Oliko ennen paremmat palvelut?
80 ja 90 luvulla, kouluissa oli oma terveydenhoitaja (joka päivä), jokaisella liikunta-alueella oli oma kentänhoitaja, isot ulkojää alueet kuten koulujen jääkiekko kentät aurattiin ja jäädytettiin monta kertaa päivässä. Lääkäreitä oli paljon vähemmän Suomessa kuin tänä päivänä, mutta lääkäriin pääsi todella nopeasti. Kouluilla oli omat hammaslääkärit, nekin hoitu nopeasti. Mitä muuta tulee mieleen?
Mitä on tapahtunut kun raha ei riitä nykyisin enää mihinkään, kaikkialta vähennetään kokoajan ja palvelut huononee. Mihin raha nykyään menee? Oliko ennen enemmän tekijöitä, nyt enemmän hallintoa ja paperin pyörittelijöitä?
Kommentit (21)
Ja mitäpä kävi siinä 90-luvun alussa?
Vierailija kirjoitti:
Ja mitäpä kävi siinä 90-luvun alussa?
Niin. Vaikka virallisesti 90 luvun lama on jo aikaa sitten kastsottu päätyneen, niin edelleen on asioita, joista on tullut ja muodostunut "uusi normaali" palaamatta enää samalle tasolle kuin aiemmin.
Lääkäripuolelta osaan vastata mitä on tapahtunut.
On tullut paljon paljon lisää hoidettavaa. Tauteja, joihin ei ollut 80 luvulla hoitoa, tauteja joihin kuoltiin silloin, tauteja joita ei pystytty silloin estämään. Määrä on todella suuri.
Lisäksi ihmiset valittavat nykyään herkemmin eli joka ikinen lääkärikäynti pitää dokumentoida hyvin tarkkaan, koska muuten sinut haastetaan oikeuteen sekä jokaisesta virheestä että myös tilanteista, joissa et tehnyt mitään virheitä. Ennen ihmiset myös uskoivat, kun lääkäri sanoi jotain, nykyään pitää potilas todella vakuuttaa siitä, mitä pitää tehdä, koska on jo ennen lääkärikäyntiä googletettu oireet ja hoidot eikä ne omat googletukset usein osu oikeaan. Tämä kaikki vie aikaa.
80 luvulla vielä kirjoitettiin kaksi riviä käsin potilaskansioon ja riitti, kun nykyään kirjoitetaan kymmenen riviä tietokoneohjelmaan ja jokaiseen tekstiin pitää lisätä kirjallisesti se, että on sanonut, että pitää tulla uudestaan vastaanotolle, jos oireet pahenevat. Ennen riitti vain se, että se sanoo, nykyään pitää varustautua valituksiin.
Potilaat tulevat myös pienemmillä oireilla lääkäriin kuin ennen. Vuosikymmeniä sitten tultiin vasta kun tauti oli pitemmällä, jolloin diagnosointi oli helpompaa, hoidot olivat yksinkertaisia ja tosissaan moniin vaivoihin ei ollut hoitoja, mihin nykyään on hoito.
Maailma on muuttunut. Muistan kun aloitin työt niin vanhemmat kollegat kertoivat hoitaneensa vielä moninkertaisesti suurempaa aluetta silloin kun itse aloittivat ja ihan samoista syistä. Eli hoitoja ei ollut, potilaat olivat selvemmin sairaita, ei tarvinnut kirjata samalla tavalla, ei tarvinnut pitää tilastoa sairauksista tai kerätä dataa, potilaat eivät valittaneet eikä tarvinnut tehdä turhaa työtä oman oikeusturvansa puolustamiseksi.
Sellaista.
En usko lainkaan että ihmiset muka menee lääkäriin turhaan.
Päinvastoin. Se on tehty niin vaikeaksi ja epämiellyttäväksi, että sinne menee vain kun on pakko.
Ja sitäkin pyytelee anteeksi.
Ainakin se tapahtui, että lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta väheni ja ohjattu liikunta lisääntyi. Tuli urheiluseurat ja joukkueet. Tarvittiin laadukkaammat harrastuspaikat eli lätkää ja luistelua harrastettiin jäähalleissa, jalkapalloa vähintäänkin tekonurmella kesäisin ja talvisin jalkapallohallissa. Koulujen urheilukentät eivät pystyneet tarjoamaan tällaista ammattilaistason harjoituspaikkaa, vaikka miten olisi aurattu ja jäädytetty. Kun vielä täällä etelässäkin talvet olivat aika usein leutoja, ei luistinrataa olisi ollut kuin lyhyeksi ajaksi talven aikana. Muistan vielä oikein hyvin, miten täällä oli koulun urheilukenttä vielä jäädytetty ja siellä oli jääkiekkokaukalokin, mutta ei juuri lainkaan luistelijoita tai lätkänpelaajia. Ei ollut järkevää ylläpitää urheilukenttää, jota vain kourallinen ihmisiä satunnaisesti käytti.
