Siivooja kysyy

Mieluummin paskat pytyssä, kun lattialla.

T. Toinen siivooja

Paperit lattialla olivat mysteeri minullekin, kunnes piipahdin naisvaltaisella työpaikalla. Ne on pytyn istuinrenkaan suojaksi aseteltuja papereita, joita ei vaan voida nostaa pyttyyn/roskiin enää sen jälkeen kun ne pytyltä noustessa putoavat lattialle.

Jos wc on tarpeeksi tilava, papereita nostetaan useammin myös lattialta itse, mutta ahtaassa tilassa ei. Paperia laitetaan reunalle suojaamaan ennen istumista.

Ensin pyyhitään kosteat kohdat reunuksesta kuiviksi ja paperi viskataan pönttöön ja sitten viritetään paperiset istuinsuojukset. Kun wc-istuinten reunoista on tarkoituksella tehty kaltevat, tämän estämiseksi, niin silti niitä pystyy laittamaan. Nyt täytyy laittaa ensiksi jarrupalat sivuttain ja sen jälkeen vasta pöntönreunan suuntaisesti. Yhä enemmän paperia siis voi tippua myös lattialle! Kun jarrupala paperit wc:tä vetäessä imaisevat kaikki paperit reunalta liikkeelle tämä voi tapahtua tai jo silloin, kun nousee pöntöltä ylös.

Mä siivosin aikanaan koulua (ala-aste) satunnaisesti. Autiota koulurakennusta oli sinänsä kiva siivoilla, mutta poikien vessaan meno oli välillä oikeasti stressaavaa. Paikkoja oli välillä selvästi sotkettu tahallaan ja välillä löytyi ties mitä tunnistamattomia aineita, joita ei olisi tehnyt mieli käsitellä ilman hemgotussuojainta ja koko vartalon peittävää ilmatiivistä suojapukua.

Huomasin myös, että pienempien koululaisten luokat oli usein siisteimpiä ja sotku kasvoi, mitä vanhemmiksi oppilaat tuli.

En ole enää tehnyt noita hommia aikoihin, mutta nostan hattua alalla työskenteleville. Se on fyysisesti yllättävän rankkaa, eikä siivoojia arvosteta tarpeeksi.

*hemgotussuojain = hengityssuojain

(prkl)

4

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin paskat pytyssä, kun lattialla.

T. Toinen siivooja

Se sekunnissa kuivuva Organic Padding vie hermot ja nivelet.

Vinkki n:o 5: Laita reilu pätkä wc-paperia pönttöön ennen kakkimista. Eipä jää rantuja pönttöön, eikä tarvi ottaa harjaa käteen.

Naisena ihmettelen ihan samaa, mitä varten ne vessapaperit pyörivät vessan lattialla.

Se istuinrenkaan suojaaminen vessapaperilla on ensinnäkin hidas toimenpide ja muut jonottavat jalat ristissä, kun joku päättää käyttää loputkin vessapaperit suojatakseen reitensä ns pöpöiltä.. Tämäkin pelko on useamman gynen toimesta perusteltu täysin tarpeettomaksi pöpöpeloksi.  Muutenkin vessapaperissa itsessään on jo pöpöjä ihmisten hiplatessa niitä käsissään ja pyöritellessäään sopivia määriä.

Tervejalkainen nainen kykenee olemaan istumatta pöntölle ja puoli-istuvassa asennossa suihkia virtsansa menemään. 

Vierailija kirjoitti:

Paperit lattialla olivat mysteeri minullekin, kunnes piipahdin naisvaltaisella työpaikalla. Ne on pytyn istuinrenkaan suojaksi aseteltuja papereita, joita ei vaan voida nostaa pyttyyn/roskiin enää sen jälkeen kun ne pytyltä noustessa putoavat lattialle.

On myös suoraan rullasta revittyä silppua. Sitä ehkäistäkseni poistan isoista "hötö"rullista pari ekaa kerrosta, mutta ei tunnu auttavan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Naisena ihmettelen ihan samaa, mitä varten ne vessapaperit pyörivät vessan lattialla.

Se istuinrenkaan suojaaminen vessapaperilla on ensinnäkin hidas toimenpide ja muut jonottavat jalat ristissä, kun joku päättää käyttää loputkin vessapaperit suojatakseen reitensä ns pöpöiltä.. Tämäkin pelko on useamman gynen toimesta perusteltu täysin tarpeettomaksi pöpöpeloksi.  Muutenkin vessapaperissa itsessään on jo pöpöjä ihmisten hiplatessa niitä käsissään ja pyöritellessäään sopivia määriä.

Tervejalkainen nainen kykenee olemaan istumatta pöntölle ja puoli-istuvassa asennossa suihkia virtsansa menemään. 

Ja ne paperit voi poimia likaiseltakin lattialta.

Sen jälkeen pestään kädet.

Vierailija kirjoitti:

Mä siivosin aikanaan koulua (ala-aste) satunnaisesti. Autiota koulurakennusta oli sinänsä kiva siivoilla, mutta poikien vessaan meno oli välillä oikeasti stressaavaa. Paikkoja oli välillä selvästi sotkettu tahallaan ja välillä löytyi ties mitä tunnistamattomia aineita, joita ei olisi tehnyt mieli käsitellä ilman hemgotussuojainta ja koko vartalon peittävää ilmatiivistä suojapukua.

