipon kaupan parkkikselta. Oli varmaan ollut parkkiksella jo viikkoja ellei kuukausia. Tuskin olisivat ottaneet.
T. Se merkkipipon pelastanut/varastanut
Kävelen muuten ohi, ellei se ole lompakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kävelen muuten ohi, ellei se ole lompakko.
Jep, ja sen otan itselleni.
Vit uttaa vieläkin kun muutama vuosi sitten laitoin kauppareissulle pikkutyttöni kaulaan beigen kaninkarvakaulaliinan, jonka toin ulkomailta. Tyttö oli mieheni kanssa jollain hyllyvälillä ja pudottivat sen muistaakseni Cittariin Tampereelle.
Kyselin vastaanotosta ja etsittiin pitkän aikaa. Joku vi tun pitkäkynsi ei palauttanut vaan vei itselleen. Toivottavasti kuristui kaulaliinaani. Jälkeenkin päin kyseltiin sitä kaupasta.
Itse olen tai lapset ovat löytäneet monia kertoja pudonneita lompakoita kaupan lattioilta ja viety vastaanottoon. Ikinä ei mitään löytöpalkkioita. Toivottavasti myyjät edes palautti niille, joiden asiapaperit olivat lompakoissa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pitäisi tehdä, jos löytää jonkin pienen asian? Todennäköisesti jätän siihen, tai nostan jonnekin ylös jos mahdollista. Ehkä omistaja tulee kohta takaisin hakemaan. En lähtisi jotain aurinkolaseja erikseen kuljettamaan poliisilaitokselle. Enkä tietenkään myöskään ottaisi itselleni. Korkeintaan jonkin tosi vähäisen asian, esim. hakaneulan, saattaisin ottaa, jos sattuisin tarvitsemaan.
ÄLÄ NOSTA YLÖS!!
Ärsyttäviä tyyppejä.
Jos mä olen jotain maahan pudottanut, niin kävelen saman reitin takaisin MAATA tuijottaen, EN PUUHUN, kuten jotkut "fiksut" laittaa pudonneet tavarat puuhun!!
Warmaan mä mikään apina ole, että olisin sen puuhun kadottanut, niin en mä sinne katsokaan, vaan MAAHAN.
Zinc
Hyräilen mielessäni Dennis Learyn "Asshole" biisiä ja astun päälle.
Vierailija kirjoitti:
Kerran löysin pankkikortin konttorin seinässä olevan automaatin edestä ja palautin sen saman tien pankkiin. Rupesi vi-tut-ta-maan se kuulustelun määrä ja ennenkaikkea se reaktio kun sanoin, että en halua edes sitä löytöpalkkiota, vaan ainoastaan palauttaa löytämäni kortin. Onneksi en sen jälkeen ole mitään tuollaista löytänytkään.
Jos sosiaaliset tilanteet ahdistaa niin kortin voi palauttaa myös työntämällä sen automaattiin ja näppäilemällä pin-koodin väärin kunnes kortti imaistaan automaagin syövereihin.
Kerran otin iPhonen, joka oli siellä kuukausitolkulla.