Mies ilkeilee mun väsymyksestä

Eniten mietityttää että onko miehen käytös ihan normaalia ja itse olen yliherkkä vai onko tuo totaalinen mulkku. Meillä on kaksi alakouluikäistä lasta joiden päivittäinen hoito on minun vastuulla ja mies hoitaa kokkauksen sekä autollisena harrastuksiin kuskaukset. Kovin paljoa aikaa lepäilyyn ei keskellä viikkoa jää mutta viikonloppuisin saattaa mennä montakin tuntia torkahdellen.

-AP

Kuulostaa pahalta ja itsekkäältä. Missä miehen empatia ja sensitiivisyys.. Pistäisin sinuna rajat miehelle, sairaudesta ja kaikesta tekemästäsi faktat uudelleen vaikka mustaa valkoisella pöydälle ja sanoisin, että nyt loppuu se lepäämisestä nillittäminen! Voimia kovasti.

Voisitko ottaa miehen mukaan lääkärin vastaanotolle? Ehkä mies on yksinkertainen ja tarvitsee ammattilaisen kertomaan hänelle asian, jota olet yrittänyt jo pitkään kertoa.

Olin kammottavan väsynyt pitkien syöpähoitojeni aikana eikä minusta olisi ollut hoitamaan pieniä lapsia.

Hienoa, että pystyt huolehtimaan heistä.

Sinun on tärkeää levätä, joten hyvä, että teet niin.

Mulla on semmoinen sairaus että ei kiinnosta toisten tekosyyt. Hoitoa ei ole vielä keksitty.

Tässä on sairauden hoitoon mennyt jo useita satasia ja kun on lääkäriltä tuli diagnoosi niin tasan sen päivän mies oli hiljaa. Eli edes lääkärin diagnoosi, lääkkeet mikään ei auta miehen ymmärrystä. En tiedä eikö hän vain halua vai ole kykeneväinen ymmärtämään, huoh.

-AP

Vierailija kirjoitti:

Voisitko ottaa miehen mukaan lääkärin vastaanotolle? Ehkä mies on yksinkertainen ja tarvitsee ammattilaisen kertomaan hänelle asian, jota olet yrittänyt jo pitkään kertoa.

Olin kammottavan väsynyt pitkien syöpähoitojeni aikana eikä minusta olisi ollut hoitamaan pieniä lapsia.

Hienoa, että pystyt huolehtimaan heistä.

Sinun on tärkeää levätä, joten hyvä, että teet niin.

Yksinkertainen varmasti on ja yleensä kyllä kuuntelee muita kuin itseäni. Ehkä pyydän jonkun sukulaisen/ystävän selittämään hänelle tilannetta.

Tuo pelottaa että jos tulee joku vakava sairaus johon lääkkeet ei auta niin miten ihmeessä tulisin nykytilanteessa pärjäämään. Nyt sentään tiedän että tilanne tulee helpottumaan mutta miten jatkaa eteenpäin kun tulevaisuus on epävarma ja miehen ajattelemattomuus ärsyttää.

Miehesi on ilkeä. Kukaan normaali, rakastava puoliso ei pilkkaisi sairastavaa kumppaniaan. Keskity nyt sairautesi hoitoon ja kun olet tolpillasi, jätä tuollainen inhotus. Ansaitset parempaa.

Olisipa minulla mies joka ilkeilisi minulle asioista. Ai niin, ei ole, vaan tulen kotiin eikä ketään kotona. Laskut tulee luukusta, kuka maksaa? Minä yksin!

Sairastuin aikoinaan kilpirauhasen vajaatoimintaan. Olin täysin zombie ennen kuin tauti todettiin ja sain lääkityksen. Muutaman vuoden. Mies haukkui laiskaksi jne. Erosimme, oli toki muitakin syitä. Nykyäänkin on väsymyskausia, jolloin uupumus iskee keskellä päivää. Nukun päiväunia ja pitkät yöunet. Nykyinen miesystäbä ei myöskään tätä tajua.

Alaklikkaajat pitää paskankin miehen lompakkoa omana perusoikeutenaan. Hyi. Vaihdan ketjua.

Kuulostaa kamalalta. Onko kavereissanne tai sukulaisissanne ketään joka voisi takoa myötätuntoa miehen päähän? Tulla mukaan lääkäriin niin kuin joku ehdotti? Ehkä miestä pelottaa tai ahdistaa nähdä sinut tuossa tilassa.

Mulla hyvin samantyylinen mies. Joskus olen miettinyt, että jos sairastuisin esim. syöpään, niin kuinkahan paljon häneltä löytyisi empatiaa ja ymmärrystä.

Voimia, tuo syö kyllä varmasti voimiasi ja henkistä hyvinvointiasi, toivottavasti et masennu tms.

Perus "mies" vain miehellä on mielestään oikeus sairastaa ja olla kuoleman kielissä 37 asteen kuumeessa ja flunssassa, mutta vaimon täytyy jaksaa koko ajan hoitaa työt, koti ja lapset 40 asteen kuumeen ja noroviruksen kanssa, koska mies ei kestä naisen heikkona oloa, koska naisethan ovat kaikki kieroja vain esittävät sairasta.

Heivaa se empatiakyvytön sika!

Ei kannata olla ilkeilevän miehen kanssa, kertoo luonteesta paljon. Ero kuulostaa järkevältä. Voi löytyä kivempi mies ja sinkkunakin moni elää. Ehdotus siitä että joku saisi miehelle empatiaa, on kaukaa haettua, kun joillakin sitä ei vain ole eikä tule. 

Mä en meinaa näin perusterveenäkään jaksaa kaikkea (ansiotyö, kotityöt, lapset yms), eli et ole kohtuuton!

Sit pitäisi tähän päälle juosta maratoni, hoitaa parisuhdetta ja itseään, lisäkouluttautua, harrastaa kulttuuririentoja ja nähdä ystäviä, osata kaikki uudet digijutut, hoitaa vanhoja vanhempia ja mielellään vielä leipoa niitä p r kl mokkapaloja koulun kahvioon..

Mitä enemmän makaa sitä enemmän väsyttää, vanha perustotuus joka pätee aina.

Kiitos vastauksista ❤️ Sitä on itsellä väsymyksen vuoksi niin pehmeä pää ettei edes erota mikä on enää normaalia ja mikä ei. Pahinta on että lapset ovat alkaneet käyttäytymään miehen lailla ja kutsuvat laiskaksi kun en jaksa lähteä heidän kanssa urheilemaan. Ehdin jo vakavasti harkita jopa töiden lopettamista että jaksaisin lasten kanssa enemmän.

Yritän nyt kotona purra hampaita yhteen kunnes olen saanut itseni kuntoon ja annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Onko sulla ap sjögrenin syndrooma?

Vierailija kirjoitti:

Onko sulla ap sjögrenin syndrooma?

Ei ole, aika paljon on kyllä sairauksia jotka aiheuttaa väsymystä etenkin naisille :/