Rukoiletko ja jos, niin miten?

Lähinnä näin, ilman sanoja:

http://www.hiljainentila.fi/kristillinen-meditaatio

Joo, joka päivä. Tulee hankala tilanne niin pyydän Jeesusta auttamaan. Tänään meni töihin lähtö

päin ****** , rukoilen Jeesukselta siunausta päivään ja päivä oli erittäin hyvä siellä töissä loppujen lopuksi.

Harvoin. Tilanteet on niitä, kun olen oikein ahdistunut. Mutta apuja ei ole tullut.

Siksi olen todennut, että rukoilemisesta ei ole sen enempää apuja, kuin muistakaan yliluonnollisten hahmojen apuun turvautumisesta.

Kyse on psykologiasta. Itse olet se, joka auttaa, ei henkimaailma. Mutta tässä on jotakin, koska uskonnoilla on edelleenkin jättiläismäinen vaikutus ihmisten elämään kaikkialla tämän pallon kolkilla.

Kai siinä on jotakin, joka kuuluu ihmisen mieleen..kukaan ei tiedä. Kaikkein vähiten minä.

Minäkin harjoitan kontemplatiivista rukousta ja mahdollisuuksien mukaan pyrin olemaan ”pyytämättä” ja ”anomatta” mitään tähän elämään.

Tapahtukoon sinun tahtosi - kirjaimellisesti.

Hiljaisuudessa kohtaa Pyhän.

Joka ilta, teen perusrukoukseni ja sitten pyydän apua niihin asioihin, mitä on ongelmallisia. Itse koen usein, että rukouksiini vastataan ja joku ovi aukeaa.

Vierailija kirjoitti:

Harvoin. Tilanteet on niitä, kun olen oikein ahdistunut. Mutta apuja ei ole tullut.

Siksi olen todennut, että rukoilemisesta ei ole sen enempää apuja, kuin muistakaan yliluonnollisten hahmojen apuun turvautumisesta.

Kyse on psykologiasta. Itse olet se, joka auttaa, ei henkimaailma. Mutta tässä on jotakin, koska uskonnoilla on edelleenkin jättiläismäinen vaikutus ihmisten elämään kaikkialla tämän pallon kolkilla.

Kai siinä on jotakin, joka kuuluu ihmisen mieleen..kukaan ei tiedä. Kaikkein vähiten minä.

Rukous on _sielun_ yhteyttä pyhään. Ei niinkään egon.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin harjoitan kontemplatiivista rukousta ja mahdollisuuksien mukaan pyrin olemaan ”pyytämättä” ja ”anomatta” mitään tähän elämään.

Tapahtukoon sinun tahtosi - kirjaimellisesti.

Hiljaisuudessa kohtaa Pyhän.

Jaa, itse pyydän ihan kaikkea kun Jumala itsekin sanonut että pyytäkää.

Meditoiminen on rukoilua. Käveleminen on meditoimisesta tehokkain muoto.

Ihmisiin kohdistetaan vainoa jotta ne eivät kävelisi koska rahasta ja vallasta ollaan tehty jumala, tai siihen pyritään entistä rahallisemmin ja entistä egoistisemmin. Onneksi on ihminen olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Harvoin. Tilanteet on niitä, kun olen oikein ahdistunut. Mutta apuja ei ole tullut.

Siksi olen todennut, että rukoilemisesta ei ole sen enempää apuja, kuin muistakaan yliluonnollisten hahmojen apuun turvautumisesta.

Kyse on psykologiasta. Itse olet se, joka auttaa, ei henkimaailma. Mutta tässä on jotakin, koska uskonnoilla on edelleenkin jättiläismäinen vaikutus ihmisten elämään kaikkialla tämän pallon kolkilla.

Kai siinä on jotakin, joka kuuluu ihmisen mieleen..kukaan ei tiedä. Kaikkein vähiten minä.

Eihän se niin mene, että pidetään yhteyttä vaan silloin kun on vaikeaa tai halutaan jotain. Muulloin ei sitten kiinnostakaan uskonasiat. Eihän mikään ihmissuhdekaan niin toimi :)

Fabolous breath kirjoitti:

Meditoiminen on rukoilua. Käveleminen on meditoimisesta tehokkain muoto.

Ihmisiin kohdistetaan vainoa jotta ne eivät kävelisi koska rahasta ja vallasta ollaan tehty jumala, tai siihen pyritään entistä rahallisemmin ja entistä egoistisemmin. Onneksi on ihminen olemassa.

Joo, pitkälti samaa mieltä 🙂

Kukaan aidosti rukoilemiseen uskova ei laita alapeukkua. Jos sen tekee, ei ole oikea rukoukseen uskova. Silloin ei vähkeksy kenenkään mielipidettä, olkoonkin se eriävä omasta. 

Pakana, katso peiliin ja toteat, että oletkin tekopyhä.

Rukoilen usein itseni ja läheisten puolesta. Ja jos on jotain akuuttia (esim. joku sairastaa). Rukoilen ihan vain omin sanoin.

Välillä rukous on ihan vain "Herra, auta".

