Lue keskustelun säännöt.
Viimeisillään raskaana ja yhteys vauvaan kadoksissa
30.01.2020 |
Olen raskaana 40+5 viikolla ja odotan kärsimättömästi että pääsisin jo vatsasta eroon. Ajatukset on viimeisinä viikkoina kääntyneet yksinomaan synnytykseen ja nyt havahduin siihen etten ole juurikaan miettinyt tuota tulevaa vauvaa (kipeiden potkujen tuskastelemisen lisäksi). Nyt alkoi ahdistamaan kaiken muun lisäksi että herääkö äidilliset tunteet edes synnytyksen jälkeen.
Onko teillä jo synnyttäneillä ollut vastaavaa kokemusta loppuraskaudesta? Muuttuuko kaikki kun nyytin saa syliin?
Kommentit (9)
Mulla ei herännyt mitään erityisiå tunteita kun synnytin lapseni. Hoidin vastuuntunnosta. Sitten kun lapsi läheni vuoden ikää tajusin että rakastan. Nyt lapsi jo koululainen ja ihana ihminen enkä voisi elää ilman. Toivottavasti sulle ei ole kukaan hokenut sitä minun mielestäni hirveää lausetta että heti rakastut kun saat lapsen syliin. Ei se mene välttämättä niin ja moni äiti voi todistaa. Tunteiden heräämiseen voi mennä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se yhteys jossain vaiheessa syntyy, jos ei heti synnytyksen jälkeen, niin sitten myöhemmin.
Ei sinun tarvitse huolestua omasta kiintymyksen asteestasi yhtään. Rakastan lastani enemmän kuin ketään muuta, mutta en todellakaan rakastunut sillä hetkellä, kun sain nyytin syliini. Tuijotin vain ekat päivät sitä minianoppia hämilläni pohtien tuoko nyt on se mun vauvani. Kiintymys kehittyi vauvaa hoitaessa.
En mä ainakaan esikoista ja tokaa odottaessa kokenut mitään yhteyttä vauvaan raskausaikana. Lähinnä taistelin pahoinvointia vastaan. Kolmanteen tuli jostain syystä kiinnyttyä eri tavalla. Vaikutusta rakkauteen vauvaa tai lasta kohtaan tuo raskausaika ei yhtään ennustanut. Esikoinen oli niin suuritarpeinen vauva allergioineen, että häneen tunneside oli kunnolla vasta vauvavuoden lopulla.
Yhteys syntyy ja siihen on ihan nimetty tapauhtumakin, kutsuvat sitä synnytykseksi.
mies51v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Imetys ja ihokontakti taisivat käynnistellä suurta rakkautta meillä.
Raskausaikana laulelin ja vähän juttelin vauvalle sekä yritin silittää vatsan läpi, mutta en silti tuntenut oloani äidilliseksi.
Mikä ihmeen yhteys? Illuusioita voi olla. Mutta ei ne oikeasti vauvaan liittyy; tai ei nykytiede ainakaan sellaista tunne.
Illuusioista voi olla myös haittaa: lapselle asetetaan tarkkoja odotuksia jo ennen syntymää.
Vauvan voi kokea täydelliseksi, eikä siitä huolimatta tuntea rakkautta. Mitä rakkaus edes on? Mitä tarkalleen ottaen pelkäät puuttuvan?
Synnytys voi olla vasta parinkin viikon päästä, joten nauti vielä yksinolosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos hyvistä vastauksista!
Lohduttavaa kuulla ettei suuret tunteet tässä vaiheessa ole itsestäänselvyys muillekaan. Jotenkin sitä oli saanut sellaisen kuvan muita seuraamalla, että tähän kohtaan kuuluu lepertely ja lauleskelu vatsalle ja hehkutus muille kuinka odottaa vauvan tapaamista.
8. Kommentilla oli kyllä hyvä pointti. Parempi pienellekin päästä maailmaan ilman kovia odotuksia äidin puolelta. :)
Paransitte mun mielen! Kiitos!
-Ap
Peli on siis pelattu. Kaikki on menetetty. Pelkkää alamäkeä ja vastatuulta siis tiedossa.