Palvelut on huonontuneet, ainakin henkilökohtaisella tasolla. Ite otin ensimmäisen pankkikortin vuonna 1987, sitä ennen sait ihan henkilökohtaisesti jonottaa pankin tiskille nostaaksesi rahaa ja maksaaksesi laskut ym.
Se oli tosin ilmaisia ne pankkipalvelut meinaan.
Monet julkiset palvelut ovat huonontuneet, jopa hyvä Posti on saatu aivan kurjaksi.
Tiet saatiin aurattua ja lumet poistettua kohtuullisessa ajassa, nyt ei sekään onnistu. Tosin juuri nyt ei ole sitä lunta.
Kotiin sai sairaalle lapselle hoitajan kunnalta, että itse pääsi töihin!
Hallinto on järkyttävän raskasta, sinne varmaan rahat uppoavat. EU on lisännyt niin firmojen kuin julkisen puolen paperin pyörittelyä eksponentiaalisesti.
Aloittaja luetteli palveluita, jotka ovat kaikki julkisen sektorin palveluita.
Palveluita saa rahalla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin se tapahtui, että lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta väheni ja ohjattu liikunta lisääntyi. Tuli urheiluseurat ja joukkueet. Tarvittiin laadukkaammat harrastuspaikat eli lätkää ja luistelua harrastettiin jäähalleissa, jalkapalloa vähintäänkin tekonurmella kesäisin ja talvisin jalkapallohallissa. Koulujen urheilukentät eivät pystyneet tarjoamaan tällaista ammattilaistason harjoituspaikkaa, vaikka miten olisi aurattu ja jäädytetty. Kun vielä täällä etelässäkin talvet olivat aika usein leutoja, ei luistinrataa olisi ollut kuin lyhyeksi ajaksi talven aikana. Muistan vielä oikein hyvin, miten täällä oli koulun urheilukenttä vielä jäädytetty ja siellä oli jääkiekkokaukalokin, mutta ei juuri lainkaan luistelijoita tai lätkänpelaajia. Ei ollut järkevää ylläpitää urheilukenttää, jota vain kourallinen ihmisiä satunnaisesti käytti.
Lisäksi ohjatusta liikunnasta on tullut ympärivuotisempaa. Ennen (kärjistäen) pelattiin kesä futista ja talvi lätkää, nyt kumpaakin on pystyttävä harrastamaan ympärivuotisesti. Pitää olla jäähallit auki kesällä (ennen mentiin pelkillä ulkojäillä, hyvä jos tekojäälle pääsi) ja jalkapallohallit käytettävissä talvella.
Vierailija kirjoitti:
En usko lainkaan että ihmiset muka menee lääkäriin turhaan.
Päinvastoin. Se on tehty niin vaikeaksi ja epämiellyttäväksi, että sinne menee vain kun on pakko.
Ja sitäkin pyytelee anteeksi.
Kyllä menee "turhaan". Vielä 80- ja 90-luvuilla työkyvyttömät laitettiin eläkkeelle. Nykyisin on tosi vaikea päästä työkyvyttömyyseläkkeelle fyysisistä syistä. Joten se tarkoittaa, että ihminen on välillä vähän aikaa töissä, sitten hakee taas vähäksi aikaa sairaslomaa, sitten taas töihin, taas sairaslomaa jne. Mulle sanoi ortopedi pari vuotta sitten, että 15 vuotta aiemmin mut olisi laitettu näillä vaivoilla jo eläkkeelle. Mutta ei laiteta enää. Sairaslomaa pitää hakea, kun kivut taas pahenee. Sairasloman jälkeen takaisin töihin. Ja sitten taas uutta sairaslomaa.
Vierailija kirjoitti:
En usko lainkaan että ihmiset muka menee lääkäriin turhaan.
Päinvastoin. Se on tehty niin vaikeaksi ja epämiellyttäväksi, että sinne menee vain kun on pakko.
Ja sitäkin pyytelee anteeksi.
Työterveyslääkärimme sanoi, että etenkin keski-ikäiset naiset käyvät lääkärissä "varmuuden vuoksi". Jotkut jopa viikoittain. Ihmisten kynnys mennä lääkärille on alentunut. Etenkin työterveydessä, jota ei itse tarvitse maksaa ja johon ei tarvitse jonottaa.
Ennen oli kauppa, koulu ja posti joka kylässä. Ja postissa oli pankki. Alasajo alkoi pankkikriisistä 1990-luvun alussa ja on edennyt pikkukylistä Helsinkiin.