Iltaisin joskus.

Vierailija kirjoitti:

Fabolous breath kirjoitti:

Meditoiminen on rukoilua. Käveleminen on meditoimisesta tehokkain muoto.

Ihmisiin kohdistetaan vainoa jotta ne eivät kävelisi koska rahasta ja vallasta ollaan tehty jumala, tai siihen pyritään entistä rahallisemmin ja entistä egoistisemmin. Onneksi on ihminen olemassa.

Joo, pitkälti samaa mieltä 🙂

Kyllä on kiva nähdä sen pidemmittä puheitta tai näkemyksiä itse asiassa. 🙂

Täällä näyttää olevan ihmisiä jotka omasta mielestään ovat oikeutettuja kieltämään eriävän mielipiteen.

: Rukoilet väärin, koska rukoilet vain silloin, kun on hätä.

Itsekkyyttä jos mikä. Eli olet väärin uskova ja MINÄ tiedän, mikä on oikea tapa.

Tämän vuoksi en arvosta näitä kristallikristittyjä yhtään

Vierailija kirjoitti:

Täällä näyttää olevan ihmisiä jotka omasta mielestään ovat oikeutettuja kieltämään eriävän mielipiteen.

: Rukoilet väärin, koska rukoilet vain silloin, kun on hätä.

Itsekkyyttä jos mikä. Eli olet väärin uskova ja MINÄ tiedän, mikä on oikea tapa.

Tämän vuoksi en arvosta näitä kristallikristittyjä yhtään

Miksi Jumalan seura ei kelpaa muulloin? Sitä ihmettelin :)

9 on kommunikaatio chacra, vaaleansininen.

11 on hengellisyyden chacra, violetti.

Hyvät 9/9 ja 11/11 vastaukset.

Jumala on myös ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Täällä näyttää olevan ihmisiä jotka omasta mielestään ovat oikeutettuja kieltämään eriävän mielipiteen.

: Rukoilet väärin, koska rukoilet vain silloin, kun on hätä.

Itsekkyyttä jos mikä. Eli olet väärin uskova ja MINÄ tiedän, mikä on oikea tapa.

Tämän vuoksi en arvosta näitä kristallikristittyjä yhtään

No, itse alapeukutin sitä mielipidettä, että rukouksesta ei muka ole hyötyä.

muinaisen egyptin rukousalttarille ainostaa egyptin jumalat iokeita jumalia

Rukoilen useimmiten silloin kun koen kaipaavani tukea Jumalalta elämään ja jaksamiseen, jos ahdistuneisuus vaivaa. Samoin tapaturman takia vakavasti loukkaantuneena ollessani sairaalassa hoidossa rukoilin apua ja paranemista ja toivuinkin hämmästyttävän hyvin vakavasta pään vammasta, niin että erikoislääkärit olivat ihmeissään. Samoin kerran nuorena unihalvauksen kokiessani oli tilanne varsin ahdistava, tuntui voimakkaasti sille että joku demoni on tullut kimppuun, tilanne helpotti Isä meidän rukouksella. Alkoholiongelman ollessa pahana katselin keittiön ikkunasta ulos yöllä ja katuvalojen loisteessa näin kun musta kissa käveli talon tontin / etupihan ja kadun rajalla jääden tuijottamaan minua, en muistanut nähneeni tuollaista kissaa pihapiirissä aiemmin, tuli tunne että tuo kissa olisi demoni, rukoilin Isä meidän -rukouksen ja pyysin Jumalalta apua demonin pois lähtemiseksi ja kissa käänsi päänsä ja katseensa pois ja käveli tiehensä. Rukoilin apua alkoholista irti pääsyyn, lopulta sairaalahoidon jälkeen lopetin kokonaan alkoholin käytön ja olen nykyisin absolutisti.

Yleensä aloitan Isä meidän -rukouksella, tämä rukous on osana Jeesuksen vuorisaarnaa, Jeesus opetti sen hänen opetuslastensa kysyttyä, kuinka heidän tulisi rukoilla.

Tuon jälkeen esitän pyyntöni, että ahdistuneisuus lähtisi pois ja lisäksi kiitän Jumalaa kaikesta ihmeellisestä hyvästä mitä olen saanut paljon. Kahteen kertaan on ollut kokemus että demoni olisi läsnä, molemmilla kerroilla olen pyytänyt Jumalalta apua tilanteessa ja demoni on hävinnyt pois, jos sitä nyt on alunpitäenkään ollut, varmemmalle tuntuu pyytää apua jos tuollaista kokee, ei kai siitä haittaakaan ole jos ”turhaan” pyytää että demoni häädetään pois jos sitä ei siinä ole. Isä meidän -rukous on aina hyvä ja varma keino pyytää apua ja itse olen vakavissa tilanteissa sitä käyttänyt avunpyyntökeinona esim. sairaalahoidossa ja vakavan sairauden kohdatessa.

Perus-iltarukous: Isä meidän, pyynnöt itselle ja omaisille, kiitos kaikesta hyvästä ja ehkä vielä ”Levolle lasken luojani” -rukous