Huomasin myös, että pienempien koululaisten luokat oli usein siisteimpiä ja sotku kasvoi, mitä vanhemmiksi oppilaat tuli.

En ole enää tehnyt noita hommia aikoihin, mutta nostan hattua alalla työskenteleville. Se on fyysisesti yllättävän rankkaa, eikä siivoojia arvosteta tarpeeksi.

Mun kokemuksen mukaan miesten vessa erottuu jo päiväkodissa.

Olen myös pessyt erään isohkon kaupungin johtajan vessaa. Ei se ollut sen siistimpi, eikä ollut ( tahrattomaksi kiillottamastani, koskemattomasta hanasta päätellen) pessyt käsiään jolla kätteli ja koski muita. Mies oli hän.

Vierailija kirjoitti:

Paperit lattialla olivat mysteeri minullekin, kunnes piipahdin naisvaltaisella työpaikalla. Ne on pytyn istuinrenkaan suojaksi aseteltuja papereita, joita ei vaan voida nostaa pyttyyn/roskiin enää sen jälkeen kun ne pytyltä noustessa putoavat lattialle.

En vaan ymmärrä tätä renkaalle paperin asettelua! Siitä renkaasta ei voi saada esimerkiksi yhtään mitään tautia. Ehjän ihon läpi ei mene mikään mikrobi, ja harvemmin pakaroiden/reisien kautta esimerkiksi syödään, jolloin mikrobit voisivat päästä elimistöön. Ellei ole ihottumaa/ihorikkoa ko. alueilla, tuo on täysin turhaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos wc on tarpeeksi tilava, papereita nostetaan useammin myös lattialta itse, mutta ahtaassa tilassa ei. Paperia laitetaan reunalle suojaamaan ennen istumista.

Ensin pyyhitään kosteat kohdat reunuksesta kuiviksi ja paperi viskataan pönttöön ja sitten viritetään paperiset istuinsuojukset. Kun wc-istuinten reunoista on tarkoituksella tehty kaltevat, tämän estämiseksi, niin silti niitä pystyy laittamaan. Nyt täytyy laittaa ensiksi jarrupalat sivuttain ja sen jälkeen vasta pöntönreunan suuntaisesti. Yhä enemmän paperia siis voi tippua myös lattialle! Kun jarrupala paperit wc:tä vetäessä imaisevat kaikki paperit reunalta liikkeelle tämä voi tapahtua tai jo silloin, kun nousee pöntöltä ylös.

Sivistyneissä maissa wc-kopin seinällä on säiliö, jossa on desinfiointiainetta ja sillä pyyhkäistään istuinkansi puhtaaksi. Ei tarvitse asetella ohuita papereita, joista tuskin mitään hyötyä on.

Virtsaamaan pystyy tosiaan seisaaltaan, mutta kun on isompi hätä, niin silloin ensiksi kuivataan ja sitten vuorataan paperilla pöntönreunat. Harmi, että papereita päätyy myös lattialle.

Wc-kopit kannattaisi tehdä tilavammiksi ja pöntöissä olisi oltava suorat, sopivan leveät reunat. Nykyisin on sekä kaltevia että kapeita reunoja. Uudet systeemit ovat siis huononnuksia!

Mulle on ihan sama vaikka pommi räjähtäis vessassa, jos olen sen juuri siivonnut. Jos sopimuksessa lukee esim. kerran päivässä tai 2 kertaa viikossa, niin käyttäkööt sikalavessaansa.

On nähty toimistoissa iso kakkapökäle lattialla, pissaa lavuaarissa, kaikki käsipyyhepaperit lattialla. Aikuiset ihmiset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä siivosin aikanaan koulua (ala-aste) satunnaisesti. Autiota koulurakennusta oli sinänsä kiva siivoilla, mutta poikien vessaan meno oli välillä oikeasti stressaavaa. Paikkoja oli välillä selvästi sotkettu tahallaan ja välillä löytyi ties mitä tunnistamattomia aineita, joita ei olisi tehnyt mieli käsitellä ilman hemgotussuojainta ja koko vartalon peittävää ilmatiivistä suojapukua.

Huomasin myös, että pienempien koululaisten luokat oli usein siisteimpiä ja sotku kasvoi, mitä vanhemmiksi oppilaat tuli.

En ole enää tehnyt noita hommia aikoihin, mutta nostan hattua alalla työskenteleville. Se on fyysisesti yllättävän rankkaa, eikä siivoojia arvosteta tarpeeksi.

Mun kokemuksen mukaan miesten vessa erottuu jo päiväkodissa.

Olen myös pessyt erään isohkon kaupungin johtajan vessaa. Ei se ollut sen siistimpi, eikä ollut ( tahrattomaksi kiillottamastani, koskemattomasta hanasta päätellen) pessyt käsiään jolla kätteli ja koski muita. Mies oli hän.

Ja söi myös lempikarkkejaan siellä.

Miehistä olen joskus miettinyt, onko evoluutiolla sormensa pelissä.

Periaatteessa miehen elinpiirin pitäisi olla niin likainen, ettei kaikkeen voi koskea jos tahtoo pysyä hengissä.

Miehet elävät lian kanssa eräänlaisessa symbioosissa.

Eiväthän he haistakaan pahoja hajuja kovin hyvin.