Odottakaapa vaan, kohta sielläkin on kaupat auki vuorokauden ympäri, mutta posti ei kulje, kadut ovat rikki ja pankit, Kela, verotoimisto, työkkäri ym. ovat auki yhtenä päivänä viikossa klo 9-12.
Ei 80-luvulla Espoossa ainekaan luistelukenttää jäädytetty montaa kertaa päivässä, ei edes päivittäin.
Isoäitini kertoi, että joskus 1950-luvulla Helsingissä jaettiin kotiin posti kaksi kertaa päivässä. Toisaalta ei ollut lapsilisiä eikä esim. äitiyslomia juuri nimeksikään.
Itse aloitin peruskoulun vuonna 1982. Meillä oli koulussa oma hammaslääkäri ja koululääkäri. Kosmeettinen virhe hampaissani korjattiin ilmaiseksi yhteiskunnan laskuun. Koko luokka kävi säännöllisesti saamassa harjausoppia ja hammastarkastukset kesken koulupäivän. Eipä ollut meillä paljon reikiä ja muutenkin olimme terveitä. Luokallani ei muuten ollut myöskään ylipainoisia lapsia. Kun nyt katson noita vanhoja luokkakuvia, näytämme kaikki tosi hoikilta.
Luokkakaverin äiti joutui pahaan kolariin. Heille tuli kotiin kunnallinen kodinhoitaja, joka oli siellä odottamassa ruoka valmiina kun tulimme koulusta. Ja perheessä oli siis isäkin - töissäkäyvä toki.
Koululla toimi myös musiikkiopiston sivutoimipiste, jossa kävimme ilmaiseksi soittotunneilla. Viulunkin sai sieltä lainaksi, joten harrastaminen ei maksanut mitään. Tämä nyt ei ollut varsinaisesti yhteiskunnan palvelu, mutta kiva muisto kuitenkin.
Koulun pihassa oli myös hyvin hoidettu luistinrata kenttämiehineen. Siellä järjestettiin välillä myös jotain kursseja (luultavasti ilmaiseksi), koska muistan miten opimme siellä kaverini kanssa sirklaamaan takaperin ja tekemään valssihypyn.
Minusta 1980-luvulla oli köyhänkin lapsella paljon tasa-arvoisemmat mahdollisuudet kehittyä kuin nyt.
Miljoona hyvätuloista eläkeläistä elää niillä varoilla, jotka ovat itse maksaneet. Tähän joukkoon eivät kuulu takuu- ja kansainvälisellä olevat. Miljoona eläkeläistä maksaa veroja huomattavasti enemmän kuin vastaava palkka olisi.
Vierailija kirjoitti:
Ei 80-luvulla Espoossa ainekaan luistelukenttää jäädytetty montaa kertaa päivässä, ei edes päivittäin.
Ulkokentät oli kunnossa.
Jäädytys ja auraus tarpeen mukaan.
Mut nythän tenavat tarvii vanhemmat ja valmentajan ja hallin joka asiaan.
Eivät kai osaa tehdä keskenään mitään. Tai viitsi.
Aivan totta, bussiyhteydet kulki paremmin myös pitkillä välimatkoilla, mikä on suorastaan ironista koska nyt ei enää kulje juuri kun niitä tarvittaisiin. Työkkärit, KELAt, verotoimistot ja monet pienet erikoisliikkeet löytyivät lähes jokaisesta pitäjästä, niistä sai henkilökohtaista neuvontaa ja asiat sujui. Oli päivystyspalvelut omassa kunnassa niin eläin- kuin hammaslääkäriinkin. Oppilaitoksissa omat keittäjät ja siten nykyistä laitosruokaa paremmat pöperöt.
Vierailija kirjoitti:
En usko lainkaan että ihmiset muka menee lääkäriin turhaan.
Päinvastoin. Se on tehty niin vaikeaksi ja epämiellyttäväksi, että sinne menee vain kun on pakko.
Ja sitäkin pyytelee anteeksi.
kuule pitkät jonot ulkomaalaisia tekaistuja sairauslomia hakemassa
En kyllä muista että aiemmin olisi pitänyt kahta viikkoa odottaa lääkäriaikaa että saa verenpainelääkkeet. Itse pitäisi myös mittari ostaa ja seurailla, tk:ssa ei onnistu mittaukset ennen sitä lääkäriä.
Ennen ei olllut miljoonaa hyvätulosta eläkeläistä. Lisäksi lääkäriin pääsi, mutta hoito ei ollut nykytasolla. Mummollani oli sydän- ja verisuonisairauksia. Lääkäri antoi nitropurkin, kun ei osattu leikata ja mummo kuoli 70-vuotiaana. Taas säästyi eläkerahoja, että riitti palkkarahoja kaikenlaisiin avustaviin töihin, jolla työllisyyttä ylläpidettiin.