Onhan sillä miehen ulkonäöllä väliä jos miettii että saa lapsia, niin minkänäköisiä lapsista tulee?

Todellakin! Useampi nainen saisi ajatella tätä puolta miehessä, erityisesti jos oma ulkonäkö on kuitenkin tärkeä. Typerää antaa lapselleen paljon huonommat lähtökohdat elämään kuin itse on saanut, sitten ollaan vielä päälle katkeria kun lapsi kehtasikin syntyä "väärillä" (= itse valituilla) geeneillä.

Tulipa mieleeni hauska muisto n. 40 vuoden takaa. Meillä on kaksi lasta, tyttö ja poika, kauniiksi heitä on sanottu. Eräs nainen loihe kerran sanomaan, että kateeksi käy kun nuo teidän lapset on niin kauniita, mutta onhan se ”Anselmi” (nimi muutettu, toim.huom.) komea mies. 😂

Kovasti kiitteli sanojaa kehuista.

Niinpä niin. On oikeastaan aika jännää, että  vaikka elämme  vuotta  2020, niin edelleen miehessä kiinnostaa ja vetää puoleensa hyvin alkukantaiset piirteet kuten hänen  kokonsa; kuinkahan paljon asia on muuttunut vaikka vain kymmenen tuhannen viime vuoden aikana. - Ai niin. Kannattaa muistaa, että perimä selittää "vain" noin 80 % ihmisen pituudesta. Ja ainakin itse painotan pari valinnassani enempi sitä, että kumppanillani on keskimääräsitä enemmän, sitä jotain korviensa välissä.    

Komean miehen haluan ihan vain itseni takia, en minä siinä vaiheessa mitään lastentekoa mieti.

Enemmän painaa miehen aviomies- ja isäominaisuudet tuossa lisääntymisessäkin. Eikä koskaan voi tietää, saako lapsi jonkin esivanhempansa hiirenpilluleuan tai pyllyvakonenän, vaikka vanhemmat olis kuinka komeita ja kauniita. Luonnolla on joskus huumorintajua.

Entäs kun isä on roteva ja ihan komea, mutta tyttärestä tulee harteikas, rintava ja vahvan näköinen nainen (kuten minä). Tiedän, ettei kaikki mun ulkonäköä hyväksy, olen kuullut ilkeitä kommentteja. No rotevuus-geenit voi mennä tyttärellekin. Onko se paha asia?

Eihän lapsista aina tule isänsä näköisiä. Vaikka molemmat vanhemmat olisivat kauniita, lapsesta voi tulla ruma silti. Ja usein myös kahden ruman ihmisen lapsesta tulee kaunis.

Tyttäret tulevat usein isänsä näköön ja pojat äitinsä. Että siihen malliin kannattaa katsoa.

Oli onni että meille tuli poika. Mieheni on komea miehenä, mutta hänen yksikään piirre ei olisi tytölle mieluinen. Hänellä on miehekäs iso nenä, pienet silmät syvällä päässä, hän on lähes 190cm.

Poikamme sai isältään vain pituuden ja tumman värityksen. Hänellä on minun suuret silmät ja paksut hiukset. Hymy ja kaikki minulta. Jos tulisi vielä tyttö niin hän olisi sitten varmasti mieheni näköinen, joten ei kiitos :D

Piirteitä voi periytyä vaikka anopiltakin - sellaisia mitä miehessä ei näe :D Kannattaa ottaa huomioon.

Me molemmat olemme ihan taviksia ja ihan hyvin on elämässä pärjätty. Lapset ovat jo aikuisia ja ovat molemmat ihan hyvän näköisiä jos se nyt on tärkeää. Ja pituusgeenitkin meni onneksi oikein päin eli tyttö on lyhyt ja poika pitkä. Ystävilläkin on kauniita ja komeita lapsia vaikka itse vanhemmat ovat ihan taviksen näköisiä aina olleet.

Tottakai on väliä.

Bruce Willis ja Demi Moore. Geenit kohdallaan ja silti tyttäret ei muistuta kumpaakaan vanhemmistaan.

Vierailija kirjoitti:

Enemmän painaa miehen aviomies- ja isäominaisuudet tuossa lisääntymisessäkin. Eikä koskaan voi tietää, saako lapsi jonkin esivanhempansa hiirenpilluleuan tai pyllyvakonenän, vaikka vanhemmat olis kuinka komeita ja kauniita. Luonnolla on joskus huumorintajua.

Mikä hemmetti on pyllyvakonenä? Tai hiirenpilluleuka.

Hiirenpillussa on kuoppa leuassa. Tai sellainen kolo. Kielii että ihmisellä on kova halua olla koko ajan esillä.

Tietenkään kaikki lapset eivät ole isänsä näköisiä, tietenkin kauniillekin syntyy rumia lapsia. Mutta valitsemalla kelvollisilla geeneillä varustetun puolison nostat huomattavasti sitä todennäköisyyttä, että annat lapsellesi hyvät lähtökohdat elämään. (Sama pätee vähän kaikkeen muuhunkin: esim. kannattaa elää terveellisesti, vaikka voitkin aina silti saada esim. keuhkosyövän. Se on vain vähemmän todennäköistä, eikä niin käydessä se ole omien valintojen suoraa seurausta.)

 

Olen vastaaja 1, ja puhun juuri tuollaisesta vastaajan 8 mentaliteetista. Miksi ihmeessä hankkia lapsia ihmisen kanssa, jonka geeneillä syntyvä lapsi ei olisi toivottu?? Pidän tällaista toimintaa erittäin itsekkäänä. Lapsen hankkiminen on toki aina arpapeliä, mutta jos hyvin todennäköinen lopputulos, eli vanhempansa näköinen lapsi, on ei-toivottu, ei pitäisi ryhtyä tähän peliin ollenkaan.

Kyllä hyvännäköisetkin voi saada petolinnun perseen näköisiä lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Hiirenpillussa on kuoppa leuassa. Tai sellainen kolo. Kielii että ihmisellä on kova halua olla koko ajan esillä.

Siis Ridge Forresteri leuka? Mitä tekemistä sillä on rumuuden kanssa?

Mikä on pyllyvakonenä?

Vierailija kirjoitti:

Tyttäret tulevat usein isänsä näköön ja pojat äitinsä. Että siihen malliin kannattaa katsoa.

Oli onni että meille tuli poika. Mieheni on komea miehenä, mutta hänen yksikään piirre ei olisi tytölle mieluinen. Hänellä on miehekäs iso nenä, pienet silmät syvällä päässä, hän on lähes 190cm.

Poikamme sai isältään vain pituuden ja tumman värityksen. Hänellä on minun suuret silmät ja paksut hiukset. Hymy ja kaikki minulta. Jos tulisi vielä tyttö niin hän olisi sitten varmasti mieheni näköinen, joten ei kiitos :D

Kai ymmärrät että teille olisi ihan yhtä hyvin voinut tulla kuvailemasi tyttö? Mitäs sitten, olisit katkera rumasta lapsestasi johon suhtautuisit ilkeästi, mutta jonka geenit kuitenkin itse valitsit? Ymmärrätkö, kuinka paljon turhaa kärsimystä tekemäsi valinnat olisivat aiheuttaneet täysin viattomalle ihmiselle?